HSSH kesäkuun uutiskirje 6/22
Kesäkuun uutiskirjeissä aiheina uusien verkkosivujen julkaisu, tutkimusjohtamisen kurssi ja vierailuprofessoriohjelman tuleva haku.
  • HSSH:n uudet verkkosivut on julkaistu!
  • Suosittu tutkimusjohtamisen kurssi jälleen ensi syksynä – haku alkaa pian! Yliopistotutkija Eljas Oksanen kertoo kokemuksiaan kurssista
  • Metologisen yksikön yliopistotutkija Matti Pohjosen uusi artikkeli Popular Communication -julkaisussa: An epistemic proxy war? Popular communication, epistemic contestations and violent conflict in Ethiopia
  • HSSH:n vierailuprofessoriohjelman toinen hakukierros alkaa syksyllä ja ensimmäisen kierroksen valinnat on tehty

 

HSSH:n uudet verkkosivut on julkaistu!

 

Helsingin yliopiston verkkosivut ovat läpikäyneet uudistuksen ja uudelle alustalle siirtymisen vuosien 2020-2022 aikana. Nyt myös HSSH:n verkkosivut ovat siirtyneet uudelle alustalle ja samalla sisällöt on päivitetty ajankohtaisiksi.

Vieraile uusilla verkkosivuilla osoitteessa https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-humanistis-yhteiskuntatieteellinen-instituutti !

Löydät HSSH:n nykyään myös Facebookista. Käy tykkäämässä sivustamme osoitteessa https://www.facebook.com/HelsinkiHSSH

 

Suosittu tutkimusjohtamisen kurssi jälleen ensi syksynä – haku alkaa pian!

 

Tutkimusjohtamisen kurssille on ollut paljon kysyntää ja se järjestetään jälleen ensi syksynä. Yliopistotutkija Eljas Oksanen kertoo kokemuksiaan kurssista.

Helsingin yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellinen instituutti (HSSH) ja Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tutkijakoulu (HYMY) järjestävät yhdessä monitieteisen tutkimusjohtamisen kurssin. Kurssi on suunnattu postdoc-tutkijoille, jotka johtavat omaa tutkimusryhmää. Kurssi järjestetään seuraavan kerran syksyllä 2022 ja haku kurssille aukeaa pian.

Tutkimusjohtamisen kurssin tarkoituksena on kehittää tutkijoiden akateemisia johtajuustaitoja ja auttaa tutkimusuran ja -teemojen strategisessa suunnittelussa. Lisäksi kurssi tarjoaa neuvoja hyvän tutkimusryhmän kokoamiseen ja Helsingin yliopiston tutkimus- ja infrastruktuuripalveluiden tehokkaaseen hyödyntämiseen.

Osallistuminen kurssille tarjosi yhteisöllisyyttä ja hyödyllistä tietoa

Helsingin yliopiston kulttuurien laitoksen yliopistotutkija Eljas Oksanen osallistui tutkimusjohtamisen kurssille lukuvuonna 2021-2022. Oksanen kertoo saaneensa kurssilta sekä paljon hyödyllistä tietoa akateemiselle uralla että yhteisöllisyyttä ja vertaistukea muiden nuorten tutkijoiden kanssa käydyistä keskusteluista.

– Osallistuminen kurssille tarjosi yhteisöllisyyttä ja kannatteli pandemian ja etätyöskentelyn aikana. Tuntui, että sai vertaistukea, koska kaikki kurssilaiset olivat ihmisiä suunnilleen samassa uran vaiheessa, Oksanen kertoo

Kurssin aikana osallistujat keskustelivat urapoluistaan, projektijohtamisen kokemuksistaan ja keskeisistä tutkimukseen liittyvistä trendeistä. Muita keskustelunaiheita olivat esimerkiksi tutkimuksen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen liittyvät asiat, julkaisustrategiat ja aineistonhallinta sekä tutkimusetiikka.

Kurssilla vieraili puhujia, joiden puheenvuoroissa yhdistyvät tutkimukseen liittyvät käytännön asiat sekä yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden laajemmat temaattiset näkökulmat. Käsiteltäviä teemoja olivat esimerkiksi hyvinvointi, ilmastonmuutoksen haasteet, datafikaatio, turvallisuus ja kulttuurinen vuorovaikutus.

– ­Luentojen aiheet olivat eri tasoilla relevantteja omaan tilanteeseen, mutta kaikki olivat todella mielenkiintoisia ja tein tuhottomasti muistiinpanoja jokaisella luennolla. Kaikki kurssin puhujat puhuivat avoimesti henkilökohtaisesta kokemuksesta ja se on kaikkein arvokkainta tietoa, Oksanen sanoo.

