Podcast Avoimella otteella

Avoimella otteella on Helsingin yliopiston kirjaston podcast, jossa avoimia julkaisukanavia hyödyntävät yliopistolaiset kertovat oman opetus- tai tutkimustyönsä näkökulmasta mikä avoimemmassa tieteessä on olennaista.

Avoimella otteella -podcastin kolmas kausi alkaa syyskuussa 2023. Aiemmat kaudet kuunneltavissa suoratoistopalveluissa.
Miksi Avoimella otteella?

Helsingin yliopiston kirjaston podcast Avoimella otteella kutsuu vieraakseen kiinnostavia nykyisiä ja entisiä yliopistolaisia. Podcast-jaksossaan he keskustelevat vieraan avoimesti julkaistusta tutkimuksesta ja avoimen julkaisemisen merkityksestä ja mahdollisuuksista.

Podcastia kipparoi tietoasiantuntija Aleksi Peura.

Kolmas kausi

Ukrainan sota on kestänyt noin kymmenen vuotta, ja Venäjän suurhyökkäyksen alustakin on pian kaksi vuotta aikaa. Sodan alkaessa vuonna 2014 Ukrainan armeija oli huonosti valmistautunut, ja armeijassa oli yhteensä vain noin viisituhatta taisteluvalmista sotilasta. Näitä puutteita paikkaamaan syntyi vapaaehtoisista muodostettuja joukko-osastoja. Millaisia ihmisiä näihin joukko-osastoihin kuului, ja kuinka vapaaehtoisten joukko-osastot erosivat muista sotilasyksiköistä?

Sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö on tutkinut ukrainalaisia vapaaehtoistaistelijoita. Hänen tuoreessa etnografisessa tutkimuksessaan käsitellään vapaaehtoistaistelijoiden motiiveja, roolia sotatoimissa sekä näiden tarpeellisuutta Ukrainan puolustuksessa. Avoimella otteella -podcastin yhdeksännessätoista jaksossa dosentti Käihkö kertoo, miksi ei ole tutkijan tehtävä luoda toivoa. 

Ilmari Käihkön kirja ”Slava Ukraini!” Strategy and the Spirit of Ukrainian Resistance 2014–2023 on avoimesti saatavilla Helsinki University Pressin sivuilta.

Jakso on äänitetty joulukuussa 2023.

Tekstivastine jaksoon

 

Yhteinen maailmamme on suurten ja monimutkaisten haasteiden äärellä. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon mittaluokan haasteita on ratkottava tieteen keinoin. Tiede ei kuitenkaan ole monoliitti vaan erilaiset tieteenalat toimivat eri tavoin. Kun haluamme ratkoa ihmiskunnan suuria haasteita, eri tieteiden välille tarvitaan siltoja. Mutta minkälaisia ratkaistavia kysymyksiä tieteidenvälisyyteen liittyy?

Yliopistonlehtori Risto Willamo oli mukana tutkimusryhmässä, joka selvitti miten tieteidenvälisyyden realiteetit toteutuvat Helsingin yliopistossa. Avoimella otteella -podcastin kahdeksannessatoista jaksossa yliopistonlehtori Willamo kertoo miksi tieteidenvälisyys on kuin tieteen hedelmäsalaatti. 

Risto Willamon ja työryhmän kirja Tieteidenvälisillä poluilla on avoimesti saatavilla Helda Open Books -palvelussa.

Jakso on äänitetty elokuussa 2023.

Tekstivastine jaksoon 18.

Kristinusko syntyi juutalaisen Jeesus Nasaretilaisen opetusten ympärille ja hyvin varhaisessa vaiheessaan kristinusko olikin juutalaisuuden lahko. Kristillisen teologian kehittyessä lahko alkoi erkaantua omaksi uskonnokseen, jolla on ollut vaikea ja usein antisemitistinen suhde juutalaisuuteen. Millaista on ollut kristillinen antisemitismi ja miksi antisemitismi on pysynyt niin pitkään osana yhteiskuntiamme?

Dosentti Matti Myllykosken ja Svante Lundgrenin kirja Murhatun jumalan varjo oli ilmestyessään ensimmäinen suomeksi kirjoitettu kirja kristillisestä antisemitismistä. Nyt kirja on avoimesti saatavilla.

Avoimella otteella -podcastin seitsemännessätoista jaksossa dosentti Myllykoski kertoo siitä, kuinka kristinuskon kyljessä kulkee antisemitismin varjo. 

Jakso on äänitetty elokuussa 2023. 

