Ruotsinkielinen, koko pohjolan kattava lantakuoriaiskirja on ilmestynyt. Tutustu!
| Fältbiologerna | "Det hela är väldigt spännande och du kommer genast undra varför du inte hittat till dyngbaggarna tidigare i livet." Läs hela recensionen här |
| Allers | "Den 360 sidor tjocka boken är välskriven och proppfull av intressanta fakta, vackra illustrationer, bilder och bestämningsnycklar." |
| Luonnon Tutkija 2, 2014 | "Kirjaa ei pitäisi tarkastella vain kovakuoriaisharrastajien käsikirjana, sillä se tarjoaa huomattavan määrän sivistävää tietoa muutoinkin." |
| Fauna och Flora 109:3, 2014 | "Denna bok, som på ett populärt sätt med rika illustrationer presenterar en naturvårdsintressant djurgrupp, borde kunna bli ett verk som platsar i bokhyllan hemma hos var och varannan allmänintresserad biolog…" |
| Aromia 3, 2014 | "Som helhet är texten en sällsynt bra kombination av lättläst och korrekt faktainnehåll med en hel del humoristiska svängningar därtill." |
| Finlands Natur 3, 2014 | "Tack vare den digitala stackningstekniken ger bilderna ett tredimensionellt intryck så att minsta detalj i baggarnas ytstruktur framträder." |
| HBL 30.6.2014 | "En idealisk sommarbok." |
| Entomologisk Tidskrift 135, 2014 | "Tänk om jag haft den här boken när jag började som doktorand med ämnet dyngbaggar." |
| Sveriges Radio: Naturmorgon | Tomas pratar om baggar och boken. |
Oletko ikinä potkaissut lehmänläjää ja katsonut tarkkaan? Lannasta paljastuu melkein uskomaton hyönteismaailman kokojen, värien ja muotojen kirjo. Miten jotkut eläimet voivat viihtyä toisten eläinten ulosteissa? Mitä ne lannasta etsivät, mitä ne siellä tekevät? Onko näillä otuksilla merkitystä Suomen luonnossa? Paljonko lantakuoriaisia lehmänläjä kätkee, ja miten eri lajit erottaa toisistaan? Nämä ovat kysymyksiä, joihin tämä kirja vastaa. Teos kuuluu jokaisen luontoharrastajan hyllyyn – tai vähintään ulkohuussiin.
Kirja koostuu lantakuoriaisten elämää ja lantakuoriaisharrastusta esittelevistä osioista, sekä yksittäisiä lajeja kuvaavasta oppaasta. Oppaaseen sisältyy kuvitettu määrityskaava sekä yksityiskohtaiset tiedot kaikista Suomen 47 lantakuoriaislajista. Lajien levinneisyys Suomessa esitetään kirjaa varten kootuin kartoin. Jotkut lajeista ovat harvinaisuuksia, jotka vaativat suojeluamme. Suomen lantakuoriaiset – opas santiaisista lantiaisiin on uudentyyppinen tietokirja ja kiehtova sukellus lehmänläjän kätkemään maailmaan.
Suomen lantakuoriaiset
Opas santiaisista lantiaisiin
Tomas Roslin & Kari Heliövaara
GAUDEAMUS Helsinki University Press 2009
244 sivua
Kirjan voi tilata Gaudeamuksen sivuilta tai sähköpostitse tilaukset@gaudeamus.fi ovh 39 € (+lähetyskulut).
Här hittar du ändringar, korrigeringar och förtydliganden av den information som vi gett i Nordens dyngbaggar. Vi tar gärna emot förbättringsförslag. Skicka dem till tomas.roslin (at) helsinki.fi.
