Kielipankissa: Eliisa Uotila
Kielipankki koostuu kattavasta joukosta aineistoja sekä niiden tutkimiseen soveltuvista ohjelmistoista tehokkaassa laiteympäristössä. Helsingin yliopiston suomen kielen jatko-opiskelija Eliisa Uotila kertoo Kielipankin selkokielen aineistoilla tekemästään tutkimuksesta.

Kuka olet?

Olen Eliisa Uotila, suomen kielen jatko-opiskelija Helsingin yliopistossa. Maisteriopintojeni jälkeen olen ollut muutamia vuosia työelämässä ja nyt palannut yliopistolle tutkijaksi. Innostuin jo opiskeluaikana selkokielestä (esim. kehitysvammaisille ihmisille, muistisairaille ja vanhuksille sekä kielenoppijoille). Päädyin myös työskentelemään selkokielen parissa Selkokeskuksessa, ja työvuosien jälkeen tuntuu loogiselta ja hyvältä tehdä aiheesta tutkimusta.

Mikä on tutkimuksesi aihe?

Väitöskirjani käsittelee siis selkokieltä, tarkemmin selittämistä kirjoitetussa selkokielessä. Erilaisten vaikeiden sanojen ja käsitteiden selittäminen sekä taustatiedon tuominen tekstiin ovat yksi olennainen osa selkokieltä lukijan kannalta. Tutkin, miten tätä selittämistä on selkotekstissä toteutettu ja minkälainen kuva lukijasta muodostuu näiden selittävien tekstinosien kautta. Teoriatausta tutkimuksessa on kognitiivinen lingvistiikka.

Miten Kielipankki liittyy tutkimukseesi?

Aineistoni koostuu pilottiaineistoista, joista hahmotan erilaisia selittämisen keinoja. Hypoteesini on, että selittävät tekstiosat ja niiden määrä ovat yksi yleiskieltä ja selkokieltä erottava tekijä. Koostettuani keinovalikoimaa teen kielipankin soveltuvilla korpuksilla hakuja, joilla testaan hypoteesia. Kielipankissa on tällä hetkellä selkokielisiä sanomalehtiä (Selkosanomat 2006–2013, aikakauslehti Leija 2009–2016) korpuksessa 1990- ja 2000-luvun suomalaisia aikakaus- ja sanomalehtiä -korpus, versio 2 ja vertaan näitä tuloksia sopiviin yleiskielisiin lehtikorpuksiin. Kielipankki on myös käsittelemässä tutkittavaan muotoon korpusta Yle Uutiset selkosuomeksi -lähetyksistä ja sen lähdemateriaali Ylen suomenkielisen uutisarkiston selkouutiset 2011–2018, lähdemateriaali on jo ladattavissa.

FIN-CLARIN eli suomalaisten yliopistojen, Tieteen tietotekniikan keskuksen ja Kotimaisten kielten keskuksen muodostama konsortio auttaa humanististen tieteiden tutkijoita käyttämään, jalostamaan, säilyttämään ja jakamaan tutkimusaineistoja. Aineistoja ja työkaluja tarjoaa Kielipankki.