Humanistiklubi starttasi – varainhankinta kaipaa terävämpää myyntityötä

Humanistisen tiedekunnan vuonna 2015 toteuttama -sivustohanke loi aktiivisen sysäyksen yhteiskunnan eri aloilla toimivien alumnien ja tiedekunnan väliselle yhteistyölle.

Yliopistossa tapahtuvien suurien muutosmyllerrysten keskellä dekaani ja varadekaani päättivät, että nyt jos koskaan on kutsuttava apujoukkoja laajentamaan ajattelua. Syntyi idea Humanistiklubista, joka voisi kokoontua eri teemojen äärelle eri kokoonpanoissa.

– Tarvitaan raikkaita ajatuksia ja rautaista eri alojen ammattitaitoa akateemisen maailman ulkopuolelta. Alumnimme ovat meille erittäin tärkeitä kumppaneita, painottaa Hanna Snellman.

Keskiviikkoiltana 9. maaliskuuta pidetty ensimmäinen Humanistiklubi-tapaaminen alkoi dekaani Mustajoen yhteenvedolla yliopistolla parhaillaan käynnissä olevista isoista muutoksista.

– Odotan innolla vuoden 2017 syksyä, kun Ison Pyörän nimellä kulkeva opintouudistus konkretisoituu uusiksi kandi- ja maisteriohjelmiksi. Uskon, että meillä on tarjottavana opiskelijoille entistä vetovoimaisempia ja kilpailukykyisempiä tutkintoja.

Keskustelun pääpaino oli varainhankinnan ideoinnissa. Täydentävän rahoituksen tarve kasvaa jatkuvasti, ja tiedekunnankin on otettava siinä rohkeampia askeleita.

– Markkinointiviestinnällinen sanoitus ja tutkimustulosten hyödyntämisen tuotteistaminen ovat avainasioita, kun nostetaan esiin humanistisen tutkimuksen tarpeellisuutta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Sitä kautta varainhankintatyön on mahdollista onnistua, totesi Paletti Oy:n toimitusjohtaja .

Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies oli samoilla linjoilla.

– Humanistitutkijat puhuvat usein aivan liian monimutkaisesti. Pitää pystyä argumentoimaan tutkimuksen hyötyjä selkeäsanaisesti ja ymmärrettävästi.

Finnairin viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja puolestaan antoi palautetta siitä, että harvoin yliopistojen varainhankinnan edustajat muistavat lähestyä yrityksiä sellaisen pitch-puheen kanssa, jossa kerrottaisiin napakasti, miten yritys hyötyy lahjoittaessaan varoja yliopistolle. Tämä puheenvuoro johti pohtimaan yleisemminkin rahoitushakemusten tekemistä.

Pitkän uran eri säätiöissä tehnyt professori korosti, että tutkimusrahoituksen hankkimisessa on ratkaisevan tärkeää tarjota tutkijoille henkilökohtaista tukea ja valmennusta apurahahakemusten viimeistelyyn.

– Tutkijoiden pitäisi rohkeammin sanottaa se, että kyseenomaisella tutkimuksella viedään tiedettä eteenpäin ja tavoitellaan "läpimurtoja".

Suomen Akatemian Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen yksikön johtaja muistutti siitä, että tutkijan ei kannata itse yrittää olla kaikkien asioiden asiantuntija.

– Tutkimushankkeiden tueksi pitää olla tarjolla hallintotehtävien, rahoituksen ja viestinnän ammattilaisia.

Humanistiklubi-iltaan osallistuneet kehottivat tiedekuntaa tekemään konkreettisen ja numeraalisen viisivuotissuunnitelman varainhankintaan. Siinä tulisi määritellä selkeät tavoitteet: esimerkiksi viiden vuoden kuluttua tiedekunta on saanut kolme vähintään miljoonan euron yksityistä lahjoitusta käytettäväksi tutkimuksen ja opetuksen edistämiseen. Lisäksi painotettiin suunnitelmallisen lobbaustyön tekemistä Suomen valtion ja EU:n organisaatioiden suuntaan, jotta turvattaisiin opetukseen ja tutkimukseen osoitettavat määrärahat.

Ehdotuksena tuli myös kummitoiminta tutkimushankkeille. Ideana on, että joku ulkopuolinen asiantuntija katsoisi yhdessä tutkijoiden kanssa, millä tavalla tutkimustulosten hyödynnettävyyttä ja kaupallistamista voidaan myydä.

Keskusteluissa painotettiin lisäksi pohjoismaisten yliopistojen välisen yhteistyön laajempaa hyödyntämistä ja Euroopan tutkimusyliopistojen liiton () toiminnassa mukana olemisen tärkeyttä varainhankintanäkökulmienkin osalta.

Dekaani Mustajoki oli erittäin tyytyväinen ensimmäiseen Humanistiklubi-iltaan ja lupasi vastaavanlaisten sparraustapaamisten jatkumista eri aiheiden parissa.