- Hyvää kesää!
- HSSH tutustui teknologiaan Aalto yliopistossa
- Kansalaisbarometrin avoin haku tutkimuskysymyksille – määräaika 6.9.2024
- Lisää kalenteriin 20.8.2024 – Kansalaisbarometri tutkijoille -tapahtuma
- Apua datan hallintaan – uudet aineistokäsikirjat käyttöön
Hyvää kesää!
Kesäkuun puolivälissä HSSH:n henkilökunta juhlisti kesän alkua retkellä Viikin kampuksen ympäristöön. Teimme kävelyretken Viikin Arboretumissa, jonka alueella kasvaa sekä kotimaisia että eksoottisia puita ja muita kasveja – kaunis paikka kävelylle Helsingin suurimman luonnonsuojelualueen, Viikki-Vanhankaupunginlahden vieressä. Kävelyn jälkeen tutustuimme oluenpanemisen saloihin Viiking Cool Head -panimolla.
HSSH:n henkilökunta toivottaa kaikille rentouttavaa kesää! Säännölliset tapahtumamme, kuten Brown Bag Seminar, jatkuvat syyskuussa.
Seuraava uutiskirjeemme lähetetään elokuussa.
HSSH tutustui teknologiaan Aalto yliopistossa
HSSH:n projektisuunnittelija Pentti Henttosen 12.6.2024 järjestämällä vierailulla tutustuttiin Aalto yliopiston VR- ja käyttäytymistutkimusteknologiaan eli MAGICS:n ja DAVE:n. Tutustuimme myös viimeistelyvaiheessa olevaan upeaan ja kaikille avoimeen kohtaamispaikkaan, Marsioon, jonka avajaisia vietetään Otaniemessä syyskuussa.
MAGICS on infrastruktuuri ja yhteisö, joka keskittyy sosiaalisesti kestävään digitalisaatioon ja virtualisointiin uusien XR-teknologioiden ja tekoälyratkaisujen avulla, jotka nopeuttavat siirtymistä kohti virtuaalimaailmaa.
DAVE on uusi dynaaminen ympäristö käyttäytymisen mittausta varten Aallon käyttäytymislaboratoriossa eli huone, joka muistuttaa VR-ympäristöä 180 asteen näkökentällä.
Henttonen koordinoi työssään HSSH:n Interlabia, joka on laboratorio Helsingin yliopiston keskustakampuksella. Interlab on laboratorio multimodaalista yksilö- tai vuorovaikutustutkimusta varten. Aallon vierailun tarkoituksena oli tutustua toisen yliopiston tarjoamiin tiloihin ja tulevaisuuden yhteistyömahdollisuuksiin.
Vierailullla keskusteltiin tehokkaamman yhteistyön hyödyistä tutkijoille ja tutkimusprojekteille. Aina ei ole järkevää hankkia päällekkäisiä laitteita jokaiselle yksittäiselle projektille, tiedekunnalle tai yliopistolle erikseen.
"Vierailun aikana saimme hyvän kuvan nykyisestä teknologian tasosta, joka on tutkijoiden saatavilla tänään. Kun monimutkainen teknologia kehittyy, siitä tulee helpommin saavutettavaa kaikille tieteenaloille, mukaan lukien yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet," Henttonen sanoo.
#aaltostudios
Kansalaisbarometrin avoin haku tutkimuskysymyksille – määräaika 6.9.2024
Helsingin yliopiston kansalaisbarometri (www.kansalaisbarometri.fi) on internetpaneeli, jossa seurataan säännöllisesti samojen ihmisten vastauksia ajankohtaisiin tutkimuksissa käytettäviin kysymyksiin pitkällä aikavälillä.
Helsingin yliopiston tutkijat voivat nyt käyttää Kansalaisbarometria oman tutkimusaineistonsa keräämiseen. Jos sinä tai tutkimusryhmäsi olette kiinnostuneita esittämään yksittäisiä kysymyksiä, tekemään lyhyitä kyselyitä, kokeellisia tutkimuksia tai pitkittäistutkimuksia samoilla vastaajilla, voit nyt lähettää ehdotuksesi.
