Helsingin yliopiston kirjaston podcast Avoimella otteella kutsuu vieraakseen kiinnostavia nykyisiä ja entisiä yliopistolaisia. Podcast-jaksossaan he keskustelevat vieraan avoimesti julkaistusta tutkimuksesta ja avoimen julkaisemisen merkityksestä ja mahdollisuuksista.
Podcastia kipparoi tietoasiantuntija Aleksi Peura.
Kolmannen kauden aluksi tavataan filosofian tohtori Karolina Kouvola, joka on tutkinut pohjanmaalaisia tietäjiä, joiden maagisiin voimiin agraarin yhteiskunnan kyläyhteisöissä luotettiin. Parannuskeinoja ja näihin liittyviä uskomuksia ihmisillä on ollut alusta saakka. Suhtautuminen parantajan taitoihin ja parantaviin yksilöihin on kuitenkiin vaihdellut läpi vuosisatojen. Kuinka 1800-luvun Pohjanmaalla suhtauduttiin tietäjiin? Keitä he olivat, ja minkälaisia olivat heidän taikansa?
Avoimella otteella -podcastin kolmannessatoista jaksossa Karolina Kouvola avaa näitä muistumia esivanhempiemme uskomusten pimeydestä.
Helsingin yliopistossa on ollut kirjastoja alusta alkaen, mutta nykyinen Helsingin yliopiston kirjasto on syntynyt vasta vuonna 2010. Taival nykyisen kaltaiseksi kirjastoksi on alkanut Turun palosta 1827 selvinneestä alle tuhannesta kirjaniteestä. Yliopiston kasvaessa Helsingin yliopistoon ehti syntyä yli kaksisataa kirjastoa. 1990-luvulta alkaen kirjastot ovat yhdistyneet ensin kampuskirjastoiksi, sitten yhdeksi kirjastoksi. Mitä kaikkea kahteen vuosisataan mahtuukaan?
Professori Kaisa Sinikara oli vuosina 2010–2013 nykyisen Helsingin yliopiston kirjaston ensimmäinen ylikirjastonhoitaja. Hänen kirjoittamansa historiateos Tiedeyhteisön kumppanina kuvaa yliopistokirjastojen ja tiedeyhteisön tiivistä sidettä ja sitä, miten suuret yhteiskunnalliset muutokset ovat vaikuttaneet toisaalta yliopistoon ja toisaalta sen kirjastoon. Avoimella otteella -podcastin kahdennessatoista jaksossa ylikirjastonhoitaja emerita Sinikara kertoo yliopistokirjastoista tiedeyhteisön tukena.
Kaisa Sinikaran teos Tiedeyhteisön kumppanina on avoimesti saatavilla Helsingin yliopiston kirjaston Helda Open Books -palvelussa.
Suuret yhteiskunnalliset muutokset näkyvät yllättävillä tavoilla pienissäkin asioissa. Kun suomalainen yhteiskunta kävi läpi suurta rakennemuutosta 1960- ja -70-lukujen taitteessa, kaupungistuminen näkyi myös ruokakulttuurissa. Yksi yrityksistä muodostaa uudenlaista arkea kaupungeissa olivat säilykekeittokirjat. Millaisia olivat säilykekeittokirjojen reseptit ja miksi ne jäivät kuriositeeteiksi?
Filosofian maisteri Riku Salpakari on kirjoittanut historian alan pro gradu -tutkielmansa säilykekeittokirjoista ja aiitä, miksi säilykkeet eivät juurtuneet osaksi suomalaisten ruokailutottumuksia. Avoimella otteella -podcastin yhdennessätoista jaksossa maisteri Salpakari kertoo säilykekeittokirjoista epäonnistuneen arjen historiana.
Poliittinen huumori mielletään monesti puoluepoliittisesti latautuneeksi vastapuolen irvailuksi. Etenkin Suomessa suurille yleisöille suunnattu poliittinen huumori ja satiiri ovat kuitenkin olleet tarkoituksellisesti tasapuolisia ja puoluepoliittisesti sitoutumatonta. Silti poliittinen huumori synnyttää kohuja, kun joku ei pidä vitsailua sopivana. Millaista on nykyinen poliittinen huumori ja satiiri?
Tutkijatohtori Joonas Koivukoski on tutkinut väitöskirjassaan poliittista huumoria hybridimedian aikakaudella. Avoimella otteella -podcastin 10. jaksossa tutkijatohtori Koivukoski kertoo kuinka poliittinen huumori ja satiiri voivat edistää demokratiaa.
