Alueella asuvat etelä-ndebelen puhujat pyrkivät kehittämään omaa kieltänsä. Vaikka etelä-ndebele on yksi Etelä-Afrikan virallisista kielistä, se ei juurikaan ole ollut lingvistisen mielenkiinnon kohde. Kuitenkin tulkkien niin oikeussaleissa, sairaaloissa kuin parlamentissakin täytyy voida tehdä työnsä. Opettajien kouluissa täytyisi kasvattaa uusi eteläafrikkalainen sukupolvi, joka käy taistoa apartheid-järjestelmän perintönä saamiaan, syvään juurtuneita sosioekonomisia ennakkoluuloja vastaan.
Kaikki he tietävät, että Etelä-Afrikka tarvitsee osaamista, jota ei voida saavuttaa ennen kuin ihmisiä opetetaan omalla äidinkielellään.
Afrikkalaiset kollegamme tekevät kovasti työtä kieltensä aseman edistämiseksi ja hankkiakseen resursseja sekä herättääkseen eteläafrikkalaisten tietoisuutta siitä, että näiden kielten käytössä piilee se potentiaali, jonka avulla yhteinen tulevaisuus voidaan rakentaa. Tuemme tätä prosessia sekä analysoimalla etelä-ndebelen kieltä että tutkimalla sen sosiolingvististä dynamiikkaa.
Akateemista ulottuvuutta yhteiskunnalle
Akateemista menestystä mitataan lähinnä tutkimuksen määrässä, ja kansainvälinen näkyvyys on yhä tärkeämpää. Etenkin meillä humanisteilla on kuitenkin myös muita, kansallisia velvoitteita: meidän tulee tarjota akateemista ulottuvuutta yhteiskunnalle sekä turvata ja vahvistaa omaa ainutlaatuista suomalaista kulttuuriperintöämme. Näiden kahden vaatimuksen yhdistäminen ei aina ole helppoa, mutta näin minä siihen pyrin:
Afrikan kulttuurin ja kielten tutkimus on meillä Suomessa verraten pieni tieteenala. Siksi onkin tärkeää ylläpitää erityisen tiiviitä suhteita ulkomaalaisiin kollegoihin. Tämä tarkoittaa tavanomaista kansainvälistä tutkimustulosten jakamista läheisempää yhteistyötä.
Kansainvälinen yhteistyömme Etelä-Afrikan yliopiston (University of South Africa) ja Cape Townin yliopiston (University of Cape Town) Centre for African Language Diversity -yksikön (CALDi) kanssa kattaa kaikki akateemisen toiminnan muodot yhteisiä tutkimusprojekteja myöten.
Toisaalta, jotta kansainvälinen yhteistyö voisi rikastaa Helsingin yliopiston akateemista elämää, sen täytyy olla tiukasti sidoksissa suomalaiseen kontekstiin. Tämän vuoksi olen mukana Helsinki Area & Language Studies (HALS) -tutkijayhteisössä. HALS pyrkii edistämään kulttuuriin ja historiaan liittyvää kielentutkimusta kaikilla tasoilla.
Järjestämme ulkomaalaisten tutkijoiden vetämiä seminaareja viedäksemme eteenpäin teoreettista kehitystä kieliteknologian, etnolingvistiikan ja kielikontaktien aloilla. Järjestämme opintomatkoja kentälle Aasiaan, Afrikkaan ja Eurooppaan. Kehitämme strategioita tämän tyyppisen toiminnan rahoittamiseksi myös tulevaisuudessa, jotta voisimme osallistua kielellisen ja kulttuurisen moninaisuuden ylläpitämiseen.
Vuonna 2013 Helsingin yliopistossa päätettiin toteuttaa tohtorikoulutuksen jako tohtoriohjelmiin. Kuulun Kielentutkimuksen tohtoriohjelman johtokuntaan – tarkoituksena tässäkin on edistää korkealaatuista tutkimusta, josta suuren osan tekevät tohtorikoulutettavat.
Kansainväliseen näkyvyyteen ja ulottuvuuteen pyrkimistä täydentää julkaisu The Nordic Journal of African Studies (NJAS). Teemme sitä yhteistyössä Upsalan yliopiston koordinoiman Nordic Africa -verkoston kanssa.