Kirjoituskutsu tutkijoille, sosiaalityön ammattilaisille ja sateenkaariyhteisölle

Tule mukaan kirjoittamaan sosiaalityön oppikirjaa!

Etsimme kirjoittajia toimitettuun ja vertaisarvioituun oppikirjaan, jossa käsitellään sosiaalityötä sateenkaariasiakkaiden kanssa. Olemme saaneet alustavan kiinnostuksen ilmauksen Vastapainolta vertaisarviointiin perustuen. Sateenkaariasiakkailla viittaamme laajasti henkilöihin, jotka kuuluvat sukupuoli-, seksuaali- tai suhdevähemmistöihin. Tähän laajaan joukkoon kuuluvat esimerkiksi homoksi, lesboksi, biseksuaaliksi, transsukupuoliseksi, muunsukupuoliseksi, queeriksi tai intersukupuoliseksi identifioituvat ihmiset. Kirjassamme etsimme välineitä sosiaalityön arjen työhön sekä kuulemme sateenkaariasiakkaiden kokemuksista sosiaali- ja terveyspalveluissa. 

Kirjan keskeiseksi tematiikaksi muodostuu yksilön ja yhteisöjen oikeus määrittää itseään ja elämäänsä koskevia kysymyksiä. Näitä kysymyksiä voi tarkastella tiedollisten eli episteemisten oikeuksia näkökulman avulla. Episteemisiä oikeuksia korostava työote merkitsee osallistavia ja dialogisia käytäntöjä, joissa asiakkaan tiedollinen auktoriteetti tunnustetaan ja otetaan vakavasti (ks. Fricker 2007; 2017). Lisäksi tarkastelemme kirjassa erityisesti vähemmistöstressin vaikutuksia sateenkaari-ihmisten ja -yhteisöjen hyvinvointiin ja palvelutarpeisiin (mm. Alessi, 2014). Vähemmistöstressi viittaa toistuviin ja luonteeltaan jatkuviin syrjinnän kokemuksiin, kuten aliarvostukseen, näkymättömyyteen, vihamielisyyteen ja rakenteelliseen ulossulkemiseen, sekä niiden aiheuttamaan syrjinnän pelkoon ja varuillaanoloon. Kaikkien kirjan lukujen ei kuitenkaan tarvitse käsitellä vähemmistöstressiä.

Oppikirja vastaa merkittävään tietoaukkoon, joka suomalaisessa sosiaalityön tutkimuksessa on sateenkaari-ihmisistä (ks. Söderström, 2024). Tutkimustiedon puute tuottaa hiljaisuuksia sosiaalityön koulutukseen ja profession tietoperustaan. Seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuutta koskevan tutkimuksen ja opetuksen lisääminen on edellytys sille, että sosiaalialan ammattilaiset osaavat tunnistaa sateenkaari-ihmisten palvelutarpeita ja työskennellä heidän kanssaan hyvinvointia tukevalla tavalla (Lindroth ym., 2024; McCarty-Caplan, 2020). Suomalaista tutkimusta liittyen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen palvelutarpeisiin tai heidän kokemuksiinsa sosiaalipalveluista on tehty hyvin vähän, ja valtaosa siitä on tuotettu sosiaalityön tieteenalan ulkopuolella ja/tai järjestökentältä käsin (mm. Huuska, 2023; Jämsä, 2008; Laitinen, 2009; Lehtonen, 2015). Monisuhteisuus ja seksuaalivähemmistöihin kuuluminen myös risteävät usein eli seksuaalivähemmistöihin kuuluvat elävät muita useammin myös suhteissaan ydinperhe- ja parisuhdenormeista eroavilla tavoilla (Taivaloja, 2025.) Tämä saattaa asettaa asiakasryhmän yhteiskunnan marginaaliin useilla tavoilla yhtäaikaisesti. 

Kirjan tavoitteena on syventää ymmärrystä sateenkaarevien asiakkaiden kokemuksista ja palvelukohtaamisten lähtökohdista. Tämän kautta pyritään vahvistamaan sosiaalityön ammattilaisten valmiuksia kohdata seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia asiakkaita sensitiivisesti ja affirmatiivisesti. Teos tarjoaa välineitä asiakkaiden kohtaamiseen tavalla, joka ehkäisee ohittamista ja tukee heidän näkemistään kokonaisina yksilöinä. Kirjaa voidaan hyödyntää laaja-alaisesti sosiaalityön perus- ja täydennyskoulutuksessa. Se tuo esiin sosiaalityön asiakkaiden kokemuksia ja tuottaa tutkimuksellisesti perusteltua tietoa sosiaalityön käytäntöjen kehittämisen tueksi.

