Kielipankissa: Jutta Salminen

Kielipankki koostuu kattavasta joukosta aineistoja sekä niiden tutkimiseen soveltuvista ohjelmistoista tehokkaassa laiteympäristössä. Jutta Salminen kertoo tutkimuksestaan, joka liittyy kiellon ilmaisemiseen suomen kielessä.

Kuka olet?

Olen Jutta Salminen (FT, MuK). Väittelin Helsingin yliopistosta suomen kielen alalta keväällä 2020 ja työskentelen kuudetta vuotta suomen kielen lehtorina Greifswaldin yliopistossa Saksassa. Olen kiinnostunut kieliopista ja kielellisestä merkityksestä – erityisesti kaikesta, mikä liittyy kiellon ilmaisuun sekä monimerkityksisyyteen.

Mikä on tutkimuksesi aihe?

Väitöskirjassani tutkin epäillä-verbin ja sen nominijohdosten epäily ja epäilys käyttöä ja tulkintoja sekä verbin osalta myös sen muuttumista kirjoitetun suomen aikana. Tutkimuksen lähtökohtana oli huomio, että epäileminen voi nykysuomessa käyttöyhteydestään riippuen tarkoittaa joko jonkin asian todennäköisenä tai epätodennäköisenä pitämistä. Kiinnostuin siis siitä, kuinka yksittäistä sanaa voidaan käyttää itselleen vastakohtaisissa merkityksissä. Lisäksi näiden sanojen kautta pääsi tarkastelemaan sitä, miten varsinainen kielto (’ei ole (totta, että) X’) ja ns. evaluoiva kielteisyys (’ei ole hyvä, että X’, ’en pidä X:stä’) suhteutuvat toisiinsa kielen käytössä, sillä epäillä-verbin ja sen nominijohdosten merkityspotentiaaliin kuuluvat nämä molemmat kielteisyyden puolet.

Työn alla oleva tutkimukseni käsittelee suomen pro-sanoja (esim. kukaan) ja sitä, mitä niiden käyttökontekstit kertovat niiden kieliopillisesta ja semanttisesta luonteesta. Englanninkielisessä kirjallisuudessa nimellä negative polarity item (NPI) kulkevia elementtejä on tutkittu (etenkin isoista indoeurooppalaisista kielistä) varsin paljon, ja on kiinnostavaa tarkastella, kuinka suomen elementit suhteutuvat näihin kuvauksiin.

Miten Kielipankki liittyy tutkimukseesi?

Kun tutkitaan kielellisen merkityksen vaihtelua, muutosta ja eri tulkintojen yleisyyttä, tarvitaan analyysin materiaaliksi kieliaineistojen esiintymiä tutkittavasta kielenaineksesta. Väitöstutkimukseni epäillä-verbianalyysia varten kokosin eri tekstilajeja edustavan aineiston useista korpuksista: , , , sekä . Väitöskirjatyöni alkuvaiheessa Suomen kielen tekstikokoelma oli vielä saatavilla Kielipankin aikaisemman -hakukäyttöliittymän kautta ja muut korpukset KLK:ta lukuun ottamatta löytyivät Kotuksen Kaino-palvelusta. Nykyisin voin käyttää kaikkia mainittuja aineistoja Kielipankin -alustalla.

Perustin epäily(s)-nominien vertailun niiden esiintymiin , jonka avulla saatoin tarkastella kyseisten sanojen käyttöä sekä toimitetussa uutistekstissä että lukijakommenteissa. Koska monimerkityksisten sanojen merkitysvariantit hahmottuvat kielellisten kontekstien kautta, oli tutkimukseni kannalta olennaista, että pääsin Kielipankin kautta tehokkaasti käsiksi myös laajempiin yksittäisten hakutulosten käyttöyhteyksiin.

Käynnissä oleva tutkimukseni kieltohakuisista elementeistä on luonteeltaan pitkälti kieliopin kuvausta.  Koska kielioppi elää käytössä, ovat kieliaineistot itse postuloitujen esimerkkien ohella tarpeellisia tällaisessa tutkimuksessa etenkin, kun jokin ilmaisutapa on (vielä) vakiintuneisuuden ja hyväksyttävyyden rajoilla. on osoittautunut hedelmälliseksi aineistoksi kieltohakuisten ainesten käytön tarkastelussa.

Kielipankkiin liittyviä julkaisuja

Salminen, Jutta (2020). . Väitöskirja. Helsinki: Helsingin yliopisto.

Salminen, Jutta (2018). . Functions of Language 25(2): 259–288.

Salminen, Jutta (2017). . Virittäjä 121: 4–36.

Salminen, Jutta (2017). . Virittäjä 121: 37–66.

Salminen, Jutta (2017). . Sananjalka 59: 217–243.

Lisätietoa Kielipankissa olevista aineistoista

  • (tietoa aineiston eri versioista)
  • (tietoa aineiston eri versioista)
  • (tietoa aineiston eri versioista)
  • (tietoa aineiston eri versioista)
  • (tietoa aineiston eri versioista)
  • (tietoa aineiston eri versioista)

 eli suomalaisten yliopistojen, Tieteen tietotekniikan keskuksen ja Kotimaisten kielten keskuksen muodostama konsortio auttaa humanististen tieteiden tutkijoita käyttämään, jalostamaan, säilyttämään ja jakamaan tutkimusaineistoja. Aineistoja ja työkaluja tarjoaa .