Englannista osaksi Helsingin yliopiston yhteisöä

Oksanen on asunut kaksi kolmasosaa elämästään ulkomaille ja ennen Helsinkiin tuloa kesällä 2020 hän teki kaikki opintonsa ja alkoi luomaan akateemista uraansa Englannissa. Suomeen palaaminen pandemian keskellä toi mukanaan omat haasteensa ja Oksanen kertoo, että akateeminen maailma on erilainen jo eri yliopistojen, mutta varsinkin eri maiden välillä.

– Helsingin yliopisto on iso ja vanha instituutio, jossa liikkuu paljon hiljaista tietoa. Uutena työntekijänä tietoa saadaan kahvipöytäkeskusteluissa, mutta pandemian aikana niitä ei ole juuri ollut ja olen kokenut tiedon hankkimisen vaikeaksi, Oksanen sanoo.

Oksanen kertoo kurssin olleen erityisen hyödyllinen tämän kaltaisen tiedon saamiseksi, jonka myötä on parempi mahdollisuus kiinnittyä osaksi yliopistoyhteisöä. Yhteisöllisyyden kokemukset kurssilla olivat Oksaselle yhtä tärkeitä, kuin tiedon saaminen. Lähikollegoiden vastaanotto yliopistolla oli avoin ja auttavainen, mutta kurssin myötä yhteisöllisyyden kokemus laajeni eri aloilta tulevien ihmisten pariin.

– Sain kosketuspintaa laajempaa tutkijayhteisöön erilaisista oppiaineista osallistuvien ihmisten kautta ja tämä oli muistutus siitä, että olen osa yliopistoyhteisöä enkä vain irrallista tutkimusyksikköä. Se oli minulle tärkeä havainto, sillä monenkirjava yliopisto on se yhteisö, johon haluan kuulua.

Kokonaisuudessa positiivisesta kokemuksesta löytyy myös parannettavaa

Tutkimusjohtamisen kurssi järjestetään tulevana syksynä kolmatta kertaa ja kurssin sisältöä kehitetään osallistujien palautteen perusteella. Eljas Oksanen kertoo kurssin olleen kokonaisuutena hyvin hoidettu ja pedagogisesti hyvä kokemus. Hän kehuu kurssin ohjaajien humaania asennetta.

– En sano tätä vain siksi, että ”kiva, kun opettajalla oli hyvä asenne”, vaan koin sen osaksi kurssin kokonaisuutta ja yhteisöllisyyden kokemusta, jota kaipasin ja kaipaan vieläkin.

Positiivisesti kurssikokemuksesta huolimatta myös kehityskohteita löytyy. Oksanen kertoo kaivanneensa kurssin puhujien joukkoon enemmän ihmisiä, jotka ovat lähempänä nuoria tutkijoita. Akateemisesti seniorimpien, pitkää uraa luoneiden ihmisten kokemuksista kuuleminen on arvokasta, mutta sen vastapainoksi olisi ollut hyvä kuulla kokemuksia ihmisiltä, jotka ovat hiljattain olleet samassa tilanteessa, kuin kurssin osallistujat.

Temaattisesti Oksanen olisi toivonut kurssille lisää projektijohtamiseen keskittyvää sisältöä, jota voisi käytännössä soveltaa omien projektien toteuttamiseen. Lisäksi hän peräänkuuluttaa Hessun näkyvyyttä järjestämällään kurssilla.

– Kurssilla ei tietenkään ole tarkoitus mainostaa Hessua, mutta olisi halunnut kuulla enemmän siitä, mitä minkälaisia apuja ja resursseja Hessu voi minulle tutkijana, ja laajemminkin early career research -vaiheessa oleville, tarjota.

Oksanen lisää odottelevansa sitä, mitä kurssin jälkeen tapahtuu ja toivovansa jonkinlaista yhteydenpitoa esimerkiksi tulevista tapahtumista. Kurssilaisiin hän kokee päässeensä tutustumaan hyvin ja uskoo, että yhteydenpito jatkuu kurssin jälkeenkin.

