HY:n johtama kielitieteiden ja digitaalisten ihmistieteiden tutkimusinfrastruktuuri on valittu kansallisesti merkittävien kokonaisuuksien joukkoon - "Pääsy tiekartalle on erittäin tärkeää"

FIN-CLARIAH on valittu Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle 2021–2024.

Helsingin yliopiston humanistisesta tiedekunnasta johdettu kansallinen tutkimusinfrastruktuurihanke FIN-CLARIAH (Common Language Resources and Technology Infrastructure) on valittu mukaan Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle. 

Tiekartalle valitaan Suomelle strategisesti tärkeitä tutkimusinfrastruktuurihankkeita, joten mukaan päässeet hankkeet on katsottu korkeatasoisiksi jamerkittäviksi kokonaisuuksiksi. Tiekartalle pääsy merkitsee parempia rahoitusmahdollisuuksiapalveluiden kehittämiseksi.

”Tiekartalla on aikaisempaa suurempi merkitys, koska Suomen Akatemiassa on päätetty, että suurin osa infrastruktuurirahoituksesta jaetaan hankkeille, jotka ovat tiekartalla. Pääsy tiekartalle on erittäin tärkeää, koska se mahdollistaa SSH-infrastruktuurin rakentamisen ja kehittämisen meidän omista näkökohdista”, kertoo digitaalisten ihmistieteiden professori Mikko Tolonen, joka johtaa FIN-CLARIAH kokonaisuuteen kuuluvaa DARIAH-FI komponenttia.

Haku Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle avattiin Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien strategian 2020-2030 pohjalta alkuvuodesta 2020. Tiekartalle valittiin nyt joulukuussa 29 tutkimusinfrastruktuuria, joista viisi voidaan sijoittaa humanistis-yhteiskuntatieteellisille aloille.

Tutkimusinfrastruktuurin kansallisen keskuksen kotipaikaksi on suunniteltu HSSH:ta

FIN-CLARIAH tutkimusinfrastruktuuri palvelee laajasti HSSH:n piiriin kuuluvia tutkimusaloja. Helsingin yliopisto johtaa hanketta, joten tutkimusinfrastruktuurin kansallisen keskuksen sijoittamisesta Helsingin yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteelliseen instituuttiin on käyty alustavia keskusteluja.

”FIN-CLARIAH tullaan kytkemään HSSH instituuttiin”, kommentoi digitaalisten ihmistieteiden apulaisprofessori Mikko Tolonen alustavia suunnitelmia.

Seuraavaksi hankkeelle haetaan lisärahoitusta.

”Lähdetään tekemään kevään Suomen Akatemian infrastruktuurirahoitushakua varten suunnitelmia ja konkretisoimaan hankkeita”, kertoo apulaisprofessori Tolonen.

Tolonen viittaa FIRI-rahoitushakuun, joka avataan keväällä 2021. Tolonen on toiveikas, sillä FIRI-hauissa suurin osa rahoituksesta varataan tiekartan tutkimusinfrastruktuureille.

Mikä FIN-CLARIAH?
  • FIN-CLARIAH-hanke on ihmistieteiden tutkimusinfrastruktuuri, jossa on kaksi osaa: FIN-CLARIN ja DARIAH-FI.
  • FIN-CLARIN auttaa humanististen tieteiden tutkijoita ja kielitieteilijöitä käyttämään, jalostamaan, säilyttämään ja jakamaan kielellisiä tutkimusaineistoja, niin tekstiä kuin videoita ja äänitteitäkin. FIN-CLARIN kokonaisuutta ja siihen kuuluvaa Kielipankkia kehitetään edelleen. Konsortiota johtaa tutkimusjohtaja Krister Lindén.
  • DARIAH-FI (Finnish Research Infrastructure for Digital Humanities and Social Sciences) on puolestaan uusi kansallinen kokonaisuus, jossa big datan hyödyntämistä kehitetään SSH-tutkimuksen tarpeiden mukaan. Komponenttia johtaa HY:n humanistisen tiedekunnan digitaalisten ihmistieteiden apulaisprofessori Mikko Tolonen.
  • FIN-CLARIAH yhteistyössä jaetaan käytänteitä, joilla muun muassa hallitaan aineistoja, neuvotellaan oikeuksista, toteutetaan teknistä pääsyä aineistoihin, sekä kehitetään työkaluja ja verkkopalveluja Kielipankin ja CSC:n avulla.
  • FIN-CLARIAH konsortiossa on mukana Helsingin yliopistosta humanistisen tiedekunnan lisäksi valtiotieteellinen tiedekunta ja Kansalliskirjasto. Muita partnereita ovat Aalto yliopisto, CSC, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Kotimaisten kielten keskus, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto ja Vaasan yliopisto.

Mikä Kansallinen tutkimusinfrastruktuurien tiekartta?

  • Kansallinen tutkimusinfrastruktuurien tiekartta on luettelo Suomelle tärkeistä, seuraavien 10–15 vuoden aikana tarvittavista tutkimusinfrastruktuureista. Tarkempaa tietoa löytyy Suomen Akatemian tiedotteesta.
  • Tiekartalle valittujen hankkeiden joukossa on myös toinen tutkimusinfrastruktuuri, FIRI-PBS (Finnish Research Infrastructure for Population Based Surveys), jossa on mukana HSSH:n jäsenyksiköitä (valtiotieteellinen tiedekunta). FIRI-PBS on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtama kokonaisuus, joka tähtää väestötason terveystutkimusten ja terveyteen liittyvien rekisterien tutkimuskäytön edistämiseen.