Humanistinen tutkimus hyödyttää yrityksiä monin tavoin

Professori Tiina Onikki-Rantajääskön johtama hanke auttaa yrityksiä tuottamaan selkokielistä viestintää. Professori Jussi Pakkasvirran hankkeessa puolestaan sovelletaan konfliktinratkaisumenetelmiä kansainväliseen liiketoimintaan. Molemmat hankkeet saivat Business Finland -rahoituksen syksyllä 2024.

Selkokieli on avain saavutettavaan ja tehokkaaseen viestintään 

Suomen kielen professori Tiina Onikki-Rantajääskön hanke Selkokielen hyödyntäminen yrityksissä käsittelee selkokieltä yritysten viestintäprosesseissa. 

– Kun ihmisten kielelliset, kulttuuriset ja koulutukselliset taustat ovat yhä erilaisempia, tukee selkokielen käyttäminen keskeisesti yhteisen ymmärtämisen saavuttamista. Ja ymmärtäminen on tietysti kaiken muun toiminnan edellytys, niin yrityksissä kuin laajemminkin yhteiskunnassa, Onikki-Rantajääskö kertoo. 

Selkokieltä tarvitaan esimerkiksi rekrytointi- ja perehdytysprosesseissa, sopimuksissa, turvallisuus- ja työohjeissa sekä asiakasrajapinnassa. 

– On olemassa rakenteellinen tarve rekrytoida työntekijöitä muualta maailmasta tai muuten sellaisia henkilöitä, joiden suomen kielen taito on vasta kehittyvä tai joilla on vaikeuksia esimerkiksi yleiskielisten tekstien ymmärtämisessä, Onikki-Rantajääskö kertoo. 

Hankkeessa kehitettävä malli toimii myös kansainvälisillä markkinoilla ja kieliriippumattomasti. Lisäksi hankkeessa kerätty aineisto soveltuu tekoälyn kouluttamiseen. 

Tekoälyavusteista selkokieltä yritysten viestintään 

Hankkeen toinen johtava professori Roman Yangarber kehittää tekstien automaattista selkoistamista kouluttamalla generatiiviseen tekoälyyn pohjautuvia kielimalleja. Hankkeessa mukana on myös yliopistotutkija, yleisen kielitieteen dosentti Ulla Vanhatalo.

Yrityskumppanina on hankkeen ensimmäisessä vaiheessa ollut Barona sekä sen omistama kielikoulutuksiin erikoistunut Arffman. 

– Arffmanin kanssa löydettiin helposti yhteinen sävel. Heillä on myös selkeät näkymät sille, miten yhteistyöstämme voisi olla hyötyä laajemminkin konsernissa, Onikki-Rantajääskö toteaa.

Hankkeen valmisteluvaihe päättyi keväällä, ja seuraavaksi tavoitteena on jättää Business Finlandille hakemus monivuotisesta kehityshankkeesta yhdessä laajemman yrityskonsortion kanssa. 

– Meillä on koossa jo monipuolinen ja innostunut yritysjoukko hankkeen seuraavaa vaihetta varten. Etsimme mukaan vielä muutamia yrityksiä, jotka voisivat testataselkokielimalleja toiminnassaan, Onikki-Rantajääskö mainitsee. 

Työkaluja ja toimintasuosituksia konfliktien ehkäisemiseen 

Alue- ja kulttuurintutkimuksen professori Jussi Pakkasvirran Pulp or Conflict -hanke tutkii tapoja, joita eri toimijat ovat käyttäneet sekä selluteollisuuden kritisoinnissa että sen puolustamisessa. 

– Suomen metsäteollisuusinvestoinnit ovat kasvaneet Latinalaisessa Amerikassa. Samalla selluntuotannon siirtyminen uusille eukalyptusviljelmille on luonut uudenlaisia ympäristö- ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Keskustelut esimerkiksi maaperän köyhtymisestä, veden riittävyydestä ja yritysten verokohtelusta ovat lisääntyneet, Pakkasvirta kertoo. 

Erityisesti ympäristöjärjestöt ovat arvostelleet selluntuotantoa Latinalaisessa Amerikassa ja globaalissa etelässä yleensä. Kritiikki on perustunut tutkimustietoon ja osin myös uskomuksiin. Selluteollisuuden edustajat ovat vastanneet kritiikkiin yhtä lailla tieteelliseen tutkimukseen nojaten sekä vedoten hankkeiden laillisuuteen ja valvontaan. 

Hankkeen aikana havaitut konfliktit ja huolenaiheet liittyvät pääosin ympäristöön, tiedon läpinäkyvyyteen ja työllisyysvaikutuksiin. Hanke esittää toimintasuosituksia, joiden noudattaminen voisi ehkäistä konflikteja ja lisätä yhteisön luottamusta.  

– Julkisia raportointimekanismeja tulisi parantaa erityisesti vedenkäytön ja ympäristövalvonnan osalta. Ympäristövastuuohjelmien suunnittelua yhteistyössä paikallisten toimijoiden ja kansalaisjärjestöjen kanssa tulisi rohkaista. Myös yritysten vastuun lisääminen lakisääteisten kestävyyssitoumusten kautta on tärkeää, Pakkasvirta listaa.

Kansainvälinen yhteistyö ja vuoropuhelu hankkeen keskiössä 

Hankkeessa on työskennellyt Pakkasvirran lisäksi Latinalaisen Amerikan tutkimuksen väitöskirjatutkija Emilio Del Pupo ja Tukholman yliopiston professori Andrés Rivarola.

Hankkeen yrityspartneri on ensimmäisessä vaiheessa UPM. Myös kansalaisjärjestöjä kutsuttiin mukaan ja haastateltiin sekä Suomessa että Uruguayssa. 

– UPM pyrkii varmistamaan hyvän yhteistyön, säännöllisen vuoropuhelun ja aidon vuorovaikutuksen sidosryhmiemme kanssa kaikissa maissa, joissa toimimme, ja Uruguayssa olemme panostaneet tähän jo monien vuosien ajan hyvin tuloksin. Olemme kiinnostuneita kehittämään tätä työtä edelleen ja professori Jussi Pakkasvirran tutkimus toi meille lisää hyviä näkökulmia ja työkaluja tähän, sanoo Kati Kaskeala, UPM Fibren globaalista markkinoinnista, kestävyydestä ja viestinnästä vastaava johtaja. 

Humanistinen tutkimus on tärkeää myös talouden kontekstissa 

– Ihmisen käyttäytymisen ja kulttuurisen tiedon ymmärtäminen voi edistää esimerkiksi vuoropuheluja ja estää konflikteja, jotka perustuvat turhiin ennakkoluuloihin. Hankkeen oppeja ja kokemuksia voi soveltaa myös muille isoja ulkomaanprojekteja toteuttaville suomalaisyrityksille, toteaa Pakkasvirta.

– Kehitettäessä tuotteita ja palveluita on ratkaisevaa usein se, miten ne voivat tehdä käyttäjien, siis ihmisten elämää sujuvammaksi ja paremmaksi. Kyse on vuorovaikutuksesta ja laajemminkin sellaisista kulttuurisista kysymyksistä, joissa humanistisilla aloilla on paljon annettavaa, Onikki-Rantajääskö sanoo. 

Yhteistyö humanististen tieteiden asiantuntijoiden kanssa voi auttaa yrityksiä navigoimaan monimutkaisessa ja jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä - yritykset voivat syventää ymmärrystään vaikkapa kohdeyleisöistään, parantaa viestintää ja edistää luovaa ajattelua.