Tekstivastine jaks

Yksi kolonialismin muodoista on asutuskolonialismi, jossa maa-alueen aiemmat asukkaat tietoisesti korvataan uusilla asuttajilla. Tyyppiesimerkki tallaisesta asuttamisesta on Yhdysvaltojen ”villin lännen kesyttäminen” 1800-luvulla, jolloin alkuperäisväestöt ajettiin jatkuvasti ahtaammalle ja näiden maat omittiin valkoisten uudisasukkaiden käyttöön. Tämä prosessi saattaa tuntua Suomesta käsin etäiseltä, mutta myös suomalaisilla siirtolaisilla oli osansa yhdysvaltalaisessa asutuskolonialismissa.

Akatemiatutkija Janne Lahti on ollut mukana tutkimassa suomalaisia osana yhdysvaltalaista asutuskolonialismia, erityisesti 1800- ja 1900-lukujen taitteessa. Avoimella otteella -podcastin 16. jaksossa akatemiatutkija Lahti kertoo kuinka kolonialismi on täynnä ristiriitoja ja suomalaisilla on aiheesta paljon opittavaa.

Janne Lahden ja tutkimusryhmän teos Finnish Settler Colonialism in North America on avoimesti saatavilla Helsinki University Pressin sivuilta.

Jakso on äänitetty huhtikuussa 2023.

Tekstivastine jaksoon.

Videopelit ovat jääneet tutkimuksessa varjoon muihin taidemuotoihin nähden. Pelien vaikutus kuitenkin kasvaa vuosi vuodelta. Tutkija Heidi Rautalahti on väitöskirjassaan tutkinut viime vuosina puhuttanutta teemaa: Uskontojen ja uskonnollisuuden ilmentymiä videopelien maailmoissa.

Väitöstutkimuksessaan Rautalahti avaa videopelien uskonnollista ulottuvuutta: Syvällisiä tunteita ja yllätyksiä, joita pelaajat voivat videopelissä kohdata, pelien synnyttämiä elämänmuutosnarratiiveja  mutta myös pelien uskonnollisiin elementteihin liittyvää kulttuurista omimista. 

Avoimella otteella -podcastin jaksossa sukellamme videopelien uskonnollisiin teemoihin ja avaamme uskonnollisen symboliikan vaikutusta pelikokemuksessa. Minkälainen on ollut suosittujen pelien, kuten Dishonored tai Last of Us, rooli tässä?

Heidi Rautalahden väitöskirja "I Would Rather Contemplate Big Questions" on vapaasti saatavilla Helsingin yliopiston kirjaston Helda-palvelussa.

Jakso on äänitetty huhtikuussa 2023.

Tekstivastine jaksoon.

Metapopulaatiot ovat itsenäisiä mutta toistensa kanssa vuorovaikutuksessa olevia eliöyhteisöjä. Jotta metapopulaatiot voisivat kohdata toisensa, ne tarvitsevat tietynlaiset elinympäristöt kohtaamistensa tapahtumapaikoiksi. Metapopulaatioiden kohtaamismahdollisuudet heikentyvät, kun luontokato ja ilmastonmuutos vähentävät ja sirpaloivat elinympäristöjä yhä kauemmas toisistaan.

Tutkija, Helsingin yliopistosta väitellyt Torsti Schulz on tutkinut väitöskirjassaan metapopulaatioita ja sirpaloituvia elinympäristöjä Ahvenanmaalla, jonka täpläverkkoperhoset ovat oppikirjaesimerkki metapopulaatioista. Avoimella otteella -podcastin neljännessätoista jaksossa tohtori Schulz kertoo, miksi elinympäristöjen väheneminen on aina haitallista. 

Torsti Schulzin väitöskirja Butterfly View of Environmental Variability in Population Dynamics Across Fragmented Landscapes on avoimesti saatavilla Helsingin yliopiston kirjaston Helda-palvelussa.

Jakso on äänitetty toukokuussa 2023.

Tekstivastine jaksoon.

Kolmannen kauden aluksi tavataan filosofian tohtori Karolina Kouvola, joka on tutkinut pohjanmaalaisia tietäjiä, joiden maagisiin voimiin agraarin yhteiskunnan kyläyhteisöissä luotettiin. Parannuskeinoja ja näihin liittyviä uskomuksia ihmisillä on ollut alusta saakka. Suhtautuminen parantajan taitoihin ja parantaviin yksilöihin on kuitenkiin vaihdellut läpi vuosisatojen. Kuinka 1800-luvun Pohjanmaalla suhtauduttiin tietäjiin? Keitä he olivat, ja minkälaisia olivat heidän taikansa?

