Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan dekaani Jari Yli-Kauhaluoman tervetulotoivotusten jälkeen Åbo Akademin farmasiayksikön johtaja Jessica Rosenholm korosti puheenvuorossaan verkostoitumisen merkitystä. Hän nosti esille FinPharma-tohtorikoulutusverkoston, joka kokoaa yhteen kaikki lääketutkimuksen väitöskirjatutkijat Suomesta sekä lukuisat kansainväliset yhteistyörakenteet. Rosenholm painotti myös kaksikielisyyden olevan suomalaisen farmasian erityinen vahvuus.
Tekoäly ja globaali epävarmuus haastavat alan
Seminaarin avasi Itä-Suomen yliopiston entinen rehtori, emeritusprofessori Jukka Mönkkönen, jonka puheenvuoro viritti laajan keskustelun tulevaisuuden työelämästä. Mönkkönen korosti, että farmasian ammattilaiset elävät niin sanotun kaksoishässäkän keskellä: digitalisaatio on kesken, ja tekoäly muuttaa työn luonnetta valtavaa vauhtia.
Mönkkösen mukaan tekoäly hoitaa jo nyt yhä enemmän rutiinitehtäviä, ja muutos näkyy jo työmarkkinoilla. Hän varoitti dystopian mahdollisuudesta, jossa pieni joukko tekoälytaitoisia kerää suurimman hyödyn kehityksestä muiden syrjäytyessä. Toivottavampana skenaariota hän piti kehitystä, jossa ihmiselle jää yhä enemmän luovaa, empaattista ja eettistä työtä.
Farmasian näkökulmasta Mönkkönen nosti esille kolme mahdollista tulevaisuudenkuvaa. Parhaassa vaihtoehdossa ammatti-identiteetti uudistuu aktiivisesti, kliininen rooli vahvistuu ja ammattikunta pienenee, mutta on paremmin palkattua. Huonommassa skenaariossa farmasistit ajautuvat tekniseksi henkilöstöksi, jonka työn viimein hoitaa automaatio.
Lainsäädäntö ja lääkehuolto isossa muutoksessa
STM:n johtava asiantuntija Lauri Pelkonen esitteli sosiaali- ja terveysministeriön näkemystä lääkehuollon kehittämisestä. Hän korosti integraation tarvetta: soten ja lääkehuollon järjestelmien on toimittava tiiviimmin yhdessä potilaan parhaaksi. Meneillään oleva Lääkkeet ja apteekit -taloushanke on poikkeuksellisen laaja, ja sen pitäisi ulottua yli yksittäisten hallituskausien.
Fimean ylijohtaja Eija Pelkonen puolestaan korosti, että viranomainen ei elä umpiossa. Hänen mukaansa toimintaympäristön ennakoimattomuus on nyt poikkeuksellisen suurta: useita lakeja on auki samanaikaisesti, EU:n lääkepaketti on suurin alan uudistus aikoihin, ja geopoliittiset jännitteet vaikuttavat lääkkeiden saatavuuteen konkreettisesti. Tärkeimpänä prioriteettina hän piti luottamuksen säilyttämistä lääkkeisiin ja vahvaa viestintäosaamista.
Lääketutkimuksen murros vaatii uudenlaista osaamista
Helsingin yliopiston työelämäprofessori Mikko Koskinen, jolla on taustaa kahdenkymmenenviiden vuoden ajalta Orionin tutkimus- ja tuotekehitystyöstä, piirsi kuvaa lääketutkimuksen muuttuvasta kentästä. Hän korosti, että lääkeinnovaatiotoiminta on luonteeltaan korkeariskistä: jo kliinisiin kokeisiin pääseminen on saavutus, mutta silti 90 prosenttia lääkekandidaateista karsiutuu matkan varrella.
Koskinen jakoi lääkekehityksen murroksen kahteen suuntaan. Bioteknologinen kehitys on tuonut mukanaan valtavan kirjon uusia työkaluja pienmolekyyleistä biologisiin lääkkeisiin, soluterapioihin ja kohdennettuun lääkkeenantoon. Samalla tiedonkäsittely ja tekoäly ovat tulleet osaksi arkipäivää: tekoäly auttaa jo nyt proteiinirakenteiden selvittämisessä ja lääkekandidaattien kehittämisessä, mutta Koskinen muistutti, että alan asiantuntemus on välttämätöntä tekoälyn tuotosten arvioimiseksi.
