Kuka olet?
Olen Lotta Leiwo, väitöskirjatutkija Helsingin yliopistosta, jossa opiskelen historian ja kulttuuriperinnön tohtoriohjelmassa. Folkloristiikan alan väitöskirjassani tutkin Yhdysvaltain suomalaisten naisten poliittista roolia ja luontoon liittyvää retoriikkaa Amerikan Suomalaisessa Sosialistijärjestössä (ASS) 1900-luvun alkupuolella. Pääasiallinen tutkimusaineistoni koostuu ASS:n dokumenteista sekä Toveritar-nimisestä sanomalehdestä. Sosialistijärjestön äänitorvena toiminut Toveritar oli suunnattu naisille, ja sitä toimittivat ja siihen kirjoittivat pääasiassa naiset.
Ennen väitöskirjaprojektiani työskentelin kaksi vuotta tutkimusavustajana
Mikä on tutkimuksesi aihe?
T-Bone Slim -hankkeessa kansainvälinen tutkimusryhmä tutki suomalaistaustaisen T-Bone Slimin eli Matti Valentinpoika Huhdan (1882–1942) elämää ja kirjallista tuotantoa. Huhta syntyi Ashtabulassa, Ohiossa Kälviältä, Keski-Pohjanmaalta muuttaneeseen suomalaisperheeseen. Hän eli lapsuutensa ja nuoruutensa suomalaisyhteisöissä, työskenteli satamatyöläisenä ja toimi raittiusliikkeen paikallisosaston kirjeenvaihtajana. 1910-luvulla Huhta hylkäsi perheensä ja ryhtyi elämään ”hobona” eli kiertävänä työläisenä. 1920-luvulle tultaessa Huhta radikalisoitui, liittyi Industrial Workers of the Worldin (IWW) jäseneksi ja ryhtyi IWW-liikkeen lehtien kolumnistiksi. Hän jatkoi kirjoitusuraansa T-Bone Slim -nimellä kuolemaansa saakka. Viimeiset vuotensa Huhta eli New Yorkissa, jossa hän työskenteli jokilaivan kapteenina. Toukokuussa 1942 hänet löydettiin hukkuneena New Yorkin East Riveristä, minkä jälkeen hänet miltei unohdettiin useiden vuosikymmenten ajaksi. T-Bone Slimin kuolemaan liittyvistä ratkaisemattomista kysymyksistä voi lukea tarkemmin hankkeemme blogista Saku Pintan kaksiosaisesta tekstistä ”Who Killed T-Bone Slim”
Slimin sukulainen, muusikko John Westmoreland sai tietää ”Matt-sedän” T-Bone Slim -kirjoittajaurasta 2010-luvun loppupuolella. Samoihin aikoihin alkoi viritä myös akateeminen kiinnostus suomalaistaustaista Slimiä kohtaan ja tämän sukulaiset sekä tutkijat löysivät toisensa T-Bone Slim-tutkimusten ääreltä. Tutkimus sai jatkoa Koneen Säätiön rahoittamassa hankkeessamme, jossa John Westmoreland sekä tutkijat Suomesta, Iso-Britanniasta, Yhdysvalloista, Kanadasta ja Australiasta yhdistivät voimansa. Hankkeen johtajana toimii Kirsti Salmi-Niklander. Kokosimme tutkijoiden eri arkistoista keräämät T-Bone Slim -aineistot yhteen ja järjestimme ne korpukseksi, jotta ne olisivat helpommin myös muiden aiheesta kiinnostuneiden saatavilla. Aineistoja saatiin kaikkiaan 14 arkistosta kolmelta eri mantereelta, viidestä eri maasta, Yhdysvalloista, Kanadasta, Suomesta, Ruotsista ja Australiasta.
T-Bone Slimin kirjoittamia tekstejä on korpuksessa yhteensä 1294. Suurin osa teksteistä on julkaistu IWW:n lehdissä englanniksi, mutta Slim kirjoitti myös suomeksi ja käytti teksteissään joskus lisäksi ruotsia. Korpukseen on lisäksi koottu Slimiltä säilyneet käsikirjoitukset.