Avoimella otteella -podcastin kolmannessatoista jaksossa Karolina Kouvola avaa näitä muistumia esivanhempiemme uskomusten pimeydestä.

Jakso on äänitetty huhtikuussa 2023.

Tekstivastine jaksoon.

Toinen kausi

Helsingin yliopistossa on ollut kirjastoja alusta alkaen, mutta nykyinen Helsingin yliopiston kirjasto on syntynyt vasta vuonna 2010. Taival nykyisen kaltaiseksi kirjastoksi on alkanut Turun palosta 1827 selvinneestä alle tuhannesta kirjaniteestä. Yliopiston kasvaessa Helsingin yliopistoon ehti syntyä yli kaksisataa kirjastoa. 1990-luvulta alkaen kirjastot ovat yhdistyneet ensin kampuskirjastoiksi, sitten yhdeksi kirjastoksi. Mitä kaikkea kahteen vuosisataan mahtuukaan?

Professori Kaisa Sinikara oli vuosina 2010–2013 nykyisen Helsingin yliopiston kirjaston ensimmäinen ylikirjastonhoitaja. Hänen kirjoittamansa historiateos Tiedeyhteisön kumppanina kuvaa yliopistokirjastojen ja tiedeyhteisön tiivistä sidettä ja sitä, miten suuret yhteiskunnalliset muutokset ovat vaikuttaneet toisaalta yliopistoon ja toisaalta sen kirjastoon. Avoimella otteella -podcastin kahdennessatoista jaksossa ylikirjastonhoitaja emerita Sinikara kertoo yliopistokirjastoista tiedeyhteisön tukena.

Kaisa Sinikaran teos Tiedeyhteisön kumppanina on avoimesti saatavilla Helsingin yliopiston kirjaston Helda Open Books -palvelussa.

Jakso on äänitetty lokakuussa 2022.

Tekstivastine jaksoon kaksitoista.

Suuret yhteiskunnalliset muutokset näkyvät yllättävillä tavoilla pienissäkin asioissa. Kun suomalainen yhteiskunta kävi läpi suurta rakennemuutosta 1960- ja -70-lukujen taitteessa, kaupungistuminen näkyi myös ruokakulttuurissa. Yksi yrityksistä muodostaa uudenlaista arkea kaupungeissa olivat säilykekeittokirjat. Millaisia olivat säilykekeittokirjojen reseptit ja miksi ne jäivät kuriositeeteiksi?

Filosofian maisteri Riku Salpakari on kirjoittanut historian alan pro gradu -tutkielmansa säilykekeittokirjoista ja aiitä, miksi säilykkeet eivät juurtuneet osaksi suomalaisten ruokailutottumuksia. Avoimella otteella -podcastin yhdennessätoista jaksossa maisteri Salpakari kertoo säilykekeittokirjoista epäonnistuneen arjen historiana.

Jakso on äänitetty lokakuussa 2022.

Tekstivastine jaksoon yksitoista.

Poliittinen huumori mielletään monesti puoluepoliittisesti latautuneeksi vastapuolen irvailuksi. Etenkin Suomessa suurille yleisöille suunnattu poliittinen huumori ja satiiri ovat kuitenkin olleet tarkoituksellisesti tasapuolisia ja puoluepoliittisesti sitoutumatonta. Silti poliittinen huumori synnyttää kohuja, kun joku ei pidä vitsailua sopivana. Millaista on nykyinen poliittinen huumori ja satiiri? 

Tutkijatohtori Joonas Koivukoski on tutkinut väitöskirjassaan poliittista huumoria hybridimedian aikakaudella. Avoimella otteella -podcastin 10. jaksossa tutkijatohtori Koivukoski kertoo kuinka poliittinen huumori ja satiiri voivat edistää demokratiaa. 

Joonas Koivukosken väitöskirja Political Humor in the Hybrid Media Environment on luettavissa Helsingin yliopiston kirjaston Helda-palvelusta.

Jakso on äänitetty tammikuussa 2023.

Tekstivastine jaksoon kymmenen.

Ihmiskunnan historiassa muusta eläinkunnasta peräisin olevat taudit ovat olleet erityisen vaarallisia. Jotkin näistä taudeista siirtyvät suoraan toisesta lajista ihmiseen, jotkin vaativat väliin välittäjä- eli vektorilajin. Tyypillisiä vektorilajeja ovat esimerkiksi hyttyset, punkit ja puutiaiset.