Kurssista on hyötyä kaikille early career researcher -tasolla oleville

Oksanen suosittelee kurssia kaikille early career researcher -tasolla toimiville ja erityisesti Suomen tai Helsingin yliopiston ulkopuolelta tuleville, koska uuteen työyhteisöön tulo voi olla iso kynnys. Hän sanoo, ettei tieto usein kulje yliopiston sisällä kovin hyvin ja hiljaista tietoa on rasitteeksi asti. Oksanen koki kurssin olleen hyvä kanava tällaisen tiedon hankkimiseen.

– Tämä on hyvä kanava hankkia sitä tietoa, mitä tarvitaan siinä haitankissa, missä akateemiset pulikoi. Jos hyvin käy, kurssi tarjoaa myös verkostoitumista ja kokemuksen kuulumisesta yhteisöön.

 

Metologisen yksikön yliopistotutkija Matti Pohjosen uusi artikkeli Popular Communication -julkaisussa: An epistemic proxy war? Popular communication, epistemic contestations and violent conflict in Ethiopia

 

Lue artikkeli täältä: https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/15405702.2022.2074998

 

HSSH:n vierailuprofessoriohjelman toinen hakukierros alkaa syksyllä

 

Helsingin yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisen instituutin (HSSH) vuosille 2022-2025 käynnistämä vierailuprofessoriohjelma on osa HSSH/PROFI6 projektia, joka keskittyy erityisesti datafikaation haasteisiin ja mahdollisuuksiin.

Vierailuprofessoriohjelman konseptiin kuuluu kahden viikon läsnäolo Helsingin yliopiston keskustakampuksella sekä työn kiinnittäminen yhteistyöhön useiden tutkimusryhmien kanssa, sisältäen yhteistyötä vähintään kahden tutkimusryhmäjohtajan kanssa. Tutkimusryhmäjohtajat ottavat vastaan vierailuprofessorit ja heillä tärkeä rooli paitsi hakemuksen jättämisessä myös vahvan kontaktin luomisessa tutkimusryhmään.

– Ensisijaisesti ohjelman konseptin mukaan tuetaan yksivuotisia vierailuprofessuureja, jonka myötä mahdollistuu paikan tarjoaminen useammalle eri hakijalle, kertoo HSSH:n johtaja Risto Kunelius. Yksivuotisen sitoumuksen lisäksi ohjelmassa tuetaan myös muutamia kolmivuotisia vierailuja.

Vierailuprofessoriohjelman ensimmäinen hakukierros toteutettiin alkuvuonna 2022. Ensimmäisen kierroksen haku sijoittui kiireiseen aikaan ja toteutettiin tiukalla aikataululla, mutta tästä huolimatta ohjelmaan saapui useita hyvin perusteltuja ja rahoituskelpoisia hakemuksia.

Hakemusten perusteella tehtiin päätökset rahoitettavista vierailuprofessuureista, mukaan lukien viisi yhden vuoden ja neljä kolmen vuoden sitoumusta. Hakijoiden osaaminen ulottuu mediatieteestä uskontotieteeseen ja erilaiseen menetelmälliseen osaamiseen.

– Kolmivuotisia sitoumuksia toteutetaan hakemusten kohdalla, jotka olivat suoraan datafikaation tutkimusohjelmaa tukevia, ja toisaalta sellaisia kolmivuotisia hankkeita, joissa nähtiin, että pidempiaikainen yhteistyö metodologisen osaamisen kehittämiseksi oli perusteltua ja, joissa vieraiden panos oli erinomaisen hyvin linkitetty useiden tutkimusryhmien tukemiseen, Kunelius sanoo.

Seuraava hakukierros vierailuprofessoriohjelmaan avataan syksyllä ja hakemusten deadline on 7.10.2022. Syksyn haussa etsitään pääasiassa yksivuotisia vierailusitoumuksia, jotka toteutuvat vuoden 2023 aikana. Vierailuprofessoreille maksetaan palkkio, matkakulut ja heidän majoitustaan tuetaan. Lisätietoja vierailuprofessoriohjelmasta voi kysyä Risto Kuneliukselta risto.kunelius@helsinki.fi. Hakemusten perusteella tehtävät valinnat valmistellaan HSSH:n toimistossa ja tutkimustoimikunnassa.

Ensimmäisellä hakukierroksella valitut vierailuprofessorit:

Amanda Lagerkvist, Uppsala universitet

Dries Daems, Middle East Technical University

Ruth Ayass, Universität Bielefeld

Lars-Erik Malmberg, Oxford University

Barbara Pfetsch, Freie Universität Berlin

Mirko Schäfer, University of Utrecht

Mladen Popović, University of Groningen

Timothy Mark Ellison, University of Cologne

Mike Ananny, University of Southern California