Kirjaan voi ehdottaa sekä empiirisiä että teoreettisia tekstejä esimerkiksi seuraavista aiheista:

  • Sateenkaariasiakkaiden kokemukset sosiaalityön asiantuntijuudesta ja käytännöistä esimerkiksi perhepalveluissa, lastensuojelussa, aikuissosiaalityössä, päihdepalveluissa
  • Sateenkaarinuorten ja/tai aikuisten kokema vähemmistöstressi
  • Sosiaalityöntekijän rooli vähemmistöstressin tunnistajana
  • Mahdollisuudet sukupuolta ja seksuaalisuutta vahvistavaan asiakastyöhön
  • Normeja ja oletuksia purkavat työtavat
  • Trans-, ei-binääristen ja intersukupuolisten asiakkaiden kohtaaminen
  • Sateenkaariyhteisöllisyys, yhteisöjen voimavarat ja resilienssi ja niiden huomioiminen sosiaalityössä
  • Sateenkaarivanhemmuus ja moninaiset perheet sosiaalityössä
  • Moniperustainen syrjintä sateenkaariasiakkaiden kokemuksissa ja/tai sitä purkavat työmuodot
  • Rakenteellinen sosiaalityö sateenkaariasiakkaiden oikeuksien toteutumiseksi

Lähetä ehdotuksesi kirjan luvuksi toimittajille 31.10.2025 mennessä. Ehdotuksen tulee sisältää abstrakti, joka kuvaa ehdottamasi luvun sisällön (max 200 sanaa) sekä kirjoittajan/kirjoittajien yhteystiedot ja affiliaatiot. 

Otamme kirjaan mielellään mukaan joitain sateenkaariasiakkaiden kokemuksia sekä sosiaalityöntekijöiden puheenvuoroja sateenkaarierityisestä työstä tai omasta asemasta sateenkaariyhteisöön kuuluvana sosiaalityön ammattilaisena. Näiden osalta ehdotukseksi riittää lyhyt kuvaus ehdottamasi puheenvuoron sisällöstä. Nämä tekstit tulevat olemaan muita lyhyempiä eikä niitä vertaisarvioida. 

Oppikirjan toimittamisen alustava aikataulu kirjoittajille on:

  • 25.11.2025 ilmoittaminen hyväksynnästä
  • 15.8.2026 alustavat versiot kirjoituksista
  • Syksy 2026 kirjoittajatapaaminen ja kommentit kirjan luvuista
  • Kevät 2027 valmiit luvut vertaisarviointiin

Kirjaa toimittavat Joa Hiitola (Tampereen yliopisto), Ilo Söderström (HY) ja Samuel Salovaara (LY). 

Lähetä ehdotukset: joa.hiitola(at)tuni.fi ja samuel.salovaara(at)ulapland.fi

Lähteet

Alessi, E. J. (2014). A framework for incorporating minority stress theory into treatment with sexual minority clients. Journal of Gay & Lesbian Mental Health, 18(1), 47–66.

Fricker, M. 2007. Epistemic injustice. Oxford University Press. 

Fricker, M. 2017. Evolving concepts of epistemic injustice. In Routledge Handbook of Epistemic Injustice. Routledge, 53-60.

Huuska, M. (2023). Vähemmistöstressi ja resilienssi sukupuoli- ja sateenkaarikirjolla. Teoksessa J. L. Matikka & T. Hipp (toim.) Traumainformoitu työote (s. 116–128). PS-kustannus.

Jämsä, J. (2008). Sateenkaariperheet ja hyvinvointi – Käsikirja lasten ja perheiden kanssa työskenteleville. PS-kustannus.

Laitinen, M. (2009). Tabuilla merkitty mieheys ja elämänkulku. Teoksessa M. Laitinen & A. Pohjola (toim.) Tabujen kahleet (s. 226–246). Vastapaino. 

Lehtonen, I. (2015). Vaiettu biseksuaalisuus. Helsingin yliopisto. 

Lindroth, M., Carlström, C., Andersson, C., & Husén, E. (2024). Social workers as allies? Gender confirming practices and institutional limitations in residential homes for young people. Clinical Social Work Journal.

McCarty-Caplan, D. (2020). Transgender-competence in social work education: The relationship of school contexts to student affirmation of gender expansive people. Journal of homosexuality, 1–19.

Söderström, I. (2024). Ulossulkevat rajat: Sosiaalityö ja pakolaistaustaiset queer-ihmiset Suomessa. Helsingin yliopisto.

Taivaloja, N. (2025). Selvitys polyamorisissa, avoimissa ja muissa monisuhteissa olevien sosiaalisista taustatekijöistä Suomessa. Yhteiskuntapolitiikka, 90(1), 67–73.