Äitiblogien elämäkirjoittaminen muovaa äitiyden normeja

Äitiysblogit nostavat äitiyden sosiaaliset, kulttuuriset ja poliittiset puolet esiin kaikkien pohdittavaksi. Normeja rikkovakin huolenpitotyö tulee Astrid Joutsenon mukaan nähdyksi elämäkirjoittamisen kautta.

Äidit ovat Astrid Joutsenon mukaan nousseet säätelypuheen kohteista omaäänisiksi toimijoiksi muutaman viime vuosikymmenen aikana internet-teknologioiden valtavirtaistuessa.

– Tutkin äitien elämäkirjoittamista yhdysvaltalaisissa blogeissa ja kahdessa muistelmateoksessa. Äidiksi tulemisessa kohtaavat kehollinen haavoittuvuus ja pystyvyys sekä myös yhteiskunnan säätely ja ohjaus. Monet tutkimusaineistoni äidit alkoivat kirjoittaa elämästään nettiin juuri äidiksi tullessaan.

Tutkimusta ei voi sellaisenaan soveltaa suomalaisiin äitiblogeihin, mutta pääpiirteittäin on kyse samasta ilmiöstä.

– Sekä Suomessa että Yhdysvalloissa vaikuttaa tällä hetkellä sama, intensiivisen äitiyden ideaali: äidin jatkuvan läsnäolon korostaminen välttämättömänä lapsen hyvälle kehitykselle. Aina äitiys ei kuitenkaan sovi tähän ideaaliin.

Astrid Joutseno tunnetaan säveltäjänä, muusikkona ja kirjailijana nimellä Astrid Swan.

Blogeissa haastetaan äitiyden normia

Joutsenon mukaan äitiblogit kertovat äitimisestä: bloggaaminen on kulttuurihistoriallista toimintaa, jonka tuloksena äitiminen muovautuu. Äitiminen-termi (engl. mothering) on syntynyt erottamaan toisistaan patriarkaattisten rakenteiden ja instituution määrittämän äitiyden ja äitimisen käytäntönä, johon kytkeytyvät sekä tiedontuotanto että reflektointi.

– Äidit osallistuvat bloggaamalla keskusteluun äitiyttä koskevista normeista, diskursseista ja kertomusmalleista. He kirjoittavat esimerkiksi norminvastaisista tavoistaan äitiä ja määrittävät näin uudelleen, mitä hyvä äitiys voi olla, Astrid Joutseno kertoo.

– Tutkimuksessani merkityksellisiksi nousivat erityisesti syntymisen ja kuolemisen teemat. Myös sairaat ja kuolevat äidit voivat blogikirjoittamalla mahdollistaa oman äitiytensä pohtimisen, muovaamisen ja sovittamisen, vaikka se ei täytä kulttuurimme sanelemia ideaalin äitiyden merkkejä. Äidit esimerkiksi kuvailevat tekemiään käytännön järjestelyjä, joilla pehmentää lasten kohtaamaa menetystä, ja kirjoittavat elämäänsä arkistoksi lapsille.

Tällaiset teemat johdattavatkin Joutsenon mukaan äitien elämäkirjoittamisen netissä kaupallisten yhteistyökirjoituksien lisäksi todella merkityksellisiin aiheisiin. Äitien elämäkirjoitus netissä voisi auttaa myös tutkijoita ja yhteiskunnallisia elimiä esimerkiksi erilaisten tukimuotojen löytämisessä erilaisille äideille.

– Äiti ei myöskään ole sama kuin valkoinen biologisen naisen kehoon syntynyt ihminen, vaan huolenpitotyötä tekevät päivittäin monenlaiset eri tavoin identifioituvat ihmiset. On olennaista, miten nämä erot yhteiskunnassa ymmärretään, minkälaisia arvotuksia niiden perusteella tehdään ja kuka saa osallistua keskusteluun niistä.

Äitien kirjoittaminen lisää ymmärrystä hoivasta ja työnjaosta

Astrid Joutseno näkee elämäkirjoittamisen välineenä, jota äidit voisivat hyödyntää laajemminkin itsetutkiskeluun ja vertaisuuteen.

– Kirjoittamisen keskiössä ei tarvitse olla lasten hyöty vaan itseymmärrys. On korkea aika, että se, miten käsitämme äidin roolin kulttuurisesti, tulee nähdyksi äitityötä tekevien itsensä kokemuksen kautta.

Äitiblogin kirjoittaminen ei ole vain kokemuksen siirtämistä kertomuksen muodossa digitaaliselle alustalle, vaan se on luova prosessi, joka muovaa äitimisen käytänteitä ja synnyttää yhteisöön kuuluvuutta.

Äitiys voi olla Joutsenon mukaan olla positio, josta käsin tuotetaan tietoa huolenpidosta ja kehitetään eettistä ja kauaskantoista lähestymistapaa: ei pelkästään omaan lapseen vaan laajemmin yhteisöön ja jopa planeettaan.

– Tutkimukseni voi auttaa ymmärtämään myös työn ja hoivan jakautumista sekä digitaalisten kanavien ja teknologian roolia kodeissa. Nämä kysymykset ovat nousseet keskeisiksi pandemian aikana.

Väitöksen tiedot

FM Astrid Joutseno väittelee 22.9.2021 kello 12 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta "Life Writing from Birth to Death - How M/others Know". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Metsätalo, sali 1. Vastaväittäjänä on professori Hanna Meretoja, Turun yliopisto, ja kustoksena on professori Kirsi Saarikangas. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.

Väitös ja striimilinkki Helsingin yliopiston tapahtumakalenterissa

Väittelijän yhteystiedot

Astrid Joutseno

astridjoutseno@gmail.com

Twitter

Instagram