Tutkijatohtori Ruut Uusitalo on tutkinut väitöskirjassaan vektorilajien maantieteellistä levinneisyyttä. Avoimella otteella -podcastin yhdeksännessä jaksossa tutkijatohtori Uusitalo kertoo, miten puutiaiset ovat yleistymässä ja miksi se on yksi Suomen vaarallisimmista lajeista. 

Ruut Uusitalon väitöskirja Geospatial risk analysis of disease vectors and vector-borne diseases in boreal and tropical landscapes on avoimesti saatavilla Helsingin yliopiston kirjaston Helda-palvelussa.

Jakso on äänitetty marraskuussa 2022.

Tekstivastine podcastin 9. jaksoon.

Ruotsissa on suuri suomenkielinen vähemmistö, joka on saanut 2000-luvulla kansallisen vähemmistön statuksen. Merkittävä osa ruotsinsuomalaisista ovat 1960- ja -70-lukujen taitteessa Suomesta työn perässä muuttaneita ja heidän jälkeläisiään. Etenkin aiemmin ruotsinsuomalaisuus on näyttäytynyt riippakivenä, negatiivisena stereotypiana, mutta kuva ruotsinsuomalaisista vähemmistöistä on muutoksessa. 

Tutkijatohtori Tuire Liimatainen on tutkinut väitöskirjassaan Finnishnesses in Sweden ruotsinsuomalaisia identiteettejä sosiaalisen median aikakaudella. Samalla hän on yksi suomalaisuuden moninaisuutta käsittelevän Finnishness, Whiteness and Coloniality -artikkelikokoelman toimittajista.

Avoimella otteella -podcastin kahdeksannessa jaksossa tutkijatohtori Liimatainen ruotii erilaisia suomalaisuuksia ja niihin kytkeytyviä stereotypioita. 

Tuire Liimataisen väitöskirja Finnishnesses in Sweden on avoimesti saatavilla Helsingin yliopiston kirjaston Helda-palvelusta.

Artikkelikokoelma Finnishness, Whiteness and Coloniality on avoimesti saatavilla Helsinki University Pressin sivuilta.

Jakso on äänitetty marraskuussa 2022.

Tekstivastine 8. jaksoon

Elämä nyky-yhteiskunnassa on yhä useammin digitaalista. Jos haluaa ymmärtää kuinka yhteiskunta toimii, algoritmien ja muiden ohjelmoitujen ilmiöiden perusperiaatteita olisi hyvä tuntea. Ohjelmoinnista onkin muodostumassa perustaito – ellei lukutaidon korvaaja, niin sen täydentäjä. Mutta kuinka ohjelmoinnin kaltaista näkymättömänä vaikuttavaa ilmiöitä opetetaan varhaiskasvatusikäisille lapsille?

Yliopistonlehtori Jenni Vartiainen on tutkinut tiedekasvatusta ja hän on toinen Ohjelmoinnin ABC varhaiskasvatuksessa -opaskirjan kirjoittajista. Avoimella otteella -podcastin toisen kauden ensimmäisessä jaksossa yliopistonlehtori Vartiainen kertoo, kuinka leikki ja algoritminen ajattelu yhdistyvät varhaiskasvatuksessa. 

Ohjelmoinnin ABC varhaiskasvatuksessa on avoimesti saatavilla Helsingin yliopiston kirjaston Helda-palvelussa.

Jakso on äänitetty lokakuussa 2022.

Tekstivastine 7. jaksoon

Ensimmäinen kausi

Helsingin yliopiston kirjaston päärakennus, Kaisa-talo, valmistui kymmenen vuotta sitten ja avattiin käyttäjille syyskuussa 2012. Seuraavana vuonna Helsingin yliopiston kirjaston johtajana eli ylikirjastonhoitajana aloitti Kimmo Tuominen.

Avoimella otteella -podcastin ensimmäisen kauden päättävässä kuudennessa jaksossa Kimmo Tuominen katsoo avoimen julkaisemisen menneisyyteen, nykytilaan ja tulevaisuuteen. Minkälaisia muutoksia avoin tiede  on Linnanmäkeäkin suositummassa kirjastossa tarkoittanut?

Jakso on äänitetty huhtikuussa 2022.

Tekstivastine podcastin jaksoon.

Monikulttuuriseen yhteiskuntaan kuuluvat myös monet uskonnot. Milloin erilaisiin uskontoihin kannattaisi alkaa tutustua? Nykyään maailmanuskontoja opetetaan osana uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusta yläkoulussa ja sivutaan ehkä alakoulussakin. Entäpä jos katsomuskasvatus aloitettaisiin jo päiväkoti-iässä tutustumalla erilaisiin pyhiin tiloihin?

