Päätöksenteko ja rahoitus

Aleksanteri-instituutti on Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan yhteydessä toimiva itsenäinen osasto.

Toimintaamme ohjaavat sekä Helsingin yliopiston strategia että valtakunnallinen johtokunta. Yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen ja instituutin kehittämiseen osallistuu myös humanistisen tiedekunnan dekaanin kutsuma neuvottelukunta. Henkilöstön osuus kehittämistyössä ja päätöksenteossa on vahva. Päätöksenteosta vastaa instituutin johtaja yhdessä tiedekunnan dekaanin kanssa. Opetusohjelmien ja hankkeiden toimintaa ohjaavat lisäksi niiden omat johtokunnat ja ohjausryhmät.

Päätöksenteko Helsingin yliopistossa

Aleksanteri-instituutti toimii vuodesta 2018 lähtien hallinnollisesti Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan osastona. Noudatamme Helsingin yliopiston periaatteita ja menettelyjä mm. rekrytoinnissa ja työsuhteissa, jaamme yliopiston strategian ja tuemme tiedekunnan yhteisiä tavoitteita. Aleksanteri-instituutin johtajana toimii Anna-Liisa Heusala.

Valtakunnallinen ohjausryhmä

Valtakunnallisen ohjausryhmän tehtävänä on

  1. edistää ja kehittää instituutin kansalliseen tehtävään liittyvää tutkimusta, opetusta ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta sekä edustaa instituutin valtakunnallisia toimintamuotoja ja verkostoja;
  2. edistää instituutin kansainvälisen toiminnan kehittämistä.

Ohjausryhmän toimikausi on neljä vuotta.

Instituutin johtaja kutsuu ohjausryhmän jäsenet instituutin johtoryhmän esityksestä. Ohjausryhmään kuuluu enintään 20 jäsentä. Jäsenet pyritään nimeämään siten, että 5–6 ohjausryhmän jäsenistä on Helsingin yliopiston tiedekunnista, mukaan lukien instituutin henkilöstön keskuudestaan valitsema edustaja. Muut jäsenet tulevat Helsingin yliopiston yhteistyötahoilta, mukaan lukien muista suomalaisista yliopistoista.

Neuvottelukunta

Neuvottelukunta tukee instituutin yhteiskunnallista vuorovaikutusta. Sen tehtävänä on arvioida ja kehittää instituutin toimintaa sekä välittää tietoa toimintaympäristön muutoksista.

Neuvottelukunnan jäsenet kutsuu johtokunnan esityksestä humanistisen tiedekunnan dekaani, joka myös nimeää puheenjohtajan jäsenten keskuudesta. Neuvottelukunnan toimikausi on neljä vuotta ja se kokoontuu vähintään kerran vuodessa.

Neuvottelukunnan puheenjohtaja

  • Ilkka Herlin, FT , hallituksen varapuheenjohtaja, Cargotec Oyj

Neuvottelukunnan varapuheenjohtaja

  • Viljanen, Ritva, kaupunginjohtaja (3/2018–8/2023), Vantaan kaupunki 

Muut jäsenet

  • Aalto, Pami, Jean Monnet -professori, kansainvälinen politiikka, Tampereen yliopisto 
  • Apunen, Matti, YLEn hallituksen puheenjohtaja     
  • Davydova-Minguet, Olga, professori, Karjalan tutkimuslaitos, Itä-Suomen yliopisto

    & Hallituksen varapuheenjohtaja, Cultura-säätiö 
  • Eloranta, Jari, professori, talous- ja sosiaalihistoria, Helsingin yliopisto 
  • Harjunpää, Janne, toimitusjohtaja, East Office of Finnish industries  
  • Härkönen, Aleksi, Arktisten asioiden suurlähettiläs emeritus (2017–2019), ulkoministeriö 
  • Jasinskaja-Lahti, Inga, professori, sosiaalipsykologia, Helsingin yliopisto  
  • Johansson, Frank, Suomen osaston toiminnanjohtaja, Amnesty International
  • Kantola, Anu, professori, viestintä, Helsingin yliopisto 
  • Lähteenmäki, Maria, professori, Karjalan tutkimuslaitos, Itä-Suomen yliopisto 
  • Nyyssönen, Heino, yliopisto-opettaja ja dosentti, Turun yliopisto 
  • Ohra-aho, Harri, neuvotteleva virkamies, puolustusministeriö  
  • Pesu, Simo, everstiluutnantti | Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-ryhmän johtaja  
  • Pohjanvirta, Olli, toimitusjohtaja, Nurminen Logistics Oyj  
  • Rekolainen, Jaana, toimitusjohtaja, EastCham Finland 
  • Solanko, Laura, vanhempi neuvonantaja,  Bofit, Suomen Pankki  
  • Tiilikainen, Teija, johtaja, The European Centre of Excellence for Countering Hybrid Threats
  • Turoma, Sanna, professori, Venäjän kieli ja kulttuuri, Tampereen yliopisto    
Rahoituspohja

Aleksanteri-instituutin vuosibudjetti on noin 4 M€. Siitä noin kolmannes perustuu Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämään, valtakunnallisen tehtävän hoitamiseen tarkoitettuun rahoitukseen. Reilu kolmannes (38% vuonna 2016) tuloista on kilpailtua tutkimusrahoitusta, ja kilpaillun rahoituksen osuus on viime vuosina ollut vahvassa kasvussa. Suurimpia rahoittajia ovat Suomen Akatemia (n. 75% kilpaillusta rahoituksesta) sekä kotimaiset säätiöt ja ministeriöt. EU-rahoituksen ja muun ulkomaisen rahoituksen määrä vaihtelee vuosittain.