Joonas Koivukosken väitöskirja Political Humor in the Hybrid Media Environment on luettavissa Helsingin yliopiston kirjaston Helda-palvelusta.
Ihmiskunnan historiassa muusta eläinkunnasta peräisin olevat taudit ovat olleet erityisen vaarallisia. Jotkin näistä taudeista siirtyvät suoraan toisesta lajista ihmiseen, jotkin vaativat väliin välittäjä- eli vektorilajin. Tyypillisiä vektorilajeja ovat esimerkiksi hyttyset, punkit ja puutiaiset.
Tutkijatohtori Ruut Uusitalo on tutkinut väitöskirjassaan vektorilajien maantieteellistä levinneisyyttä. Avoimella otteella -podcastin yhdeksännessä jaksossa tutkijatohtori Uusitalo kertoo, miten puutiaiset ovat yleistymässä ja miksi se on yksi Suomen vaarallisimmista lajeista.
Ruut Uusitalon väitöskirja Geospatial risk analysis of disease vectors and vector-borne diseases in boreal and tropical landscapes on avoimesti saatavilla Helsingin yliopiston kirjaston Helda-palvelussa.
Ruotsissa on suuri suomenkielinen vähemmistö, joka on saanut 2000-luvulla kansallisen vähemmistön statuksen. Merkittävä osa ruotsinsuomalaisista ovat 1960- ja -70-lukujen taitteessa Suomesta työn perässä muuttaneita ja heidän jälkeläisiään. Etenkin aiemmin ruotsinsuomalaisuus on näyttäytynyt riippakivenä, negatiivisena stereotypiana, mutta kuva ruotsinsuomalaisista vähemmistöistä on muutoksessa.
Tutkijatohtori Tuire Liimatainen on tutkinut väitöskirjassaan Finnishnesses in Sweden ruotsinsuomalaisia identiteettejä sosiaalisen median aikakaudella. Samalla hän on yksi suomalaisuuden moninaisuutta käsittelevän Finnishness, Whiteness and Coloniality -artikkelikokoelman toimittajista.
Avoimella otteella -podcastin kahdeksannessa jaksossa tutkijatohtori Liimatainen ruotii erilaisia suomalaisuuksia ja niihin kytkeytyviä stereotypioita.
Tuire Liimataisen väitöskirja Finnishnesses in Sweden on avoimesti saatavilla Helsingin yliopiston kirjaston Helda-palvelusta.
Artikkelikokoelma Finnishness, Whiteness and Coloniality on avoimesti saatavilla Helsinki University Pressin sivuilta.
Elämä nyky-yhteiskunnassa on yhä useammin digitaalista. Jos haluaa ymmärtää kuinka yhteiskunta toimii, algoritmien ja muiden ohjelmoitujen ilmiöiden perusperiaatteita olisi hyvä tuntea. Ohjelmoinnista onkin muodostumassa perustaito – ellei lukutaidon korvaaja, niin sen täydentäjä. Mutta kuinka ohjelmoinnin kaltaista näkymättömänä vaikuttavaa ilmiöitä opetetaan varhaiskasvatusikäisille lapsille?
Yliopistonlehtori Jenni Vartiainen on tutkinut tiedekasvatusta ja hän on toinen Ohjelmoinnin ABC varhaiskasvatuksessa -opaskirjan kirjoittajista. Avoimella otteella -podcastin toisen kauden ensimmäisessä jaksossa yliopistonlehtori Vartiainen kertoo, kuinka leikki ja algoritminen ajattelu yhdistyvät varhaiskasvatuksessa.
Ohjelmoinnin ABC varhaiskasvatuksessa on avoimesti saatavilla Helsingin yliopiston kirjaston Helda-palvelussa.
Helsingin yliopiston kirjaston päärakennus, Kaisa-talo, valmistui kymmenen vuotta sitten ja avattiin käyttäjille syyskuussa 2012. Seuraavana vuonna Helsingin yliopiston kirjaston johtajana eli ylikirjastonhoitajana aloitti Kimmo Tuominen.
Avoimella otteella -podcastin ensimmäisen kauden päättävässä kuudennessa jaksossa Kimmo Tuominen katsoo avoimen julkaisemisen menneisyyteen, nykytilaan ja tulevaisuuteen. Minkälaisia muutoksia avoin tiede on Linnanmäkeäkin suositummassa kirjastossa tarkoittanut?
