Helsingin yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellinen instituutti (HSSH) on ulkoisen arvioinnin kohteena lukuvuonna 2024–2025. Arviointiprosessi pohjautuu yhteistyökumppaneilta ja yliopiston sisäisiltä toimikunnilta saatavaan palautteeseen. Sen tavoitteena on arvioida instituutin toimintaa ja ohjata sen tulevaa suuntaa. Arvioinnin keskeinen vaihe koettiin 28.–29. huhtikuuta 2025, kun arvostettujen tutkijoiden kansainvälinen paneeli vieraili Helsingin yliopiston keskustakampuksella.
Arviointipaneeliin kuuluvat professori Richard Rogers (Amsterdamin yliopisto), professori Kirsten Drotner (Etelä-Tanskan yliopisto), jotka olivat paikalla Helsingissä, sekä professori Alis Oancea (Oxfordin yliopisto), joka osallistui vierailuun etäyhteyden kautta. Kampuksella ollessaan paneeli osallistui useisiin ohjattuihin keskusteluihin yliopiston eri toimijoiden kanssa, keräten havaintoja ja näkemyksiä, jotka muovaavat toukokuun loppuun mennessä valmistuvaa arviointiraporttia.
Vierailu alkoi maanantaina 28. huhtikuuta tapaamisella arviointipaneelin ja HSSH:n henkilöstön välillä. HSSH:n johtaja Risto Kunelius toivotti vieraat tervetulleiksi lyhyen esittelyn saattelemana, minkä jälkeen arvioijat ottivat ohjat. He käynnistivät syvällisen ja monipuolisen keskustelun pohtivien ja tarkkanäköisten kysymysten avulla. Keskustelu eteni nopeasti HSSH:n toiminnan ytimeen – instituutin identiteettiin, käytäntöihin ja tavoitteisiin.
Lyhyen ja kollegiaalisen kahvitauon jälkeen HSSH:n henkilöstö siirtyi sivuun, ja tilalle tuli instituutin johtokunta, johon kuuluvat tiedekuntien dekaanit ja erillislaitosten johtajat. Arvioijat jatkoivat keskusteluja, muodostaen laajan kuvan siitä, miten HSSH nähdään yliopiston eri osissa.
Tiistaiaamuna 29. huhtikuuta HSSH:n projektisuunnittelija Pentti Henttonen esitteli Interlab-laboratoriota, minkä jälkeen yliopistotutkija Sointu Leikas ja professori Åsa von Schoultz esittelivät yhdessä Kansalaisbarometri -hanketta.
Erillisessä Metsätalolla järjestetyssä istunnossa arvioijat kuulivat infrastruktuuri- ja tutkimustoimikunnan edustajia sekä HSSH:n kanssa toimineita tutkijoita. Keskustelut toivat esiin konkreettisia hyötyjä, joita HSSH:n tarjoama tuki on mahdollistanut – rohkaiseva merkki instituutin vaikuttavuudesta.
Myöhemmin samana päivänä paneeli tapasi vararehtori Anne Portaankorvan sekä keskusteli Yliopistopalveluiden kanssa. Aiheina olivat muun muassa HSSH:n institutionaalinen asema yliopiston hallinnossa, sisäinen viestintä, HSSH:n rooli tiedekuntatason päätöksenteossa sekä tulevan klusterimalliuudistuksen vaikutukset.
Vierailun viimeisessä istunnossa arvioijat kokoontuivat jälleen HSSH:n tiimin kanssa – saman pöydän ääreen, jossa vierailu oli alkanut vuorokautta aiemmin. Tunnelma oli keskittynyt ja pohdiskeleva, kun jokainen arvioija jakoi ensihavaintojaan ja keskeisiä näkemyksiään vierailusta. Keskustelussa nousivat esiin instituution identiteetti, kestävyys sekä rakenteellinen kehitys. Arvioijat antoivat myös ehdotuksia tulevista rahoitusmalleista ja korostivat HSSH:n vaaliman älyllisen kulttuurin arvoa – kulttuurin, joka tukee tieteidenvälistä työtä vahvan digitaalisen ja laskennallisen selkärangan kautta, mutta pitää tilaa myös laadullisille ja humanistisille lähestymistavoille.
Kuten professori Rogers totesi, HSSH on esimerkki “tieteidenvälisyydestä, jolla on älyllinen selkäranka.” Instituutin kyky toimia verkostona ja edistää yhteistä yhteistyökulttuuria nähtiin sen vahvuutena.
Vaikka vierailu oli lyhyt, sitä kuvattiin "hedelmälliseksi ja kokonaisvaltaiseksi", ja arvioijat kertoivat vaikuttuneensa kohtaamiensa näkemysten moninaisuudesta. Koko vierailun ajan sävy pysyi lämpimänä ja rakentavana – tosin aavistuksen muodollisempana kuin HSSH:n tilaisuuksissa tavallisesti – mikä heijasti tilanteen merkittävyyttä.
Ulkoisen arvioinnin eteneminen merkitsee tärkeää etappia instituutin matkalla, tarjoten paitsi palautetta myös inspiraatiota tulevaisuuteen. Arviointipaneelin raportti valmistuu toukokuun loppuun mennessä.
Ohjeet Hessun ystävien sähköpostilistalle liittymiseeen löytyvät täältä.