Tältä sivulta löydät tietoa muutoksista, korjauksista tai lisäyksistä Suomen lantakuoriaiset -kirjaan. Otamme kiitollisuudella vastaan kaikki parannusehdotuksesi. Lähetä sähköpostia osoitteeseen tomas.roslin(at)helsinki.fi
|
s. 27 |
Useat lukijat ovat huomauttaneet, että jos norsu tuottaa vain puolentoista kilon jätöksen, eläin on luultavasti sairas. Näin varmasti onkin, mutta lantakuoriaisyksilöiden lukumäärän osalta (16 000 kpl) nojaamme tutkimukseen, jossa on tarkkailtu lantakuoriaisten kerääntymistä juuri puolentoista kilon jätökseen (Anderson & Coe 1974, s. 123). Lienee vielä epäselvää, montako yksilöä tulisi vielä isommalle läjälle. Mainitut 16 000 yksilöä painoivat muuten yhteensä 477 g, eli noin kolmanneksen itse läjän painosta! |
|
s. 35 |
Tekstissä kerrotaan, että yöllä lentäminen on lantakuoriaisen turvallisuuden kannalta paras ratkaisu, sillä hyönteisiä syövät linnut saalistavat pääosin näköaistinsa avulla. Tässä ei kuitenkaan huomioida öisin saalistavia lepakoita. Lepakoiden lantakuoriaisiin kohdistamasta saalistuksesta me emme tiedä mitään, mutta kirjallisuusvihjeitä vastaanotetaan kiitollisuudella. |
|
s. 46 |
Taulukon kohdassa "silkkilantiainen" lyhenteet RE ja CR esiintyvät virheellisesti mustin kirjaimin, po. punaisin kirjaimin. |
|
s. 52 |
Kuvatekstissä väitetään erheellisesti, että Yyterin hiekkadyyneiltä voisi tavata pulskasantiaisia (Aegialia arenaria). Yyterissä ei pulskasantiaisia kuitenkaan esiinny (vrt. levinneisyyskartta s. 92), mutta kylläkin kuvan kaltaisissa elinympäristöissä. Kuvaan Yyteristä sopisi paremmin juurimantuainen (Psammodius sulcicollis, ks. s. 172, 178). |
|
s. 65 |
Kartassa Suomen maakunnista on sekaisin suomalaisia ja latinalaisperäisiä lyhennyksiä. Maakunta Ob on suomeksi OP. |
|
s. 77 |
Suomen Hyönteistieteellisen Seuran nimistötoimikunta on oikealta nimeltään "sanastotoimikunta". Toimikunnassa on näet tarkoitus käsitellä hyönteisiin liittyvää termistöä laajemminkin, eikä pelkkiä nimiä. |
|
s. 167 |
Rivi 10: "mustalantiaisiin" po. "kunttalantiaisiin" (Marko Nieminen, 21.4.2007) |
|
s. 192 |
Kaavan ensimmäisessä kohdassa väitetään, että lyhytsiipisillä olisi ”ylhäältä katsottuna vähintään kolme paljasta takaruumiin jaoketta”. Tämä tuntomerkki ei kuitenkaan täsmää kaikkiin lyhytsiipisiin. |
|
s. 218 |
Osa Suomessa esiintyvistä peuroista on nykyään kauriita. Tekstissä mainittujen kuusipeuran (täpläpeura) ja saksanhirven (isopeura) lisäksi lantaa tuottaa myös valkohäntäkauris. |
|
s. 219 |
Kohdassa "kaniini" väitetään, ettei lajia tavata luonnonvaraisena Suomessa. Pääkaupunkiseudulla kaniini on kuitenkin viime vuosina nopeasti levittäytynyt tulokaslajina. |
|
s. 232 |
Madlen (1935, 1936) teosten painopaikka on Berlin-Dahlem, eikä Berlin-Dahem. |
|
s. 233 - 234 |
Tomas Roslinin teokset ovat kirjallisuusluettelossa sekavassa järjestyksessä. Teokset Roslin & Koivunen 2001 ja Roslin & Pitkänen kuuluisivat Roslinin muiden teosten jälkeen, ja sivulla 234 teos Roslin 2001, Ecography 24: 511-524 mainitaan kahteen kertaan. |
|
s. 238 |
Tekijöiden valokuvasta puuttuu kuvaajan nimi. Kuvaaja on Evgeniy Meyke. |