Professorit kannustavat tutkijoita hakemaan Business Finland -rahoitusta.
Selkokieltä yritysviestintään
Suomen kielen professori Tiina Onikki-Rantajääskön hanke Selkokielen hyödyntäminen yrityksissä (Easy Language for accessible workplace communication) pyrkii hyödyntämään selkokieltä yritysten viestintäprosesseissa.
– On olemassa rakenteellinen tarve rekrytoida työntekijöitä muualta maailmasta tai muuten sellaisia henkilöitä, joiden suomen kielen taito on vasta kehittyvä tai joilla on vaikeuksia esimerkiksi yleiskielisten tekstien ymmärtämisessä, Onikki-Rantajääskö kertoo.
– Kyse on esimerkiksi rekrytointi- ja perehdytysprosesseista, sopimuksista, turvallisuus- ja työohjeista, mutta myös asiakasrajapinnasta. Business Finland -hankkeille kriittistä on se, että pyritään kansainväliseen liiketoimintaan eli mallia kehitetään myös kansainvälisille markkinoille ja kieliriippumattomaksi.
Puolen vuoden hanke (Co-Creation) tähtää seuraavaan hakuvaiheeseen (Co-Innovation), ja sen rahoitus on n. 60 000 euroa. Onikki-Rantajääskön lisäksi hankkeen toinen johtava professori on Roman Yangarber. Hankkeeseen osallistuu myös väitöskirjatutkija sekä koordinoiva yliopistotutkija, yleisen kielitieteen dosentti Ulla Vanhatalo. Yrityskumppanina on Barona.
Työkaluja konfliktien ehkäisemiseen
Alue- ja kulttuurintutkimuksen professori Jussi Pakkasvirran Pulp or Conflict -hanke edustaa monitieteistä alue- ja kulttuurintutkimusta. Se tutkii tapoja, joita eri toimijat ovat käyttäneet sekä selluteollisuuden kritisoinnissa että sen puolustamisessa.
– Suomen metsäteollisuusinvestoinnit ovat kasvaneet Latinalaisessa Amerikassa. Samalla selluntuotannon siirtyminen uusille eukalyptusviljelmille on luonut uudenlaisia ympäristö- ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Keskustelut esimerkiksi maaperän köyhtymisestä, veden riittävyydestä, vesistöjen kuormituksesta ja yritysten verokohtelusta ovat lisääntyneet, Pakkasvirta kertoo.
Erityisesti ympäristöjärjestöt ovat arvostelleet selluntuotantoa Latinalaisessa Amerikassa ja globaalissa etelässä yleensä. Usein tätä kritiikkiä kutsutaan Pakkasvirran mukaan käsitteellä ”ekstraktivismi”. Kritiikki on perustunut tutkimustietoon ja tunteisiin mutta osin myös uskomuksiin. Selluteollisuuden edustajat ovat vastanneet kritiikkiin yhtä lailla tieteelliseen tutkimukseen nojaten.
– Hanke luo konkreettisia työkaluja siihen, miten globaaleja sijoituksia usein seuraavia ja kalliiksi tulevia konfliktitilanteita voidaan käsitellä yrityksissä jo ennakoiden – ja parhaaseen monitieteiseen tutkimustietoon pohjaten.
Hanke on kuuden kuukauden mittainen. Business Finlandin ja muun ulkopuolisen rahoituksen määrä on 64 000 euroa. Hankkeessa työskentelee Pakkasvirran lisäksi Latinalaisen Amerikan tutkimuksen väitöskirjatutkija Emilio Del Pupo ja Tukholman yliopiston professori Andrés Rivarola. Mukana on myös media-alan yritys BoostHelsinki. Hankkeen yrityspartneri on ensimmäisessä vaiheessa UPM. Myös kansalaisjärjestöjä kutsutaan mukaan ja haastatellaan sekä Suomessa että Uruguayssa.
Koulutusmateriaalia innovaatiopolitiikan päättäjille
Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen on mukana hankkeessa Challenge-led Innovation Policy, Geopolitical Uncertainty and Security (CIPGeS), joka yhdistää geopoliittisen ja turvallisuuskontekstin analyysit innovaatio- ja kasvupolitiikan kehittämiseen. Hanke tukee suomalaisten päättäjien, yritysten ja alueiden innovaatio- ja kasvukykyä hyödyntäen aikaisempaa transformatiivista politiikkaa koskevaa tutkimusta.
– Taustalla on Venäjän hyökkäyssodan mukanaan tuomat geopoliittiset muutokset. Hankkeen tavoitteena on muun muassa analysoida, miten muuttuva geopoliittinen konteksti vaikuttaa Suomen innovaatioympäristöön ja uuden haastevetoisen innovaatiopolitiikan muodostumiseen.
Tutkimusryhmässä yhdistyy kestävyysmurroksen ja innovaatiopolitiikan sekä geopolitiikan ja turvallisuustutkimuksen osaaminen: yhteistyökumppaneita ovat Suomen ympäristökeskus SYKE ja Utrechtin yliopisto. Hankkeen vetäjä on Paula Kivimaa SYKE:sta.
Hanke tarjoaa politiikkaohjeita ja koulutusmateriaalia innovaatiopolitiikan päättäjille ja elinkeinoelämän toimijoille nopeasti muuttuvalla alalla.
– Tuotamme esimerkiksi oppaan geopoliittisten ja turvallisuusnäkökohtien arvioimiseen tulevaisuuden innovaatio- ja teollisuuspolitiikassa.
Kaksivuotisen hankkeen rahoitus on 500 000 euroa, josta HY:n osahankkeen osuus on viidennes.
Rahoitusta humanistiselle tutkimukselle kannattaa hakea ennakkoluulottomasti
Pakkasvirran mukaan humanistisissa ja yhteiskuntatieteissä on sangen – joskus jopa liian – vakiintuneet tavat hakea tutkimusrahoitusta.
– Yleisimmin tukea haetaan Suomen Akatemiasta, EU:sta ja säätiöiltä. Silti useissa tutkimusideoissa voi katsoa ennakkoluulottomasti eri suuntiin. Business Finland -rahoitushaut ovat myös selkeitä, ja hakijaa saa rahoittajalta halutessaan esimerkiksi palautetta jo ennen hakemuksen jättämistä.
Onikki-Rantajääskö muistuttaa, että myös yliopiston tutkimusrahoituspalveluista saa tukea hakemiseen.
Tynkkysen mukaan Business Finland -rahoituksella on käytännönläheiset tavoitteet, kuten uusien innovaatioiden luominen, yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen ja aluekehityksen tukeminen.
– Tämä soveltavan tutkimuksen eetos saattaa perustutkimukseen vihkiytyneitä tutkijoita arveluttaa. Business Finland -hankkeet kuitenkin pohjautuvat vankkaan osaamiseen perustutkimuksen saralla. Politiikkaorientoitunut tutkimus on toki myös tärkeä osa yliopistojen kolmatta tehtävää eli yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja tutkimuksen vaikuttavuuden vahvistamista.
– Tutkimus- ja kehitystoimintaan tähtäävät bisnesneuvottelut ovat monelle tutkijalle astumista oman mukavuusalueen ulkokehälle, Onikki-Rantajääskö sanoo.
– Nykyisessä taloustilanteessa ei välttämättä ole helppoa päästä kaikkia tyydyttävään lopputulokseen. Humanistisilla aloilla olisi kuitenkin paljon annettavaa yhteiskunnalle. Haaste on keksiä käytännössä toteutettavat keinot.