Kielipankissa: Idastiina Valtasalmi

Kielipankki koostuu kattavasta joukosta aineistoja sekä niiden tutkimiseen soveltuvista ohjelmistoista tehokkaassa laiteympäristössä. Idastiina Valtasalmi kertoo meille tutkimuksestaan, jossa hän tarkastelee kielellistä affektia eli tunteiden ja asenteiden näkymistä kielessä.

Kuka olet?

Olen Idastiina Valtasalmi ja työskentelen suomen kielen postdoc-tutkijana Tampereen yliopistossa. Tällä hetkellä tutkin kielellistä affektia ja syrjimätöntä kieltä Koneen Säätiön rahoittamassa . Aiemmin olen tehnyt suomen kielen alaan kuuluvan väitöskirjan, jossa tarkastelen selkokielen sanastoa teksti- ja käyttäjänäkökulmista. Selkokieli on yksinkertaistettu ja tilanteittain vaihteleva kielimuoto, jolla voidaan purkaa viestinnän saavutettavuuden esteitä.

Mikä on tutkimuksesi aihe?

Tutkin kielellistä affektia eli tunteiden ja asenteiden näkymistä kielessä. Tutkimukseni keskiössä on syrjimätön kieli, jolla eri ihmisryhmistä puhutaan inklusiivisesti, arvostavasti ja ihmisarvoa kunnioittavasti. Kääntöpuolena ovat syrjivät ilmaukset, sillä syrjimättömyyttä tarkastellaan suhteessa syrjivyyteen. Kieli myös muuttuu jatkuvasti, ja aiemmin neutraaleina pidetyt ilmaukset voivat ajan myötä muuttua sävyltään syrjiviksi. Syrjimätön suomen kieli on tärkeä tutkimusaihe, sillä aihetta on toistaiseksi tutkittu vain vähän ja käytännönläheisiin kirjoitusohjeisiin on otettu mallia englannin kielestä. Suomen ja englannin rakenteet ovat kuitenkin erilaisia, eivätkä englanninkieliset kirjoitusohjeet sovi sellaisinaan käytettäviksi suomessa.

Nykyiset tutkimusaiheeni liittyvät aiempiin siten, että jo väitöskirjassani tein havaintoja selkoteksteissä käytetyistä syrjimättömistä ilmauksista. Voidaankin sanoa, että nykyiset tutkimusaiheeni kumpusivat osittain väitöskirjan tutkimustuloksista.

Miten Kielipankki liittyy tutkimukseesi?

Olen käyttänyt tutkimusmenetelminä korpustutkimusta, kyselyjä ja kielellisiä testejä. Kielipankin korpukset ovat olleet korpustutkimuksissa arvokkaita, sillä ne ovat laadukkaita ja helposti saatavilla. Korpuksista on ollut hyötyä myös esimerkiksi kyselyjen ja testien valmistelussa, kun olen valinnut niihin sanoja yleisyyden perusteella. Kielipankin korpuksista sydäntä lähellä ovat etenkin selkokielisiä ajankohtais- ja uutistekstejä sisältävät , ja , sillä näin laajat selkokieliset tekstikokoelmat ovat maailmanlaajuisestikin melko harvinaisia. Korpusten ansiosta selkosuomen tutkijoilla on siis erinomaiset mahdollisuudet tekstilähtöiseen tutkimukseen.

Valikoituja julkaisuja

Valtasalmi, Idastiina – Siltaloppi, Satu – Wacklin, Vilma – Mustanoja, Liisa 2025: Kymmenen havaintoa syrjimättömästä kielestä. – Kaisa Jänis & Iiris Salminen (toim.), Kieli ja kirjallisuus muuttuvassa yhteiskunnassa s. 99–129. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja 2025. Äidinkielen opettajain liitto.

Valtasalmi, Idastiina 2024: . Tampere: Tampereen yliopisto.

Valtasalmi, Idastiina 2023: . Virittäjä, 127(1), s. 4–27.

Aineistoja

  • , sisältää selkokielisistä julkaisuista seuraavat: Leija ja Selkosanomat/Selkouutiset.
  • , sisältää Ylen suomenkielisen uutisarkiston selkouutiset sekä suomi–selkosuomi-rinnakkaiskorpuksia.

Linkkejä

eli suomalaisten yliopistojen, CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen ja Kotimaisten kielten keskuksen muodostama konsortio auttaa ihmistieteiden tutkijoita käyttämään, jalostamaan, säilyttämään ja jakamaan tutkimusaineistoja. Aineistoja ja työkaluja tarjoaa .