Ehdotusten deadline on 6. syyskuuta, 2024. Tiedonkeruu on suunniteltu toteutettavaksi syksyllä ja talvella 2024/2025.
Tarkempaa tietoa ehdotusten lähettämisestä (PDF-tiedosto suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi).
Lisää kalenteriin 20.8.2024 – Kansalaisbarometri tutkijoille -tapahtuma
Kansalaisbarometri on uusi tutkimusinfrastruktuuri Helsingin yliopistossa: suomalaisista vastaajista koostuva internetpaneeli, jota käytetään yhteiskunnallisiin teemoihin liittyvien kyselytutkimusten ja kyselypohjaisten kokeellisten tutkimusten tekemiseen.
Kansalaisbarometri avataan Helsingin yliopiston tutkijoille syyskuussa 2024.
Tule kuulemaan paneelin toiminnasta ja siitä, miten voit ehdottaa omia kysymyksiäsi paneeliin 20.8.2024 klo 11.00 Helsingin yliopiston Humanistis-Yhteiskuntatieteelliseen Instituuttiin, Fabianinkatu 24.
Lisätietoja tapahtumasta ja ilmoittautuminen elokuun alussa!
Kansalaisbarometrin verkkosivut: http://www.kansalaisbarometri.fi
Apua datan hallintaan – uudet aineistokäsikirjat käyttöön
Monipuolistuvat datavirrat avaavat SSH-aloille koko ajan uusia horisontteja. Samalla aineistojen hallinnan taidot ja tuki korostuvat.
Helsingin yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellinen instituutti (HSSH) ja Helsingin yliopiston Datatuki kehittivät yhteisprojektissa mallin, jossa yleiset datan hallinnan periaatteet ja ohjeet jalkautettiin lähemmäs tutkijoiden, opettajien ja opiskelijoiden käytännön pulmia ja niiden ratkomista. Hankkeen ensimmäisenä konkreettisena tuotoksena valmistui aineistonhallinnan käsikirjoja viidelle erityisesti SSH-aloilla käsiteltävälle aineistotyypille. Aineistokäsikirjat -kokonaisuus on kasvava ja elävä, datan hallinnan työnkuluissa neuvova tietoresurssi.
Aineistokäsikirjat syntyivät tarpeesta auttaa tutkijoita soveltamaan aika ajoin abstrakteja tai yleiselle tasolle jääviä ohjeita käytännön työssä. Erityiseksi ongelmaksi hankkeessa tunnistettiin se, että yleisten ohjeiden soveltaminen vaatii sekä aineistotyypin että tutkimusalan kontekstin huomioonottamista. Käsikirjat pyrkivätkin porautumaan aineistotyyppien erityiskysymyksiin eri tutkimuskonteksteissa.
Tyypillisenä esimerkkinä aineistojen soveltamisen monimutkaisesta luonteesta voidaan mainita haastattelututkimus. Haastattelututkimusaineisto vaatii varsin erilaisia toimenpiteitä riippuen niistä menetelmistä, joilla aineistoa aiotaan käsitellä tai tavoitteista, joita tutkimuskysymyksillä pyritään tavoittamaan. Haastattelu lääketieteellisessä tutkimuksessa vaatii aivan erilaisia käsittelytoimia kuin haastattelu historiallisena muistitietoaineistona.
Useassa tapatuksessa aineiston käsittely kytkeytyy erottamattomasti tieteenalan menetelmälliseen ja epistemologiseen perustaan. Datatuen asiantuntijat tuntevat huonosti eri tieteenalojen konventioita ja tutkimustehtävien tavoitteita. Tutkijat puolestaan tuntevat huonosti aineiston ja datan hallinnan hyviä käytänteitä ja vaatimuksia. HSSH:n ja Helsingin yliopiston Datatuen hankkeen tavoitteena oli nimenomaan tutkia näiden toimijoiden vuorovaikutusta ja kartoittaa mahdollisuuksia tehostaa yhteistyötä. Tähän tavoitteeseen pyrittiin pääsemään prosessilla, jossa datanhallinnanasiantuntija ”tutkivat” tutkijoiden aineiston käsittelyn työnkulkuja. Primäärinä aineiston keruumenetelmänä käytettiin haastattelua ja havainnointia, eli datanhallinnanasiantuntijat seurasivat tutkijoiden työtä käytännön tasolla ja tekivät aihetta kartoittavia puolistrukturoituja teemahaastatteluja tutkijoiden kanssa. Tämän jälkeen kerätystä aineistosta tuotettiin aineistokäsikirjojen ensimmäiset versiot, joita kommentoimaan kutsuttiin kunkin aineistotyypin parissa työskenteleviä tutkijoita.
