Kielipankissa: Lari Vainio
Kielipankki koostuu kattavasta joukosta aineistoja sekä niiden tutkimiseen soveltuvista ohjelmistoista tehokkaassa laiteympäristössä. Helsingin yliopiston kollegiumin yliopistotutkija Lari Vainio kertoo tekemästään tutkimuksesta, jossa hän hyödyntää Kielipankin kieliresurssia Psykolingvistiset tunnusluvut.

Kuka olet?

Olen Lari Vainio. Väittelin Plymouthin yliopistossa (University of Plymouth, UK) vuonna 2005. Työskenneltyäni siellä tutkijana kolmen vuoden ajan palasin vuonna 2008 Suomeen Helsingin yliopiston tohtoritutkijaksi. Vuodesta 2010 aina vuoteen 2018 asti olen työskennellyt lehtorina Helsingin yliopistossa psykologian ja logopedian laitoksella. Seuraavan kahden vuoden ajan jatkan tutkimustyötä Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa.

Mikä on tutkimuksesi aihe?

Olen tutkinut useita aiheita liittyen esimerkiksi visuaaliseen havainnointiin, motorisiin ja sensomotorisiin prosesseihin, puheeseen, käden liikkeisiin, numeroiden kognitiiviseen prosessointiin ja käden ja suun yhteistoimintaan. Vaikka enimmäkseen olen käyttänyt tutkimuksissani ns. behavioraalisia tutkimusmenetelmiä (esim. reaktioaikoja ja psykofysiikkaa), olen käyttänyt erilaisia menetelmiä myös neurotieteiden puolelta, kuten TMS, fMRI and EEG.

Tällä hetkellä meneillään oleva tutkimukseni käsittelee sitä, miten ihmisen motorinen järjestelmä osallistuu kuultujen sanojen semanttisen informaation käsittelyyn. Käytän tutkimuksessani mm. puristusvoiman mittaamiseen perustuvaa menetelmää. Tutkimuksissa on aiemmin osoitettu, että kun henkilö pitää kädessään sylinteriä, johon on integroitu puristusvoimaa mittaava sensori ja samanaikaisesti kuuntelee sanoja, jotka joko liittyvät (verbit kuten kirjoittaa tai heittää) tai eivät liity (asiasanat kuten järvi tai pöytä) käsillä tekemiseen, puristusvoima lisääntyy verbien yhteydessä automaattisesti (esim. Frak, Nazir, Goyette, Cohen, & Jeannerod, 2010). Tämän havainnon on esitetty osoittavan, että ihmiset tiedostamattaan simuloivat verbien merkityksiä motorisissa representaatioissaan.

Miten Kielipankki liittyy tutkimukseesi?

Tutkimukseni tavoitteena on tarkastella kysymystä, voiko minkä tahansa motorisiin toimintoihin liittyvien verbien (esim. juosta tai hypätä) kuunteleminen tuottaa vastaavan vaikutuksen – ei siis ainoastaan sellaisten verbien, jotka liittyvät käsillä tekemiseen. Tutkimukseen osallistuu 18 äidinkielenään suomea puhuvaa henkilöä. Koehenkilöt pitävät puristusvoimaa mittaavaa laitetta käsissään samalla kun heille esitetään auditiivisesti 34 toiminta-neutraalia asiasanaa, 34 käsillä tekemiseen liittyvää verbiä, sekä 34 verbiä, jotka eivät liity käsillä tekemiseen mutta liittyvät selkeästi motoriseen toimintaan. Tässä tutkimuksessa käytettyjen syötteiden eli koehenkilöille esitettävien sanojen valitsemiseen käytin Tatu Huovilaisen Kielipankista löytyvää frekvenssiaineistoa Psykolingvistiset tunnusluvut. Oli oleellista, että keskimääräinen sanan esiintymistaajuus oli suunnilleen sama kaikissa kolmeessa ärsykekategoriassa. Tämä oli tutkimuksessani erittäin tärkeää varmistaa, koska jos esimerkiksi yksi kategoria sisältäisi sanoja, joiden esiintymistaajuuksien summa olisi paljon suurempi kuin muissa kategorioissa, voisi se vääristää tulosta kontrolloimattomasti.

FIN-CLARIN eli suomalaisten yliopistojen, Tieteen tietotekniikan keskuksen ja Kotimaisten kielten keskuksen muodostama konsortio auttaa humanististen tieteiden tutkijoita käyttämään, jalostamaan, säilyttämään ja jakamaan tutkimusaineistoja. Aineistoja ja työkaluja tarjoaa Kielipankki.