Kymmenen vuotta on pitkä aika, ja sitä kannattaa juhlia!
Ennen tuloaan Helsingin yliopistoon KTK oli valtion sektoritutkimuslaitos. Osana laajemman tutkimusjärjestelmän ja sen rahoituksen uudistusta KTK siirtyi Valtiotieteelliseen tiedekuntaan. Muita vaihtoehtoja oli, kuten yhdistyminen Turun yliopistoon, Vaasan yliopistoon ja VTT:hen. Ennen siirtymistään yliopistolle KTK oli hyvin erilainen tutkimuslaitos. Tutkimus oli enimmäkseen suomenkielistä hanketutkimusta, jota ohjasivat kuluttaja- ja innovaatiopoliittiset ohjelmat. Muita toimintojakin oli ollut, kuten alan tietopalvelu ja erilaisten kodintarvikkeiden testausta. Siirryttyään yliopistolle KTK toimi pitkään ensin Metsätalon vanhoissa kirjastotiloissa, kunnes muutti vuonna 2020 omiin, hienoihin remontoituihin tiloihin Snellmaninkatu 10:een.
Muutos yliopistolle on ollut haaste henkilökunnalle ja tutkimuslaitoksen kulttuurille. 10 vuoden jälkeen voidaan sanoa, että siirto on onnistunut erinomaisesti.
KTK:sta on kehittynyt Euroopan ja jopa maailman mittakaavassa ainutlaatuinen tutkimuslaitos, joka tutkii kulutusyhteiskuntaa yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta. Yhteiskuntatieteellinen näkökulma on monitieteiden näkökulma, joka sisältää erilaisia akateemisia oppiaineita, sosiologiaa, taloustiedettä, antropologiaa, ja myös markkinointia, historiaa ja filosofiaa. Samanlaisia laitoksia löytyy Norjasta ja Ruotsista. Muualla Euroopassa ja maailmalla kulutustutkimus on useimmiten integroitunut businesskouluihin. KTK:n ainutlaatuinen asema mahdollistaa uusien tutkimusurien, kuten digitalisaation tai kestävyyden, monitieteisen ja kriittisen tutkimisen.
10 vuoden aikana KTK:n tutkimustuotokset ovat muuttuneet. Suomenkieliset raportit ovat historiaa. Tutkimustulokset julkaistaan englanniksi vertaisarvioiduissa lehdissä. KTK:n valtakunnallinen tehtävä kulutustutkimuksen ja opetuksen kehittäjänä on taannut vakaan tulopohjan. Tänä päivänä se muodostaa 2/3 budjetista, 1/3 tulee ulkopuolisena rahoituksena. Ulkopuolisesta rahoituksesta suurin osa tulee Suomen Akatemiasta ja Euroopan horisonttirahoituksella on merkittävä rooli. Lisäksi KTK:n tutkimuksella on lukuisia muita rahoittajia ja rahoituspohjan monipuolisuus onkin yksi KTK:n onnistumisista mutta samalla myös haasteista.
Tutkimuksen lisäksi KTK:n tehtävänä on tutkimustulosten välittäminen opetukseen ja kulutustutkimuksen opetuksen kehittäminen. Tätä työtä tapahtuu kaikilla akateemisen työn tasoilla, kandidaatista väitöskirjaan ja sen jälkeiseen tutkimustyöhön. KTK rekrytoi, kouluttaa uusia kulutusyhteiskunnan tutkijoita ja asiantuntijoita, jotka samalla uusivat tutkimuksen sisältöä ja KTK:n profiilia uusilla tutkimusaiheilla ja metodologioilla. Rekrytoinnista on tullut akateemisempaa, joka on myös edellyttänyt kriittisen ja vapaan ajattelun kehittämistä. KTK:ssa tutkimustyö ei ole vain yksin puurtamista, vaan tiimeissä tapahtuvaa työtä. Nämä ryhmät kehittyvät orgaanisesti tutkimustarpeiden, -intressien ja rahoituksen mukaan. Julkisuudessa KTK:n tutkijat esiintyvät säännöllisesti.
Työyhteisönä KTK on matkan varrella muuttunut merkittävästi. Tänä päivänä KTK:ssa toimii johtoryhmä, jossa henkilöstö on laajasti edustettuna. Päätöksistä keskustellaan yhdessä, ja avautuvien tehtävien kuvaukset laaditaan yhdessä. Lisäksi pidetään säännöllisin välein yksikkökokous, joissa käsitellään KTK:laisia askarruttavia asioita. Viimeisinä olivat työhyvinvointi ja uuden opinto-ohjelman suunnittelu. Säännöllisen tutkimusseminaarin lisäksi kokoonnumme viikoittain yhteiselle kahvihetkelle. Näiden ja muiden muutosten myötä yhteisöllisyyttä ja osallisuutta pyritään jatkuvasti parantamaan.
Kymmenen vuoden aikana KTK:sta on tullut elimellinen osa valtiotieteellistä tiedekuntaa ja Helsingin yliopistoa. Samalla se on vakiinnuttanut asemansa Suomessa ja ulkomailla kulutusyhteiskunnan tutkimuksen huippuyksikkönä. Haasteena on edelleen kehittää tätä työtä samalla kun tutkimustyön rahoitusta pienennetään.
Kiitos kaikille menestyksen tekijöille!