HSSH:n monitieteiseen Datafikaation tutkimusohjelmaan on valittu kolme ohjelmajohtajaa Eetu Mäkelä, Emilia Palonen ja Katja Valaskivi. Kolmikon tehtävänä on koota yhteen monitieteistä ja ajankohtaista tutkimusta ja osaamista digitalisoituvan yhteiskunnan muutoksesta. Ohjelmajohtajat aloittivat työnsä marraskuun alussa.
Eetu Mäkelä on Helsingin yliopiston ihmis- ja tietojenkäsittelytieteiden vuorovaikutuksen apulaisprofessori. Mäkelä johtaa HELDIG:ssä tutkimusryhmää, joka tutkii ja kehittää ihmistieteiden laskennallisten menetelmien käyttöä.
Mäkelän tutkimusmielenkiinto kohdistuu suurilla heterogeenisilla data-aineistoilla tehtyyn työhön ja uusien aineistojen tuomiin haasteisiin. Hän tuo ohjelmaan vahvan menetelmällisen panoksen. Hän korostaa meneillään olevan tutkimuskulttuurin muutoksen vaativan huolellista kehittämistyötä, jossa tutkijoiden kysymykset saadaan kohtaamaan uusien menetelmien mahdollisuudet ja rajoitukset.
”Meillä on ulottuvillamme nyt monia uusia ja laajoja digitaalisia aineistoja, mutta tutkimuksen tekemisen prosesseissa on vielä kehittämistä ja laadun parantamisen varaa”, hän sanoo
Hänen tavoitteenaan on tehdä tiivistä yhteistyötä tutkijoiden kanssa. Yhteistyö synnyttää havaintoja, jotka puolestaan synnyttävät hyviä käytäntöjä.
”Haluan kehittää kykyämme tuottaa luotettavaa tietoa datafikoituvan yhteiskunnan ilmiöistä käyttäen sen monimuotoisia aineistoja. Minulle on periaatteessa ihan sama, mitä ihmistieteellistä tutkitaan, kunhan käytetään hankalia aineistoja ja kysymyksiä.”
Mäkelän tulevassa työssä yhdistyy kolme datafikoituvan yhteiskunnan kannalta olennaista tutkimuksenkohdetta. Hän tarkastelee tutkimuksen tekemisen teknologisia välineitä, sosiaalisten ja episteemisten kulttuurien ristiriitoja ja tiedon tuottamista itsessään
Emilia Palonen on Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin yliopistotutkija. Hän johtaa populismia, polarisaatiota ja tunteita käsittelevää monialaista HEPPsinki-tutkimusryhmää.
Palonen tuo tutkimusohjelmaan kriittisen politiikan tutkimuksen kärjen. Hän kuvaa tutkimusaihettaan hegemonian teoretisoimiseksi hybridimedian aikakautena. Hegemonialla hän tarkoittaa toimintatapojamme määrittäviä yhteen linkittyviä ajattelun tapoja, joille olemme tulleet sokeiksi
”Yksi syy liberaalidemokratian rappioon on se, että puolueet luottivat liikaa omaan datatietoonsa siitä, keitä heidän potentiaaliset äänestäjänsä ovat ja mitä heidän objektiiviset intressit ovat – sen sijaan, että olisivat tarjonneet heille uusia imaginäärejä ja tarttumakohtia, joihin samaistua.”
Palosen työ pureutuu myös median ja poliittisten mediakuplien tuolle puolen, toisiaan tuottavana vastakkainasetteluna. Tällainen vastakkainasettelu on vaikea ratkaista poliittisesti demokraattisessa yhteiskunnassa.
Palosen mukaan liberaali demokratia on rapisemassa, joten tutkijoiden täytyy palata ajassa taaksepäin tutkimaan hegemonia-ajattelun syntyvaiheita. Hän on aiheensa vuoksi päätynyt tutkimaan muun muassa vallankumouksellisia marxilaisia ajattelijoita, joiden strategiat vaikuttavat inspiroivan laajaa kenttää someaktiivisia oikeistoradikaaleja vakiintuneiden merkitysten haastajina.
Katja Valaskivi on Helsingin yliopiston uskontotieteen apulaisprofessori, jonka tehtävän ala on uskonto ja digitaalinen maailma. Hän johtaa uutta Uskonnon, median ja yhteiskunnallisen muutoksen tutkimuskeskittymää (Heremes) Helsingin yliopistossa. Uusimmassa tutkimushankkeessaan hän tutkii erilaisia tapoja, joilla uskonto ja populismi kietoutuvat yhteen mediassa
Datafikaation tutkimusohjelmaan Valaskivi tuo yhtäältä kysymyksen siitä, millä tavalla ymmärrämme muuttuvaa yhteiskunnallista, data-vetoista infrastruktuuria ja toisaalta miten tämän uuden ympäristön toimintalogiikat muuttavat meidän mahdollisuuksiamme kuvitella yhteenkuuluvuutta ja muodostaa maailmankatsomuksia.
”Digitaalinen, dataistunut mediaympäristö on joukko käänteistyökaluja. Samaan aikaan, kun me käytämme laitteita, ne käyttävät meitä: ne keräävät meistä dataa, profiloivat ja kuratoivat meille sisältöjä. Näin ne vaikuttavat paitsi toimintaamme, myös käsityksiimme maailmasta ja sosiaalisesta todellisuudesta.”
”Haluan ymmärtää, miten datafikaatio ja digitaalisen mediaympäristön toiminta vaikuttaa ihmisten käsityksiin maailmasta ja miten mediaympäristön toimintalogiikat ovat osallisena maailmankatsomusten muutoksessa. Käytännössä tätä voi tarkastella tutkimalla esimerkiksi, kuinka sisällöt, merkitykset ja ideat kiertävät datavetoisessa verkossa.”
Datafikaation tutkimusaloitteessa työskentelee myös kolme tohtoriopiskelijaa. Joulukuun aikana hakuun tulee vielä kolme tutkijatohtorin tehtävää.