Kielipankissa: Katri Hiovain-Asikainen

Kuka olet?

Olen Katri Hiovain-Asikainen ja työskentelen neljättä vuotta puheteknologina  Norjan arktisessa yliopistossa. Ryhmämme kehittää kieli- ja puheteknologiasovelluksia erityisesti saamelaiskielille, mutta myös muille vähemmistökielille. Vastaan työssäni puheteknologiaprojektien suunnittelusta ja toteutuksesta, missä olennaista on myös erilaisten ääniaineistojen kerääminen sekä puhekorpusten rakentaminen eri saamelaiskielille.

Ryhmämme on julkaissut tänä vuonna maailman ensimmäisen  sekä nykyaikaistanut . Vastikään lokakuun lopussa julkaisimme myös maailman ensimmäisen . Kaikki kehittämämme ohjelmat ja työkalut ovat ilmaisia ja .

Taustani on kielitieteessä ja fonetiikassa, ja väittelin syksyllä 2023 Helsingin yliopistosta tohtoriksi. Väitöskirjani aiheena oli valtakielten vaikutus puhuttuun pohjoissaamen kieleen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää prosodisten piirteiden, kuten kvantiteetin ja intonaation variaatioita pohjoissaamen alueellisissa kielimuodoissa, kun kontaktit valtakieliin (suomi ja norja) ovat hyvin tiiviit ja moniulotteiset.

Mikä on tutkimuksesi aihe?

Tällä hetkellä keskityn puhesynteesin ja automaattisen puheentunnistuksen kehittämiseen kolmelle saamelaiskielelle: pohjois-, luulajan ja eteläsaamelle, jotka ovat virallisia kieliä Norjassa. Näille on em. kielten puhujayhteisöissä erittäin suuri tarve, sillä saamen kirjakielet ovat melko uusia, eivätkä kaikki saamenpuhujat ole päässeet oppimaan kirjoitettua kieltä koulussa samalla tavalla kuin enemmistökielten kohdalla. Puheteknologia mahdollistaa vähemmistökielten suullisen käytön uusissa konteksteissa: esim. koulussa lukemisen apuna, ääntämisen opiskelussa, helppokäyttötoimintona lukihäiriöisille tai näkörajoitteisille sekä yleisesti vaikka uutisten kuuntelemiseen lukemisen sijaan. Myös äänikirjat ja muut puhutun kielen sisällöt yleistyvät kaiken aikaa, mikä mahdollistaa kirjojen kuuntelun samalla kun tekee käsillä jotakin muuta. Älykoti ja älykaiutin puhuvat tänä päivänä luulajansaamea kodissa, jossa perheen kotikielenä on luulajansaame. Tämä vahvistaa kielen asemaa ja tukee saamelaiskielten elvytystä uudella tasolla.

Puheentunnistin puolestaan mahdollistaa erilaiset puhekäyttöliittymät esimerkiksi autossa ja kotona, sekä luonnollisesti älylaitteilla. Pian on mahdollista sanella tekstejä saamelaiskielillä sekä esim. luoda automaattisia litteraatteja vanhoille arkistoäänitteille, jotta tutkijat pääsevät hyödyntämään niitä paremmin. Mahdollisuudet ovat rajattomat.

Varsinainen tutkimukseni liittyy vahvasti puheteknologiaan, ja olen tällä hetkellä vierailevana tutkijana Helsingin yliopiston . Yhteistyössä ryhmän muiden tutkijoiden kanssa olemme tutkineet mm. automaattista murteentunnistusta, jossa tavoitteena on tunnistaa puhujan murre automaattisesti mm. erilaisten prosodisten piirteiden perusteella. Lisäksi olen kiinnostunut erilaisista puhesynteesin arviointimenetelmistä ja esimerkiksi siitä, kuinka hyvin puhesynteesi oppii tuottamaan monimutkaisia ja harvinaisia prosodisia piirteitä, kuten kvantiteettia.

Miten Kielipankki liittyy tutkimukseesi?

Valmistelemme Divvun-ryhmässä tällä hetkellä erilaisia saamen puheaineistoja julkaistavaksi Kielipankin kautta. Saamenkielisiä äänitteitä löytyy kyllä eri maiden arkistoista, mutta ne ovat suhteellisen hajanaisia, tai niitä ei ole välttämättä käsitelty julkaistavaksi, eikä niihin esimerkiksi aina löydy transkriptioita. Koemme, että olemassa olevien aineistojen käsittely saavutettavampaan muotoon auttaisi monia tutkijoita sekä puheteknologioiden kehittäjiä ilman, että tarvitsisi tehdä aina uusia äänitteitä.

Olen myös itse saanut tutkimuskäyttöön yhden pohjoissaamen puhekorpuksen (), ja se on ollut monipuolisuutensa vuoksi suureksi hyödyksi etenkin automaattisen murteentunnistuksen tutkimisessa. Tavoitteenamme Divvunissa on lisätä vastaavia aineistoja saataville mahdollisimman pian. Alkuperäis- ja vähemmistökielten kohdalla kuitenkin aineistojen julkaisuun liittyy paljon huolellisuutta vaativia seikkoja, joita työssämme kunnioitamme.

Viimeaikaisia julkaisuja

Hiovain-Asikainen, K. (2023). . Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Digitaalisten ihmistieteiden osasto. Helsingin yliopisto.

Kakouros, S., & Hiovain-Asikainen, K. (2023). . arXiv Preprint arXiv:2305.11864. In Proceedings of the 24th INTERSPEECH Conference (pp. 5306–5310).

Pirinen, F., Moshagen, S., & Hiovain-Asikainen, K. (2023, May). . In Proceedings of the 24th Nordic Conference on Computational Linguistics (NoDaLiDa) (pp. 643-649).

Hiovain-Asikainen, K., & de la Rosa, J. (2023). . In Proceedings of the 2nd Annual Meeting of the Special Interest Group on Under-resourced Languages (SIGUL). 

Aineistoja ja työkaluja

• , pohjoissaamen näytekorpus
• – kokoelma työkaluja pohjoismaisille vähemmistökielille.

Lisätietoa

• (Norjan arktinen yliopisto)

eli suomalaisten yliopistojen, CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen ja Kotimaisten kielten keskuksen muodostama konsortio auttaa ihmistieteiden tutkijoita käyttämään, jalostamaan, säilyttämään ja jakamaan tutkimusaineistoja. Aineistoja ja työkaluja tarjoaa .