Kielipankissa: Johanna Vaattovaara

Kielipankki koostuu kattavasta joukosta aineistoja sekä niiden tutkimiseen soveltuvista ohjelmistoista tehokkaassa laiteympäristössä. Johanna Vaattovaara kertoo meille kielitietoisuuteen ja kieliasenteisiin liittyvistä tutkimuksistaan.

Kuka olet?

Olen Johanna Vaattovaara, suomen kielen professori Tampereen yliopiston Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa Kielten yksikössä.

Mikä on tutkimuksesi aihe?

Tutkimukseni edustavat sosiolingvistiikkaa ja kieli-ideologiatutkimusta, pääosin kielitietoisuus- ja asennetutkimusta. Olen tutkinut jonkin verran myös kielellistä variaatiota ja kielenmuutosta, mihin erilaiset korpukset ovat olleet hyvin arvokas resurssi. Korpuksista on ollut hyötyä myös tutkimusasetelmien suunnittelussa, etenkin kieliasennetutkimuksen saralla. Esimerkiksi Suomi24-korpusta olen viime vuosina eri tavoin hyödyntänyt tutkimuksissa, joissa olen yhdessä Elizabeth Petersonin ja osin myös Ylva Birin ja Turo Hiltusen kanssa tutkinut englanninkielisten ilmausten integroitumista osaksi suomen kielen käyttöä.

Miten Kielipankki liittyy tutkimukseesi?

Kielipankin korpuksista olen hyödyntänyt tähän mennessä Suomi24-aineistoja, erityisesti Suomi24 2016H2 -korpusta. Parhaillaan olen käynnistämässä tutkimushanketta Arkisuomien kielitietoisuudet ja muutos, jota rahoittaa Koneen Säätiö (2023–25). Sen puitteissa kerätään erilaisin menetelmin kielitietoisuus- ja asenneaineistoja, kuten valtakunnallinen kyselyaineisto, jonka jakamista suunnittelemme Kielipankin kautta.

Aiemmin olen jakanut aineistoja Kotimaisten kielten (tutkimus)keskuksen arkistojen kautta. Saatavilla Kotuksesta on väitöskirjaa varten keräämäni, yhden abiturienttivuosikerran parissa keräämäni haastatteluaineisto Tornionlaakson Pellosta. Post doc -vaiheessa keräsin Marja-Leena Sorjosen johtamassa, Suomen Akatemian vuosina 2009–2012 rahoittamassa hankkeessa Helsingin suomea – monimuotoisuus, sosiaalinen identiteetti ja kielelliset asenteet kaupunkiympäristössä reaktio- ja haastatteluaineiston Tiedekeskus Heurekan aulassa. Myös tähän metalingvististä materiaalia tarjoavaan korpukseen voi saada tutkimusluvan Kotuksesta.

Julkaisuja

Peterson, E., Hiltunen, T., Vaattovaara, J. 2022. A place for pliis in Finnish: A discourse-pragmatic variation account of position. – Elizabeth Peterson, Turo Hiltunen & Joseph Kern (eds.), Discourse-Pragmatic Variation and Change: Theory, Innovations, Contact, pp. 272–292. Cambridge University Press.

Peterson, E., Biri, Y., Vaattovaara, J. 2022. Grammatical and social structures of English-sourced swear words in Finnish discourse. – Martín-Solano, R. & San Segundo, R. (eds.), Corpus linguistics and Anglicisms, pp. 49–70. Peter Lang Publishing.

Vaattovaara, J. & Peterson, E. 2019. Same old paska or new shit? On the stylistic boundaries and social meaning potentials of a loanword in Finnish. – Ampersand 6/2019 (Special Issue, E. Zenner, A. Calude & L. Rosseel (eds.), Lexical borrowing as expression of culture, identity and attitude – empirical investigations into the social meaning potential of loanwords.)

Vaattovaara, J. 2012. Spatial concerns for the study of social meaning of linguistic variables – an experimental approach. – Hanna Lehti-Eklund, Camilla Lindholm & Caroline Sandström (eds.), Folkmålsstudier : Meddelanden från Föreningen för Nordisk Filologi 2012/50, pp. 175–209.

Nuolijärvi, Pirkko & Vaattovaara, Johanna 2011. De-standardisation in progress in Finnish society? – T. Kristiansen & N. Coupland (eds.), Standard Languages and Language Standards in a Changing Europe, pp. 67–74. Oslo: Novus Forlag.

Vaattovaara, Johanna 2009. Meän tapa puhua: Tornionlaakso pellolaisnuorten subjektiivisena paikkana ja murrealueena. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (304 pp.). Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1224.

Lisätietoa

FIN-CLARIN eli suomalaisten yliopistojen, Tieteen tietotekniikan keskuksen ja Kotimaisten kielten keskuksen muodostama konsortio auttaa humanististen tieteiden tutkijoita käyttämään, jalostamaan, säilyttämään ja jakamaan tutkimusaineistoja. Aineistoja ja työkaluja tarjoaa Kielipankki.