Koskinen peräänkuulutti vahvaa laboratoriotyöskentelyn osaamista, alan sääntelyn tuntemusta ja kykyä viestiä monimutkaisista asioista selkeästi. Hän myös korosti, että yliopistojen ja yritysten yhteistyörakenteet kaipaavat vahvistamista: osaaminen kasautuu sinne, missä investoinnit tehdään, ja Suomen kilpailuvaltti on laadukas koulutus.
Tuotantoketjujen murros ja huoltovarmuus
Helsingin yliopiston työelämäprofessori Risto Kanerva nosti esille viisi megatrendiä, jotka muuttavat lääkehuollon rakenteita: globalisaatio, geopoliittiset jännitteet, teknologian kehitys, väestörakenteen muutos ja ilmastonmuutos. Lääkevalmistuksen siirtyminen Aasiaan on jo käsinkosketeltava tosiasia, ja merilogistiikan kriisialueet tekevät toimitusketjuista haavoittuvia.
Kanerva peräänkuulutti farmasisteilta johtamisosaamista. Hän totesikin provokatiivisesti, että valtaosa farmasian opiskelijoista päätyy esihenkilöasemiin tai johtotehtäviin, vaikka harva sinne alalle hakeutuessa tähtää. Alalle tarvitaan myös osaajia, jotka uskaltavat lähteä miettimään kokonaisuutta ja haastamaan vallitsevia toimintamalleja.
Apteekit osaksi laajempaa terveydenhoitoa
Suomen Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Inka Puumalainen esitteli apteekkien laajentuvaa roolia matalan kynnyksen terveydenhuollossa. Hän nosti esimerkiksi Iso-Britannian pharmacy first -mallin, jossa apteekit on integroitu osaksi sovittuja hoitopolkuja. Suomessa rokotusasetus muuttui toukokuussa 2024, mutta integraatio kansalliseen rokotusohjelmaan on vielä kesken.
Puumalainen kertoi, että Itä-Suomen yliopiston johtamassa tutkimushankkeessa selvitetään parhaillaan, millaisia matalan kynnyksen terveyspalveluja suomalaisiin apteekkeihin voitaisiin tuoda. Tuloksia odotetaan maaliskuussa 2026. Suomalaisista tutkimustulos osoitti, että asiakkaat haluaisivat käyttää apteekkeja nykyistä enemmän muun muassa reseptien uusinnassa, terveystarkastuksissa ja rokotuksissa.
Osaaminen on tulevaisuuden ydin
Suomen Farmasialiiton puheenjohtaja Maija Pirttijärvi painotti, että farmaseuttinen perusosaaminen on se pohja, jolle kaikki muu rakentuu. Tekoäly vapauttaa aikaa rutiinitehtävistä lääkehoidon arviointiin ja ohjaukseen, mutta ammattilaisten on myös opittava viestimään osaamisestaan ymmärrettävästi niin päättäjille kuin potilaille. Hän nosti esille myös huolen täydennyskoulutuksen rahoituksesta ja harjoittelupaikkojen riittävyydestä.
Opiskelijat toivovat selkeyttä ja vuoropuhelua
Suomen farmasian opiskelijajärjestöjen Fipsan puheenjohtaja Arttu Sorsa kertoi opiskelijoiden huolista kyselyaineiston pohjalta. Suurin pelko on työllistyminen ja alan epävarma tulevaisuus. Opiskelijat haluavat monipuolisen uran ja mahdollisuuden hyödyntää oppimaansa, mutta käytännössä apteekkityö ei aina tue kliinisten taitojen kehittymistä. Sorsa toivoi suoraa ja jatkuvaa keskusteluyhteyttä yliopistojen, harjoittelupaikkojen ja opiskelijoiden välille, myös yliopistojen kesken.
Yhteinen tahto tavoitteena
Seminaari päättyi vilkkaaseen yleiskeskusteluun, jossa moni puhuja peräänkuulutti kansallista projektia alan ammatti-identiteetin ja tulevaisuussuunnan rakentamiseksi. Emeritusprofessori Mönkkönen muistutti, että jos ala odottaa vielä viisi vuotta, juna on jo mennyt.
Quo Vadis Pharmacia -seminaarin järjestivät yhdessä Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Åbo Akademi ja sen juonsivat Yvonne Holm, Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta vastaava varadekaani ja proviisoriopiskelija Karri Aalto, Yliopiston farmasiakunta YFK:n koulutuspoliittisen valiokunnan puheenjohtaja.