Avoimen yliopiston ekskursiobussi starttaa varhain aamulla ja lähtee kiertämään eteläisen Varsinais-Suomen historiallisia kohteita, pääosin keskiaikaisia kivikirkkoja. Ensimmäisinä ohjelmassa ovat Perniön, Kemiön ja Sauvon kirkot. Matkaa taittaessa opas Eero Siljander kertoo kohteista. Eri-ikäisiä opiskelijoita on yli neljäkymmentä, joista noin puolet on tutkinto-opiskelijoita ja puolet Avoimen yliopiston opiskelijoita. Tunnelma on rento ja innostunut: retki on vaihtelua luentosalissa istumiselle. Juttukin luistaa vapaammin.
Yhteiskunnallista törmäyttämistä Avoimessa
Tutkimusretkiä menneisyyteen modernisoituvassa Suomessa on monitieteinen kurssi, ja tutkintovaatimuksissa sen voi sijoittaa useampaan kandi- tai maisteriohjelmaan. Ekskursio on tärkeä osa kurssia.
– Järjestämme jo neljättä vuotta kesäopetuksessa jakson, johon kuuluu retki ulos luentosalista. Retkillä päästään katsomaan kohteita, joista luennoilla vain kuullaan, kertoo koulutusasiantuntija Joanna Veinio.
Avoin yliopisto tuo yhteen ihmisiä, joilla on erilainen tausta ja erilaiset kiinnostuksenkohteet. Osa suorittaa tavoitteellisesti tutkintoa, osa harrastaa opiskelua, toiset pohtivat alanvaihtoa. Koska Avoin tarjoaa myös lukio-opintoihin sopivia kursseja, lukiolaisiakin on mukana. Syntyy hedelmällistä keskustelua, tietojen vaihtoa ja myös kontakti työelämään.
– Tällainen yhteiskunnallinen törmäyttäminen rikastaa oppimista ja lisää yliopisto-opintojen ulottuvuuksia ja näkökulmia, Joanna Veinio iloitsee.
– Sekin on arvokasta huomata, että suunniteltu ala ei ole sopiva. Avoimen opinnoissa tällainen turvallinen kokeileminen on mahdollista.
Vahvuutena monitieteisyys
Kurssin opiskelijat Tuija Wasastjerna-Toivanen ja Antton Nissinen ovat erityisen ilahtuneita kurssin monitieteisestä luonteesta ja eri alojen asiantuntijoiden panoksesta.
– Taidehistorian opiskelu on laajasti yleissivistävää. Maalauksia ja arkkitehtuuria ja jopa nykytaidetta oppii katsomaan uudella tavalla, toteaa Wasastjerna-Toivanen.
Taskussa on jo tutkinto matkailu- ja ravitsemusalalta sekä ilmailualalta. Uuden tutkinnon myötä suunnitelmissa on ehkä uusi ura.
Antton Nissinen opiskelee teatteritiedettä. Nissistä kiinnostavat pyhät tilat ja niiden performatiiviset ulottuvuudet, ja siksi kurssi sopii hyvin teoreettiseksi taustaksi. Hän on tullut yliopistoon ammattikoulupohjalta.
– Avoimen kurssitarjonta on mielenkiintoista etenkin kesäisin. Nykyisessä koulutuspoliittisessa tilanteessa Avoin saisi mielestäni tarjota enemmänkin opetusta, jotta Avoimen väylän kautta tutkinto-opiskelijaksi pääseminen helpottuisi.
Avoimen opetus on yhteistyötä
Historiallisen arkeologian dosentti Georg Haggrén on yksi kurssin luennoitsijoista ja asiantuntijoista.
– Monitieteiset, usean eri koulutusohjelman tutkintovaatimuksiin sopivat kurssit ovat olleet hyvin suosittuja. Helsingin yliopiston ja Avoimen yliopiston yhteistyö sujuu hyvin: tutkinto-opiskelijat pääsevät Avoimen kursseille ja Avoimen opiskelijat puolestaan tutkinto-opiskelijoiden kursseille. Opetusmäärärahojen vähentyessä Avoimen yliopiston tarjoama marginaali onkin tärkeä.
Monioppiaineinen näkökulma on opetuksen suunnittelun tavoitteena, vahvistaa Joanna Veinio, joka itsekin työstää toista graduaan arkeologiasta. Siten hän voi käyttää kurssin järjestämisessä myös omaa asiantuntemustaan.
Monitieteisyys tarkoittaa haasteita opettajalle ja suunnittelijalle. Saman kurssin asiat voivat olla joillekin opiskelijoille peruskauraa, toisille taas aivan uutta. Toisaalta myös Avoimen yliopiston opiskelijoiden motivaatio on huippuluokkaa.
– Opiskelijat ovat valmiita maksamaan kursseista, koska aihe kiinnostaa. Luennoilla läsnäoloprosentti on vielä kurssin loppupuolellakin ollut 80–90 prosentin luokkaa, Georg Haggrén huomauttaa.
Muinaismuistoyhdistyksen jalanjäljissä
Ekskursion viimeinen kohde on Kuusiston piispanlinnanrauniot, joihin tutustutaan Haggrénin ja Eero Siljanderin johdolla. Kun bussi lähtee paluumatkalle, on kierretty yhteensä kahdeksan kohdetta.
Kesän retki oli osa Suomen Muinaismuistoyhdistyksen vuosina 1871–1902 järjestämien retkien teemoihin pureutunutta luentojaksoa. Ekskursion kohteet on valikoitu mukailemaan retkikunnan reittiä. Lähes 150 vuotta sitten retkikunta kartoitti ja tallensi kuvin keskiaikaisia kirkkoja, niiden interiöörejä sekä esineitä. Retkikuntalaisiin kuului useita suomalaisia kulttuurivaikuttajia kuten taidemaalari Albert Edelfelt, arkkitehti Lars Sonck ja kirjailija, taidehistorioitsija Emil Nervander.
– Retkellä meillä oli mahdollisuus kokea ja nähdä kohteet osittain samanlaisina mutta myös muuntuneessa asussa, Joanna Veinio kertoo.