Kielipankissa: Jutta Salminen
Kielipankki koostuu kattavasta joukosta aineistoja sekä niiden tutkimiseen soveltuvista ohjelmistoista tehokkaassa laiteympäristössä. Jutta Salminen kertoo tutkimuksestaan, joka liittyy kiellon ilmaisemiseen suomen kielessä.

Kuka olet?

Olen Jutta Salminen (FT, MuK). Väittelin Helsingin yliopistosta suomen kielen alalta keväällä 2020 ja työskentelen kuudetta vuotta suomen kielen lehtorina Greifswaldin yliopistossa Saksassa. Olen kiinnostunut kieliopista ja kielellisestä merkityksestä – erityisesti kaikesta, mikä liittyy kiellon ilmaisuun sekä monimerkityksisyyteen.

Mikä on tutkimuksesi aihe?

Väitöskirjassani tutkin epäillä-verbin ja sen nominijohdosten epäily ja epäilys käyttöä ja tulkintoja sekä verbin osalta myös sen muuttumista kirjoitetun suomen aikana. Tutkimuksen lähtökohtana oli huomio, että epäileminen voi nykysuomessa käyttöyhteydestään riippuen tarkoittaa joko jonkin asian todennäköisenä tai epätodennäköisenä pitämistä. Kiinnostuin siis siitä, kuinka yksittäistä sanaa voidaan käyttää itselleen vastakohtaisissa merkityksissä. Lisäksi näiden sanojen kautta pääsi tarkastelemaan sitä, miten varsinainen kielto (’ei ole (totta, että) X’) ja ns. evaluoiva kielteisyys (’ei ole hyvä, että X’, ’en pidä X:stä’) suhteutuvat toisiinsa kielen käytössä, sillä epäillä-verbin ja sen nominijohdosten merkityspotentiaaliin kuuluvat nämä molemmat kielteisyyden puolet.

Työn alla oleva tutkimukseni käsittelee suomen kieltohakuisia pro-sanoja (esim. kukaan) ja sitä, mitä niiden käyttökontekstit kertovat niiden kieliopillisesta ja semanttisesta luonteesta. Englanninkielisessä kirjallisuudessa nimellä negative polarity item (NPI) kulkevia elementtejä on tutkittu (etenkin isoista indoeurooppalaisista kielistä) varsin paljon, ja on kiinnostavaa tarkastella, kuinka suomen elementit suhteutuvat näihin kuvauksiin.

Miten Kielipankki liittyy tutkimukseesi?

Kun tutkitaan kielellisen merkityksen vaihtelua, muutosta ja eri tulkintojen yleisyyttä, tarvitaan analyysin materiaaliksi kieliaineistojen esiintymiä tutkittavasta kielenaineksesta. Väitöstutkimukseni epäillä-verbianalyysia varten kokosin eri tekstilajeja edustavan aineiston useista korpuksista: Suomen kielen tekstikokoelmasta, Suomalaisen kirjallisuuden klassikoista, Varhaisnykysuomen korpuksesta, Kansalliskirjaston sanomalehti- ja aikakauslehtikokoelman (KLK) suomenkielisestä osakorpuksesta sekä Vanhan kirjasuomen korpuksesta. Väitöskirjatyöni alkuvaiheessa Suomen kielen tekstikokoelma oli vielä saatavilla Kielipankin aikaisemman Lemmie-hakukäyttöliittymän kautta ja muut korpukset KLK:ta lukuun ottamatta löytyivät Kotuksen Kaino-palvelusta. Nykyisin voin käyttää kaikkia mainittuja aineistoja Kielipankin Korp-alustalla.

Perustin epäily(s)-nominien vertailun niiden esiintymiin HS.fi-uutiskommenttiaineistossa, jonka avulla saatoin tarkastella kyseisten sanojen käyttöä sekä toimitetussa uutistekstissä että lukijakommenteissa. Koska monimerkityksisten sanojen merkitysvariantit hahmottuvat kielellisten kontekstien kautta, oli tutkimukseni kannalta olennaista, että pääsin Kielipankin kautta tehokkaasti käsiksi myös laajempiin yksittäisten hakutulosten käyttöyhteyksiin.

Käynnissä oleva tutkimukseni kieltohakuisista elementeistä on luonteeltaan pitkälti kieliopin kuvausta.  Koska kielioppi elää käytössä, ovat kieliaineistot itse postuloitujen esimerkkien ohella tarpeellisia tällaisessa tutkimuksessa etenkin, kun jokin ilmaisutapa on (vielä) vakiintuneisuuden ja hyväksyttävyyden rajoilla. Suomi24-korpus on osoittautunut hedelmälliseksi aineistoksi kieltohakuisten ainesten käytön tarkastelussa.

Kielipankkiin liittyviä julkaisuja

Salminen, Jutta (2020). Epäilemisen merkitys. Epäillä-sanueen polaarinen kaksihahmotteisuus kiellon ja kielteisyyden semantiikan peilinä. Väitöskirja. Helsinki: Helsingin yliopisto.

Salminen, Jutta (2018). Paratactic negation revisited. The case of the Finnish verb epäillä. Functions of Language 25(2): 259–288.

Salminen, Jutta (2017). Mitä tarkoittaa epäillä? Epäillä-verbin polaarisesta merkitysvariaatiosta nykysuomessa. Virittäjä 121: 4–36.

Salminen, Jutta (2017). Epäillä-verbin polaarinen kaksihahmotteisuus merkitysmuutoksena. Virittäjä 121: 37–66.

Salminen, Jutta (2017). Epäily vai epäilys? Jaettu polysemia ja lekseemien tyypilliset käytöt. Sananjalka 59: 217–243.

Lisätietoa Kielipankissa olevista aineistoista

FIN-CLARIN eli suomalaisten yliopistojen, Tieteen tietotekniikan keskuksen ja Kotimaisten kielten keskuksen muodostama konsortio auttaa humanististen tieteiden tutkijoita käyttämään, jalostamaan, säilyttämään ja jakamaan tutkimusaineistoja. Aineistoja ja työkaluja tarjoaa Kielipankki.