Kielipankissa: Heini Kallio

Heini Kallio kertoo meille tutkimuksestaan, joka liittyy kielenoppimisen fonetiikkaan, puheen ymmärrettävyyteen ja puhutun vieraan kielen taitotason arviointiin.

Kuka olet?

Olen fonetiikan yliopistonlehtori Tampereen yliopistossa, jossa olen työskennellyt vuodesta 2023 lähtien. Väittelin 2022 Helsingin yliopistosta fonetiikan ja puhesynteesin tutkimusryhmästä. Olen ollut vierailevana tutkijana Slovakian tiedeakatemialla ja Nitran yliopistossa sekä työskennellyt useissa kielenoppimisen ja kielitaidon arvioinnin tutkimushankkeissa. Opiskeluhistoriani pitää sisällään fonetiikan pääaineena sekä sekalaisen kattauksen viestintää, psykologiaa, kieliä ja puhetieteitä.

Mikä on tutkimuksesi aihe?

Loputon aarreaittani tutkimuksen saralla on toisella ja vierailla kielillä puhumisen vaikeus ja helppous. Etsin puheesta akustisesti mitattavien piirteiden yhteyksiä ihmisten tekemiin arvioihin kielenoppijan taitotasosta tai esimerkiksi kokemukseen puheen ymmärrettävyydestä. tutkin suomalaisten lukiolaisten puhumaa ruotsia sekä maahanmuuttajien puhumaa suomea tarkoituksenani löytää akustisia parametreja, joiden avulla suullista kielitaitoa voisi arvioida automaattisesti. Väitöskirjani tutkimusaineistona oli DigiTala-aineiston lisäksi myös tšekin-, slovakin-, puolan- ja unkarinkielisten puhumaa englantia, jonka tutkiminen jatkui myös väitöksen jälkeen. Sittemmin olen päässyt tutkimaan myös suomenkielisten ranskanoppijoiden puheen prosodisia piirteitä.

Vuosina 2024–2025 johdin ensimmäistä omaa, Svenska Kulturfondenin rahoittamaa tutkimushankettani . Hankkeessa tutkimme maahanmuuttajien puhumaa ruotsia Suomessa. Analysoimme mm. kielitaustan vaikutusta ruotsinkielisen puheen akustisiin piirteisiin sekä kuulijakokemuksia alkeisoppijoiden puheesta.

Miten Kielipankki liittyy tutkimukseesi?

Ennen nykyistä työtäni toimin tutkijana Suomen akatemian rahoittamassa , jossa kehitimme ensimmäisen suomen ja suomenruotsin suullisen kielitaidon eri osa-alueita automaattisesti arvioivan työkalun. Hankkeen lopputuloksena syntyi . Tämä kunnianhimoinen konsortiohanke koostui kielididaktiikan, kieli- ja puheteknologian sekä fonetiikan asiantuntijoista, joista moni jatkaa DigiTalassa aloitettua työtä mm. kehittämällä mobiilisovellusta suomen oppijoille () sekä tutkimalla suullisen vuorovaikutuksen automaattista arviointia .

Automaattinen arviointi perustuu puheentunnistukseen ja koneoppimismalleihin, jotka puolestaan toimivat sitä paremmin, mitä laajempaa ja tarkoituksenmukaisempaa aineistoa niiden opetukseen käytetään. Siispä suunnittelimme ja keräsimme DigiTalassa laajan tutkimus- ja kehitysaineiston, joka sisältää mm. suomen ja ruotsin oppijoille suunnattuja suullisen kielitaidon tehtäviä, arviointikriteerit suullisen kielitaidon eri osa-alueille sekä kattavan puhe- ja arviointiaineiston. on saatavilla Kielipankista tieteelliseen tutkimuskäyttöön. Suulliset tehtävät, arviointikriteerit ja hankkeen tutkimuksissa käytetyt kyselylomakkeet puolestaan löytyvät . DigiTalassa kerättyä suomenruotsin oppijoiden puheaineistoa päästiin tutkimaan myös Suomenruotsin ääntämisen erikielisillä oppijoilla -hankkeessa.

Julkaisuja

Heinonen, H. & Kallio, H. (painossa). Realiseringen av begriplighetsrelaterade uttalsdrag i finlandssvenska hos L2 talare från olika språkbakgrund. Svenskan i Finland 21.

Kallio, H. & Kaźmierski, K. (2024). . In International Symposium on Applied Phonetics (pp. 38 42). International Speech Communication Association (ISCA).

Kallio, H. (2024). . In Speech prosody (pp. 507 511). International Speech Communication Association (ISCA).

von Zansen, A. & Kallio, H. (2024).  AFinLA teema, 17, pp. 91 116.

Kallio, H., Kautonen.M. & Kuronen, M. (2023). . Speech Communication, Volume 148, pp. 66 80, 2023.

Aineistoja

  • (tulossa)

Linkkejä

Lisähuomio: Valitettavasti DigiTalassa kehitetyt automaattiset arviointialgoritmit eivät ole yliopistojen rajallisen palvelintilan vuoksi yleisessä käytössä. Toisin sanoen Moodle-liitännäistä voi käytännössä hyödyntää suullisen harjoittelun ja opettajajohtoisen arvioinnin apuna.

eli suomalaisten yliopistojen, CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen ja Kotimaisten kielten keskuksen muodostama konsortio auttaa ihmistieteiden tutkijoita käyttämään, jalostamaan, säilyttämään ja jakamaan tutkimusaineistoja. Aineistoja ja työkaluja tarjoaa .