Olen työskennellyt yhteiskuntatieteellisen maaseutututkimuksen professorina Helsingin yliopistossa vuosina 2005-13 erikoistuen Venäjän maaseutuun ja globaaliin ruokajärjestelmään.
Venäjän tutkimukseni on kohdistunut maan yhteiskunnalliseen muutokseen paikallisella tasolla ja perustuu paljolti kahden vuosikymmenen aikana tehtyyn kenttätyöhön Venäjän eri alueilla ja Baltiassa. Viime vuosina olen tutkinut Venäjän kansalaisyhteiskunnan muutoksia sekä työstänyt Venäjältä keräämääni aineistoa. Olen myös vierailevana tutkijana Uppsalan yliopiston Venäjän ja Euraasian tutkimuksen instituutissa (IRES). Viimeisin julkaisemani kirjat ovat The Other Russia, local experience and social change (Routledge, 2017), yhdessä Ann-Mari Sätren kanssa sekä Metropolitan Ruralities (toim. Emerald, 2016), yhdessä Kjell Anderssonin ym. kanssa.
Emeritusprofessori Markku Kivinen on yksi johtavista yhteiskuntateoreetikoista Venäjän tutkimuksessa. Hän on toiminut Aleksanteri-instituutin johtajana vuodesta 1996 vuoteen 2018 ja Venäjän tutkimuksen huippuyksikön johtajana vuosina 2012–2019.
Professori Kivinen on laaja-alainen yleistieteilijä Venäjän tutkimuksessa ja hänellä on omaperäisiä panoksia sekä teoreettisesti että empiirisessä tutkimuksessa. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus monitieteisen tutkimusyhteisön johtamisesta, tieteidenvälisten ja monialaisten lähestymistapojen edistämisestä. Markku Kivinen on hankkinut poikkeuksellisen kokemuksen instituutioiden rakentamisesta. Hänen johtajuutensa aikana Aleksanteri-instituutista on tullut dynaaminen tutkimusyhteisö ja yksi maailman suurimmista Venäjän tutkimuksen tutkimuslaitoksista.
Hän on johtanut useita uraauurtavia projekteja ja hänellä on syvällinen kokemus projektinhallinnasta monissa hankkeissa, joita ovat rahoittaneet esimerkiksi Suomen Akatemia, Euroopan unioni ja useat pohjoismaiset rahastot.
Olen tutkinut pääasiassa yrittäjäkeskiluokan sisäistä eriytymistä, ensin Baltian maissa ja sittemmin Venäjällä. Tutkimusteni ydinteemoja ovat olleet yksityisyritysten kehityshistoria, sopeutumisstrategiat sekä niiden manageriaaliset ja yritystrategiat. Laajemmasta yhteiskunnallisesta perspektiivistä olen analysoinut PK-sektoria mahdollisen uuden keskiluokan kehitysperustana sekä niiden roolia paikallisessa kehityksessä erityisesti hyvinvoinnin tuottamisessa.
Olen luennoinut yrittäjyys- ja keskiluokkateemoista Venäjä-tutkimuksen kursseilla niin Helsingin kuin Tampereen yliopistoissa, samoin olen opettanut maisterikoulussa ja kesäkoulukursseilla Venäjän ja Itäisen keski-Euroopan maiden teemoista sekä tutkimusmetodeista.
Olen tutkinut mm. venäläistä sivilisaatioteoreettista keskustelua ja geopoliittista ajattelua sekä etenkin neuvostoajan filosofiaan teemoja. Aleksanteri-instituutin Venäjän modernisaation tutkimusprojektissa selvitin länsimaisen valistusajattelun ja Kantin reseptiota Venäjällä. Neuvostofilosofia ja sen ”unohdetut” luovat ajattelijat ovat pitkään olleet yksi tutkimustyöni painopisteistä. Erityisesti olen ollut kiinnostunut ns. toimintateoreettisesta suuntauksesta, joka vaikutti vahvasti myöhäisessä neuvostofilosofiassa (mm. Iljenkov), mutta myös kulttuurihistoriallisessa psykologiassa (Vygotski, Leontjev).
Tällä hetkellä valmistelen kahta projektia. Ensimmäisessä tutkin Stalinin ajan neuvostokulttuuria ja sitä, miten aiempien kausien kulttuuri- ja ajatteluperinne selvisi stalimismin vaikeista vuosista. Toinen valmisteilla oleva projekti liittyy teemaan ”Marx ja Venäjä”. Tutkimus on osoittanut Marxin näkemysten Venäjästä ja sen kehityksen näköaloista olleen huomattavasti komplisoidumpia kuin mitä neuvostoaikana ajateltiin. Aiheesta on viime aikoina käyty paljon kansainvälistä keskustelua.
Väittelin 1994 Spinozan filosofian poststrukturalistisista tulkinnoista. Olen julkaissut ja toimittanut teoksia mm. Evald Iljenkovin filosofiasta, Alaksandr Bogdanovista, Max Weberistä ja Venäjästä sekä Venäjän ideasta 1800-luvun alussa; lisäksi useita kymmeniä artikkeleita paitsi venäläisen, myös saksalaisen ja pohjoismaisen filosofian historiasta. Järjestän säännöllisesti kansainvälisiä seminaareja Venäjän ja Neuvostoliiton filosofian teemoista.
Olen useiden oman alani tieteellisten julkaisujen toimitusneuvoston jäsen (Das Argument, Studies in East European Thought, Transcultural Studies) ja monen teemanumeron päätoimittaja. Toimin myös Tieteellisten seurojen valtuuskunnan alla toimivan Suomen Karl Marx -seuran puheenjohtajana.