Mitä on vastuullisuus kielitieteessä? Mikä on tutkijan vastuu suhteessa kieliin, kielenkäyttöön ja kielenpuhujiin? Entä miten vastuullisuutta tuotetaan kielellä esimerkiksi politiikassa, yritysmaailmassa ja kansalaistoiminnassa? Millaisia ovat uudet, kestävät tavat puhua luonnosta ja ottaa vastuuta ihmisen toiminnasta ja sen seurauksista? Näihin kysymyksiin otetaan kantaa kevään 2025 Kielitieteen päivillä Helsingin yliopistossa 12.–14.5. Päivien teemana on Kieli ja vastuullisuus.
Vastuu sekä kielestä että luonnosta
Konferenssin kutsupuhuja, dosentti Ilona Herlin (Helsingin yliopisto) herättelee tutkijoita vastuuseen paitsi kielestä myös luonnosta. Kun ekolingvistiikassa on usein tartuttu valtaapitävien puheeseen, Herlin kysyy, olisiko pikemmin syytä tutkia ihan jokaisen ihmisen puhetta ympäristöongelmista ja ympäristöstä ylipäätään. Vuonna 2025 ilmastonmuutoksen seuraukset, kuten tulvat, kuumeneminen ja muut ääri-ilmiöt, koskettavat jo kaikkia maapallon asukkaita. Hän tarkastelee sitä, kuinka ymmärrämme ihmisen suhdetta luontoon kielen ilmaisukeinojen kautta.
Toinen kutsupuhuja, professori Rea Peltola (Université de Caen Normandie) tarttuu esitelmässään ihmisten ja toislajisten väliseen vuorovaikutukseen sekä kielen rooliin ihmisten ja muiden eläinten välisessä kanssakäymisessä. Hän kysyy, voiko kielioppia ja merkityksen rakentumista kuvata sellaisessa yhteydessä, jossa vain toinen vuorovaikutustilanteen osallistujista ilmaisee itseään verbaalisella kielellä. Kuuluuko ihmiskielikään oikeastaan vain ihmisten kokemusmaailmaan?
Kielimaisemat ja monikielisyys
Muina kutsupuhujina ovat yliopistonlehtori Väinö Syrjälä (Södertörns högskola) ja FT Susanna Tavi (Kotimaisten kielten keskus). Syrjälä tarttuu esitelmässään kielimaiseman tutkimukseen Tukholman saaristossa. Hän pohtii, kenen ehdoilla paikkaa rakennetaan ja mikä on kielimaiseman rooli siinä. Yleisemmin tarkastelevaksi nousee kysymys siitä, mitä tutkijan tulee huomioida kielimaisemaa analysoidessaan, jotta tutkimus itsessään olisi vastuullista.
Tavin aiheena ovat karjalan kielen puhujat ja ennen kaikkea kielen sanastotyö. Siinä keskeisessä roolissa ovat karjalankieliset kieliaktivistit, jotka kaikkien muiden karjalan puhujien tavoin ovat vähintään kaksikielisiä. Monikielisyys onkin tärkeä osa ylirajaisen kielityön onnistumista.
Kielitieteen päivät on vuosittainen, eri yliopistoissa kiertävä, kielentutkimuksen alan konferenssi, johon osallistuu kattavasti eri uravaiheiden tutkijoita ja opiskelijoita. Nyt kokoonnutaan yhteen jo 51:ttä kertaa, ja osallistujia on noin 300. Tapahtuma on tunnettu siitä, että se on monelle väitöskirjatutkijalle ensimmäinen konferenssi, jossa pääsee kertomaan muille omasta työstään, turvallisesti ja rennosti. Tämän voi nähdä yhdenlaisena tutkijayhteisön vastuullisuutena.