T-Bone Slimin kirjoittamat tekstit ovat tutkijoille runsaudensarvi. Slim käytti kieltä nokkelasti yhdistellen erilaisia tekstilajeja ja ilmaisukeinoja. Lisäksi teksteissä viljellyt historialliset, kirjalliset ja kulttuuriset viittaukset tarjoavat mahdollisuuden tarkastella Yhdysvalloissa aktiivista IWW-liikettä, ylirajaista siirtolaisuutta ja historiaa monesta eri näkökulmasta. Teksteissä käytetty kieli on runsasta, oivaltavaa ja leikkisääkin, ja ne saattavat kiinnostaa myös kielentutkijoita. Koska aineistoissa on sekä julkaistuja että julkaisemattomia tekstejä, niiden kautta on mahdollista päästä käsiksi sekä poliittisen julkaisemisen toimitusprosesseihin että yksittäisen kirjoittajan kirjoittamisen käytäntöihin.
Itse olen tarkastellut hankkeen puitteissa suomalaissiirtolaisten kirjallistumista sekä tutkinut Slimin tekstilajien käyttöä semioottisesta näkökulmasta. Sen lisäksi, että hänen tekstinsä ovat sekä taustaltaan että sisällöiltään monikielisiä, hänen ilmaisuunsa sisältyy myös tekstilajien välistä intertekstuaalisuutta ja multimodaalisuutta sekä suullis-kirjallisia käytäntöjä. Tällaiset käytännöt heijastuvat esimerkiksi hänen tekemissään lauluteksteissä. IWW:lle tyypilliseen tapaan Slim kirjoitti sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta kommentoivia sanoituksia lukijoiden tuntemiin suosittuihin laulusävelmiin. Tekstit on siis kirjoitettu laulettaviksi ja niiden tavoitteena oli herätellä lukijaa/laulajaa pohtimaan tekstin sanomaa. Kuten hankkeemme kanssa yhteistyössä toiminut Owen Clayton on todennut, T-Bone Slim pyrki aktivoimaan lukijoitaan toimintaan kielen ja sanojen avulla. Myös minua itseäni Slimin taidokas kirjallinen ilmaisu jaksaa yhä uudelleen hämmästyttää ja riemastuttaa.
Miten Kielipankki liittyy tutkimukseesi?
Hankkeen alkuvaiheessa pohdimme pitkään kotia T-Bone Slim -korpukselle ja tietokannalle. Meille oli tärkeää löytää aineistolle pitkäkestoinen säilytyspaikka, jossa materiaalit olisivat mahdollisimman avoimesti saatavilla. Lisäksi pidimme tärkeänä, että korpusta olisi mahdollista louhia ja analysoida myös digitaalisten ihmistieteiden menetelmillä.
T-Bone Slim -korpus ja tietokanta julkaistaan huhtikuussa 2024
T-Bone Slim-korpuksen ja tietokannan julkistustilaisuus
Tervetuloa Resurrection – T-Bone Slim Corpus and Database Launching Event -tapahtumaan maanantaina 20.5.2024 klo 15:00–17:00. Tilaisuus on avoin yleisölle ja ohjelmaa voi seurata sekä Zoomin kautta että paikan päällä Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa (Hallituskatu 1, Helsinki). Tilaisuuden kieli on englanti.
Julkaisuja
Apajalahti, Eeva-Lotta et al. (2022). ”
Leiwo, Lotta (2024). ”
Leiwo, Lotta (2023).
Leiwo, Lotta (2023). ”
Mäkelä, Heidi Henriikka, Leiwo, Lotta, Linkola, Hannu ja Rinne, Jenni (2023). ”
Aineistoja
Hankkeen tutkijoiden kirjoittamia blogitekstejä
Leiwo, Lotta (2023). ”
Leiwo, Lotta (2023). ”
Salmi-Niklander, Kirsti (2023).”
Clayton, Owen (2023). ”
Dalbello, Marija (2022). ”
Pinta, Saku (2022). ”
Leiwo, Lotta (2022). ”