Tammikuussa 2021 todettiin Suomessa muutaman vuoden tauon jälkeen jälleen korkeapatogeenista lintuinfluenssaa. Janakkalalaisen fasaanitilan lähettyvillä havaittiin poikkeuksellisen suurta kuolleisuutta luonnossa vapaana liikkuvissa fasaaneissa, ja kuolleita lintuja toimitettiin alueelta Ruokavirastoon tutkittavaksi. Fasaaneista löydettiin linnuille korkeaa kuolleisuutta aiheuttavaa H5N8-tyypin korkeapatogeenista lintuinfluenssaa. Helmikuussa viruksen havaittiin levinneen myös läheisen fasaanitarhan lintuihin, lisäksi Helsingistä kuolleena löydetystä kyhmyjoutsenesta todettiin korkeapatogeeninen H5N8 virus (Ruokavirasto).
Lintuinfluenssaa on syytä aina epäillä, jos todetaan luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemia. Yksittäistä kuolleena löydettyä lintua ei pääsääntöisesti pidetä lintuinfluenssaepäilynä, ellei kyseessä ole petolintu. Yleensä joukkosairastumisena tai -kuolemana voidaan pitää tilannetta, jossa samalta alueelta löytyy sairaana tai kuolleena useampi kuin yksi joutsen, viisi tai useampi muu vesilintu tai yli kymmenen muihin lajeihin kuuluvaa lintua. Lisätietoa löytyy Ruokaviraston omilta internet sivuilta (https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/elaintenpito/elainten-terveys-ja…)
Korkeasaaren Villieläinsairaalaan 7.2 hoitoon tuodusta kanahaukasta löytyi lintuinfluenssatartunta. Tämän vuoksi Villieläinsairaala ei tällä hetkellä ota vastaan mitään luonnonvaraisia eläimiä tilojen desinfioinnin vuoksi. Helsingin kaupunki on pyytänyt Yliopistollisen pieneläinsairaalan tukea tässä epidemiatilanteessa ja ottamaan vastaan loukkaantuneita ja huonokuntoisia luonnoneläimiä. Yliopistolliseen pieneläinsairaalaan voi tarvittaessa toimittaa lintuja tai vaihtoehtoisesti olla yhteydessä pelastuslaitokseen ja pyytää heidän apuaan. Epidemiatilanteen takia Yliopistollisessa pieneläinsairaalassa ei ole kuitenkaan mahdollisuutta hoitaa lintuja, vaan huonokuntoiset linnut lopetetaan kärsimysten välttämiseksi.
Kaikki petolinnut, joilla ei ole ilmeistä syytä huonoon kuntoon joutumiselle (kuten varma törmääminen johonkin) ovat lintuinfluenssaepäilyjä. Tavallisimpia petolintuja ovat pöllöt, haukat ja kotkat (periaatteessa myös raadonsyöjät kuten varis ja korppi, voivat levittää tautia, mutta epätodennäköisemmin). Tavallisimpia lintuinfluenssan oireita ovat neurologiset oireet ja hengitystieoireet.
Kaikki vesilinnut, joilla ei ole ilmeistä syytä huonoon kuntoon joutumiselle (kuten siima jalan ympärillä, nälkiintyminen) ovat lintuinfluenssaepäilyjä. Tavallisimpia lopetukseen tuotavia vesilintuja ovat joutsenet, valkoposkihanhet, lokit. Vesilinnun tunnistaa siitä, että sillä on räpylät.
Vaikka lintuinfluenssan tarttuminen linnusta ihmiseen on erittäin epätodennäköistä, on lintujen käsittelyssä noudatettava erityistä varovaisuutta. Mikäli päätät tuoda loukkaantuneen linnun Yliopistolliseen pieneläinsairaalan itse, huomioithan seuraavat asiat:
- Käsittele lintua suojakäsineet kädessä.
- Lintua ei saa tuoda sisään sairaalan tiloihin (mikäli mahdollista soita ensin joko ajanvaraukseemme tai päivystyspuhelimeen ja ilmoita tulostasi tai tule ilmoittautumaan aulan potilastoimistoon ilman lintua).
- Varaudu siihen, että kysymme lisätietoja linnun löytöpaikasta sekä henkilötietosi (viranomaiset pystyvät olemaan myöhemmin sinuun yhteydessä, mikäli on kyse lintuinfluenssasta).
Ajanvaraus arkisin klo 8.15 – 15.30 p. 02941 57201 ja päivystys arkisin klo 16.00 -08.00 ja viikonloppuisin p. 0600 – 97411 (2,03 eur/min + pvm, jonotus on maksullista.)