Kuka olet?
Olen Marjatta Palander, suomen kielen emeritaprofessori Itä-Suomen yliopiston humanistiselta osastolta. Olen johtanut juuri päättynyttä Suomen Akatemian rahoittamaa KATVE-tutkimushanketta (Muutto ja kielellinen eriytyminen: karjala Tverissä ja Suomessa).
Mikä on tutkimuksesi aihe?
Työurallani olen tutkinut erityisesti suomen itämurteita mutta 2000-luvulla kahdessa tutkimushankkeessa myös karjalan kieltä. FINKA-hankkeessa (2011–2014) kohteena olivat Raja-Karjalan murteet. KATVE-hankkeessa (2018–2022) puolestaan on selvitetty Raja-Karjalan ja Tverin karjalan murteiden eroja ja yhtäläisyyksiä. Nämä karjalan murteet polveutuvat yhteisestä varsinaiskarjalan etelämurteesta, jota puhuttiin nykyisen Itä-Suomen alueella vielä 1600-luvun alkupuolella. Ruotsin valloitettua Itä-Suomen suurin osa alueen karjalankielisestä väestöstä pakeni Venäjälle, aina Tveriin saakka. Tverin karjalaiset ovat siitä lähtien eläneet vailla kontakteja muihin karjalaisiin. KATVE-hankkeessa olemme tutkineet, millaisia vaikutuksia noin 350 vuoden ajalla on ollut murteiden eriytymiseen.
Tutkimuksemme koskee muun muassa lauserakenteen piirteitä, omistusmuotoja ja sanastoa. Selvitämme myös, missä määrin rajakarjalaistaustaiset ja tverinkarjalaiset ymmärtävät toistensa murteita. Omissa tutkimuksissani olen tarkastellut karjalaisten kielitietoisuutta kansanlingvistisillä menetelmillä. Lisäksi olen tutkinut, millaista ajallista vaihtelua on yhdessä rajakarjalaisidiolektissa, josta on tallenteita 17 vuoden ajalta.
Miten Kielipankki liittyy tutkimukseesi?
Olemme 2010- ja 2020-lukujen tutkimushankkeissa luoneet yhteensä kolme karjalan kielen puhekorpusta, jotka sisältävät äänitettyjä murrehaastatteluja ja niiden FU-transkriptiolla tuotettuja litterointeja: Raja-Karjalan korpus (119 h) perustuu Kotimaisten kielten keskuksessa säilytettäviin, 1960–70-luvuilla tallennettuihin haastatteluihin. Myös Tverinkarjalan korpus 1957–1971 (n. 30 h) on koottu Kotimaisten kielten keskuksen äänitteistä. Viimeaikaista tverinkarjalaa edustaa Tverinkarjalan korpus 2016–2019 (n. 15 h), jonka aineiston ovat koonneet KATVE-hankkeen tutkijat ja karjalan kielen opiskelijat kenttäretkillämme. Kaikki korpukset on luovutettu Kielipankkiin, jotta tutkijoilla olisi aiempaa enemmän sähköisiä aineistoja uhanalaisesta vähemmistökielestä karjalasta.
Tutkimuksia
Palander, Marjatta 2015. Rajakarjalaistaustaisten ja muiden suomalaisten käsityksiä karjalasta. Virittäjä, 119(1), 34–66.
Palander, Marjatta & Mäkisalo, Jukka 2022. Reaaliaikatutkimus rajakarjalaisidiolektista. Virittäjä, 126(3), 339–368.
Palander, Marjatta & Riionheimo, Helka 2018. Miten Raja-Karjalan murre eroaa suomesta? Rajakarjalaistaustaiset pohjoiskarjalaiset kuuntelutestissä. Sananjalka, 60(60.), 49–70.
Riionheimo, Helka & Palander, Marjatta 2017. Rajakarjalainen kuuntelutesti: havainnoijina suomen kielen yliopisto-opiskelijat. Lähivørdlusi/Lähivertailuja 27, 212–241. Eesti rakenduslingvistika ühing. Tallinn.
Uusitupa, Milla, Koivisto, Vesa & Palander, Marjatta 2017. Raja-Karjalan murteet ja raja-alueiden kielimuotojen nimitykset. Virittäjä 121(1), 67–106.
Lisätietoa
FIN-CLARIN eli suomalaisten yliopistojen, Tieteen tietotekniikan keskuksen ja Kotimaisten kielten keskuksen muodostama konsortio auttaa humanististen tieteiden tutkijoita käyttämään, jalostamaan, säilyttämään ja jakamaan tutkimusaineistoja. Aineistoja ja työkaluja tarjoaa Kielipankki.