Kuka olet?
Olen Krista Ojutkangas, suomen kielen dosentti ja yliopistonlehtori Turun yliopistossa. Teen tutkimusta johtamassa Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa Finnish relations: Changes in Finnish relational predicates from the 16th century to the present (FiRe).
Mikä on tutkimuksesi aihe?
Olen kiinnostunut kieliopista ja ennen kaikkea kielen rakenteiden ja semantiikan suhteesta. Olen tutkinut erityisesti spatiaalista semantiikkaa eli sitä, miten erilaisia sijainteja kuvataan kielellisesti, esimerkiksi tai . Olen kiinnostunut myös tällaisten elementtien kehityksestä, jota olen pohtinut yhdessä kanssa. Olen kiinnostunut myös vanhan kirjakielen ilmiöistä, esimerkiksi eli sanarinnastuksista (hyvä ja lysti, juurtua ja itää, kuulla ja ymmärtää), joita olen tutkinut yhdessä kanssa. Viimeisin tutkimusaiheeni on , jota olen tutkinut yhdessä kanssa. Tämä tutkimus lähti liikkeelle viattomasta yhden artikkelin suunnitelmasta, mutta kolmatta ja neljättä tuotantokautta valmistellaan jo.
Miten Kielipankki liittyy tutkimukseesi?
Olen aina tehnyt eri tavoin aineistoon perustuvaa tutkimusta ja olen kiinnostunut myös tällaisen tutkimuksen menetelmistä. Kielentutkimuksen menetelmiä käsittelevään kirjaan kirjoitin käsittelevän luvun yhdessä kanssa ja tässä kirjoituksessa avaan varsin konkreettisesti omaa tutkimusmenetelmääni esimerkkitapausten avulla. Luonnehdin omaa tutkimustani yleensä laadulliseksi, mutta käytännössä laadulliset ja määrälliset havainnot limittyvät keskenään, eikä jyrkkää rajaa menetelmällisten näkökulmien välille ole mielekästä vetää. Ilmari Ivaskan kanssa tekemässäni tutkimuksessa määrälliset menetelmät ovat lisäksi nousseet keskiöön Ilmarin asiantuntemuksen ansiosta. Tässä yhteistyössäkin päädyn silti aina myös lähilukemaan aineistoa ja olen aika sitkeä aineistoanalyysin naputtelija.
Kielipankin kautta käytettävistä aineistoista minulle läheisin on murreaineisto, jonka käytön bonuksena tulee näköala viime vuosisadan agraari-Suomeen: suurin osa sen aineistosta on 1960-luvulla tehtyjä murrehaastatteluja, ja liki kaikki haastatellut ovat syntyneet 1800-luvun puolella. Puhuttua tutkimusaineistoa edustaa myös , mutta eniten olen tutkinut eri-ikäistä kirjoitettua kieltä. Sanomalehti-, aikakauslehti- ja uutismateriaalia olen hyödyntänyt , (myös ) ja kautta. Kansalliskirjaston sanoma- ja aikakauslehtikokoelma yltää 1800-luvulle asti, ja syvemmälle historiaan olen päässyt ja kyydissä. Transitiivisuuden määrällisessä tutkimuksessa olemme käyttäneet myös , jota en sen sisällön aiheiden ja mielipiteiden kirjon vuoksi välttämättä itse valitsisi käsityömenetelmällä analysoitavaksi.
Kielipankin aineistojen selaaminen on kaltaiselleni kielentutkijalle kuin karkkikauppaan pääsisi. Monet aineistot ovat todella houkuttelevia ja herättävät uteliaisuutta ja tutkimusideoita. Vaikka en ole tekstintutkija, tutkimusmenetelmäni on sellainen, että arvostan aineistoissa pääsyä myös laajemman kontekstin äärelle. Esiintymien tarkka lähiluku hyötyy usein siitä, että näkee myös sen, mitä tekstissä on niiden edellä ja jäljessä.
Julkaisuja
Ivaska, I., & Ojutkangas, K. (2025). . Virittäjä 129(1), 4–30.
Jaakola, M. & Ojutkangas, K. (2023). Teoksessa M. Jaakola ja T. Onikki-Rantajääskö (toim.), The Finnish Case System: Cognitive Linguistic Perspectives, 325–354. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Luodonpää-Manni, M. & Ojutkangas, K. (2020). . Teoksessa M. Luodonpää-Manni, M. Hamunen, R. Konstenius, M. Miestamo, U. Nikanne ja K. Sinnemäki (toim.) Kielentutkimuksen menetelmiä I–IV, 412–441. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Nummila, K.-M., & Ojutkangas, K. (2013). . Paratagmakonstruktiot 1500–1800‐luvun kirjasuomessa. Sananjalka 55, 73–99.
Ojutkangas, K. (2017). . Virittäjä 121(2), 176–212.
Ojutkangas, K. (2023). . Teoksessa M. Jaakola ja T. Onikki-Rantajääskö (toim.), The Finnish Case System: Cognitive Linguistic Perspectives, 299–324. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Aineistoja
Linkkejä
eli suomalaisten yliopistojen, CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen ja Kotimaisten kielten keskuksen muodostama konsortio auttaa ihmistieteiden tutkijoita käyttämään, jalostamaan, säilyttämään ja jakamaan tutkimusaineistoja. Aineistoja ja työkaluja tarjoaa .