Monikulttuuriseen yhteiskuntaan kuuluvat myös monet uskonnot. Milloin erilaisiin uskontoihin kannattaisi alkaa tutustua? Nykyään maailmanuskontoja opetetaan osana uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusta yläkoulussa ja sivutaan ehkä alakoulussakin. Entäpä jos katsomuskasvatus aloitettaisiin jo päiväkoti-iässä tutustumalla erilaisiin pyhiin tiloihin?
Yliopistonlehtori Saila Poulter toimi osana tutkimusryhmää, joka lähti päiväkoti-ikäisten lasten kanssa tutustumaan eri uskontojen pyhiin tiloihin. Millaisia tutkimusmatkat olivat? Avoimella otteella -podcastin viidennessä jaksossa yliopistonlehtori Poulter kertoo, kuinka päiväkotilapset päätyivät tekemään kuperkeikkoja synagogassa ja mitä kaikkea muuta retkillä tapahtui.
Masennus ja muut mielenterveyden häiriöt ovat yleistyneet huolestuttavalla vauhdilla erityisesti nuorten keskuudessa. Koronapandemian myötä mielenterveyden palvelujen tarve on kasvanut entisestään nuorten ja opiskelijoiden keskuudessa. Mutta voiko masennuksen vain sairastaa ja jatkaa eteenpäin vai onko masennuksella pitkäaikaisia vaikutuksia ihmisen myöhempään elämään?
Lääketieteen lisensiaatti Viivi Rantanen on tutkinut lisensiaattityössään nuorten masennuksen pitkäaikaisia vaikutuksia erityisesti ihmisten sosiaaliseen toimintakykyyn. Avoimella otteella -podcastin neljännessä jaksossa lisensiaatti Rantanen kertoo, ettei masennusta miten masennusta kannattaisi hoitaa, jotta potilaiden toimintakyky palautuisi eikä erikoissairaanhoito tukkeutuisi apua hakevien suuren määrän vuoksi.
Ilmastonmuutos ja luontokato ovat jatkuvasti esillä mediassa, mutta ilmiöiden moninaisuutta - ja monimutkaisuutta - ei nykyinen journalistinen esitystapa useinkaan tavoita. Harvoin keskusteluun on noussut esimerkiksi merenalainen kaivostoiminta ja niin sanotun sinisen kasvun kestävyys.
Tohtori Laura Kaikkonen on väitöskirjassaan tutkinut merenpohjan kaivostoimintaa ja pyrkinyt ennakoimaan sen vaikutuksia merien ekosysteemeihin. Jos metallien ja akkumineraalien louhinta aloitetaan, mitä se voisi tarkoittaa etenkin muutosherkän Itämeren hyvinvoinnille? Avoimella otteella -podcastin kolmannessa jaksossa tohtori Kaikkonen on ennakoimassa merien sössintää.
Väitetään, että elämä on nykyään vähemmän väkivaltaista kuin koskaan aiemmin historiassa. Mutta mitä mieltä on nykyinen tutkimustieto? Kuinka väkivallan määrää voidaan yrittää arvioida vuosisatojen yli?
Professori Janne Kivivuoren johtama tutkimusryhmä kartoitti vertailevassa tutkimuksessaan pohjoismaisia henkirikoksia 1600- ja 2000-luvulla. Avoimella otteella -podcastin toisessa jaksossa professori Kivivuori on keskustelemassa eräänlaisesta menneisyyden nordic noirista.
Yliopistouudistus ravisteli suomalaisia korkeakouluja vuosina 2009 ja 2010. Uudistus sai laajamittaista kritiikkiä opiskelijoilta ja opetus- ja tukihenkilöstöltä – ärhäkimmät kriitikot toteuttivat talonvaltauksiakin.
Helsingin yliopistossa yliopistouudistuspolemiikin keskiössä oli silloinen rehtori Thomas Wilhelmsson, joka – jos kriitikoita oli uskominen – runnoi uudistuksen läpi salassa. Todellisuudella on kuitenkin tapana olla yksinkertaistuksia monimutkaisempaa. Helsingin yliopiston kirjaston Avoimella otteella -podcastin ensimmäisessä jaksossa emerituskansleri Wilhelmsson kuvaa omaa kokemuksestaan yliopistouudistuksen myrskynsilmässä.