”Aineiston keräämisen, käsittelyn ja säilyttämisen ratkaisut riippuvat aina siitä, millaista dataa tarvitaan. Käsikirjojen ajatuksena on kiinnittää datahallinnan kysymykset käytännön läheisesti erilaisiin aineistoihin”, sanoo projektia koordinoinut datatuen tietoasiantuntija ja musiikkitieteen yliopistonlehtori Mikko Ojanen.
Ensimmäiset viisi käsikirjaa ovat olleet suomenkielisinä luonnoksina kommentoinnissa ja koekäytössä kevään aikana. Ne perehdyttävät kyselyaineistoihin, somedataan, tutkimuskäyttöön jalostettaviin tekstiaineistoihin, rekisteriaineistoihin sekä video- ja äänitallenneaineistoihin. Käsikirjat julkaistaan myös englannin ja ruotsin kielellä syyslukukauden alussa.
”Nyt julkaistut versiot kehittyvät jatkossa saadun palautteen ja kentän muutosten kautta. Olemme myös tuottamassa lisää oppaita, ainakin haastattelututkimuksen, etnografian ja kokeellisten mittausdatojen erityiskysymyksistä”, kertoo HSSH:n johtaja Risto Kunelius.
Nopeasti kehittyvä SSH-alojen datamaisema haastaa myös opetusta.
”Kehittyvä käsikirjaperhe tukee myös nykyaikaisten tutkijantaitojen opetusta. Oppaat ovat hyödyllisiä myös opiskelijoille, joiden on niin opinnäytteissään kuin tulevissa töissään ymmärrettävä vastuullisen datahallinnan perusteet”, Ojanen sanoo.
Datatuella on yli 10 vuoden kokemus aineistonhallinnan koulutuksen järjestämisestä. Haasteeksi oikea-aikaisen opetuksen ja opintopolkuun sopivasti skaalautuvien osaamistavoitteiden toteutuksessa on osoittautunut tukipalveluiden ja tutkimus- ja opetuskentän puutteellinen vuorovaikutus. Myös tähän haetaan ratkaisua HSSH:n ja Datatuen hankkeen jatkosuunnitelmilla. Datatuen tarjoama koulutus tunnetaan yliopistolla verrattain huonosti ja toisaalta tutkijat ja opiskelijat tunnistavat heikosti, missä kohdassa he apua tarvitsevat. Ongelmaan yritetään etsiä ratkaisua integroimalla aineistonhallinnan koulutus entistä selkeämmin nyt päivitettäviin opetussuunnitelmiin.
Vuonna 2026 alkava uusi opetussuunnitelmakausi antaa mainion tilaisuuden sijoittaa aineistonhallinnan opetus osaksi geneeristen akateemisten taitojen opetusta. Ongelma on tunnistettu myös keväällä 2024 valmistuneessa Helsingin yliopiston datapolitiikan keskustan viiden tiedekunnan yhteisessä toimeenpanosuunnitelmassa, jossa tiedekunnat tunnistavat ja tunnustavat aineistonhallinnan geneerisenä akateemisena ja ensiarvoisen tärkeänä työelämätaitona.
”Tästä näkökulmasta aineistonhallinnantaidot voisi rinnastaa tieteellisen tiedonhankinnan ja lähdekritiikin, tieteellisen kirjoittamisen sekä tutkimusetiikan taitoihin”, toteaa Ojanen.
Työ aineistonhallinnan opetuksen integroimiseksi tulevan opetussuunnitelmakauden 2026–2029 sisältöihin aloitetaan syyskaudella 2024 yhteistyössä Datatuen, HSSH:n, tiedekuntien koulutussuunnittelijoiden ja Opetuksen strategisten palveluiden kanssa.