Yliopistonlehtori Saila Poulter toimi osana tutkimusryhmää, joka lähti päiväkoti-ikäisten lasten kanssa tutustumaan eri uskontojen pyhiin tiloihin. Millaisia tutkimusmatkat olivat? Avoimella otteella -podcastin viidennessä jaksossa yliopistonlehtori Poulter kertoo, kuinka päiväkotilapset päätyivät tekemään kuperkeikkoja synagogassa ja mitä kaikkea muuta retkillä tapahtui.

Jakso on äänitetty huhtikuussa 2022.

Tekstivastine podcastin jaksoon.

Masennus ja muut mielenterveyden häiriöt ovat yleistyneet huolestuttavalla vauhdilla erityisesti nuorten keskuudessa. Koronapandemian myötä mielenterveyden palvelujen tarve on kasvanut entisestään nuorten ja opiskelijoiden keskuudessa. Mutta voiko masennuksen vain sairastaa ja jatkaa eteenpäin vai onko masennuksella pitkäaikaisia vaikutuksia ihmisen myöhempään elämään? 

Lääketieteen lisensiaatti Viivi Rantanen on tutkinut lisensiaattityössään nuorten masennuksen pitkäaikaisia vaikutuksia erityisesti ihmisten sosiaaliseen toimintakykyyn. Avoimella otteella -podcastin neljännessä jaksossa lisensiaatti Rantanen kertoo, ettei masennusta miten masennusta kannattaisi hoitaa, jotta potilaiden toimintakyky palautuisi eikä erikoissairaanhoito tukkeutuisi apua hakevien suuren määrän vuoksi.

Jakso on äänitetty toukokuussa 2022.

Tekstivastine podcastin jaksoon.

Ilmastonmuutos ja luontokato ovat jatkuvasti esillä mediassa, mutta ilmiöiden moninaisuutta - ja monimutkaisuutta - ei nykyinen journalistinen esitystapa useinkaan tavoita. Harvoin keskusteluun on noussut esimerkiksi merenalainen kaivostoiminta ja niin sanotun sinisen kasvun kestävyys.

Tohtori Laura Kaikkonen on väitöskirjassaan tutkinut merenpohjan kaivostoimintaa ja pyrkinyt ennakoimaan sen vaikutuksia merien ekosysteemeihin. Jos metallien ja akkumineraalien louhinta aloitetaan, mitä se voisi tarkoittaa etenkin muutosherkän Itämeren hyvinvoinnille? Avoimella otteella -podcastin kolmannessa jaksossa tohtori Kaikkonen on ennakoimassa merien sössintää.

Jakso on äänitetty huhtikuussa 2022.

Tekstivastine podcastin jaksoon.

Väitetään, että elämä on nykyään vähemmän väkivaltaista kuin koskaan aiemmin historiassa. Mutta mitä mieltä on nykyinen tutkimustieto? Kuinka väkivallan määrää voidaan yrittää arvioida vuosisatojen yli? 

Professori Janne Kivivuoren johtama tutkimusryhmä kartoitti vertailevassa tutkimuksessaan pohjoismaisia henkirikoksia 1600- ja 2000-luvulla. Avoimella otteella -podcastin toisessa jaksossa professori Kivivuori on keskustelemassa eräänlaisesta menneisyyden nordic noirista. 

Jakso on äänitetty kesäkuussa 2022.

Tekstivastine podcastin jaksoon.

Yliopistouudistus ravisteli suomalaisia korkeakouluja vuosina 2009 ja 2010. Uudistus sai laajamittaista kritiikkiä opiskelijoilta ja opetus- ja tukihenkilöstöltä – ärhäkimmät kriitikot toteuttivat talonvaltauksiakin.

Helsingin yliopistossa yliopistouudistuspolemiikin keskiössä oli silloinen rehtori Thomas Wilhelmsson, joka – jos kriitikoita oli uskominen – runnoi uudistuksen läpi salassa. Todellisuudella on kuitenkin tapana olla yksinkertaistuksia monimutkaisempaa. Helsingin yliopiston kirjaston Avoimella otteella -podcastin ensimmäisessä jaksossa emerituskansleri Wilhelmsson kuvaa omaa kokemuksestaan yliopistouudistuksen myrskynsilmässä. 

Jakso on äänitetty toukokuussa 2022.

Tekstivastine podcastin jaksoon.