Biotoksiinit asettavat merkittäviä haasteita nykyisille kriisinhallintamenetelmille. Nykyiset toimintaperiaatteet, jotka on johdettu kemiallisten-, biologisten-, radiologisten- sekä ydinaseiden doktriineista sekä unionin pelastuspalvelumekanismin aloitteista, eivät ota huomioon biotoksiinikriisin erityisiä ja erittäin monimutkaisia ominaisuuksia. EMBRACE pyrkii parantamaan Euroopan kykyä reagoida tehokkaasti biotoksiinitapauksiin.
Vahvistamme ja käytämme biotoksiineja koskevaa tieteellistä ja kliinistä tietoa uudistaaksemme vasteprotokollat ja toimittaaksemme innovatiivisia ratkaisuja, jotka on erityisesti räätälöity vastaamaan nykyisessä säännöksessä havaittuja puutteita ja tarpeita. Painopisteitä ovat biotoksiinien analysointi, joita ei ole aiemmin käsitelty tässä yhteydessä, riskiperusteiset suositukset henkilösuojaimille ja uusille dekontaminanteille, in vitro -tutkimukset ihmisen altistumisen biomarkkerien tunnistamiseksi, uudet näytteenottimet, kannettavat biosensorit ja kenttädiagnostiikkalaitteet sekä ohjelmistotyökalut, jotka auttavat vastaajia biouhan riskin arvioinnissa. Varmistaaksemme näiden ratkaisujen toimialojen välisen sekä rajat ylittävän yhteentoimivuuden ja hyödynnettävien voimavarojen kaupallistamisen, asetamme etusijalle huolellisesti suunnitellun standardointi- ja arvottamisohjelman.
EMBRACE osallistuu olemassa oleviin aloitteisiin ja hankkeisiin luodakseen elinvoimaisen biotoksiinien tietoverkoston; monialainen sidosryhmäyhteisö, jonka pohjalta perustetaan kestävä Biotoksiini-työryhmä biotoksiinitapahtumien asiantuntemuksen ja ohjeistuksen lähteeksi sekä EMBRACElle että laajemmalle yhteisölle. Sidosryhmien verkostoa ja EMBRACEn kunnianhimoista tieteellistä, teknologista ja toiminnallista kehitystä tukevaa ohjelmaa tuetaan luomalla biotoksiinien viite- ja sidosryhmien solmukohta, joka on suunniteltu helpottamaan tiedon vaihtoa ja tarjoamaan käyttäjille suora pääsy laajalti levitettyyn asiantuntemukseen.
EMBRACEn innovatiivinen kestävän kehityksen strategia varmistaa, että sen ratkaisut ja biotoksiiniyhteisö menestyvät edelleen projektin keston jälkeen.
MUNIMAP-hanke kehittää oikeudellisia ja hallinnollisia puitteita, joiden avulla viranomaiset voivat käynnistää yhteisen korjaustyön Itämereen ja Skagerrakkiin upotetuille sotatarvikkeille, jotka muodostavat uhan meren ekosysteemille ja haittaavat meritaloutta.
Itämeren ja Skagerrakin saastuminen sekä kemiallisista että tavanomaisista upotetuista ammuksista on edelleen vakava uhka meren ekosysteemille ja este offshore-taloudelle.
Merialueiden hoidosta vastaavat viranomaiset kohtaavat monia esteitä näiden sotatarvikkeiden kunnostamisen suhteen. Sen lisäksi, että ne toimivat epäselvässä oikeudellisessa ympäristössä ilman resursseja tai virallisia valtuuksia käsitellä ongelmaa, on myös monia epävarmuutta siitä, kuinka ongelmaa voidaan käsitellä käytännössä vahingoittamatta ihmisiä ja ympäristöä. Vaikka Itämeren alueella on viime vuosikymmenen aikana tehty paljon työtä tämän asian parissa, mikä on suureksi ansioksi aiempien INTERREG-hankkeiden, kuten CHEMSEA tai DAIMON, ansioksi, jäsenvaltioiden kansalliset keskustelut ovat hyvin eri vaiheissa.
MUNIMAP aktivoi, nopeuttaa ja koordinoi näitä kansallisia prosesseja laatimalla modulaarisen, mukautuvan tiekartan Itämeren ammusten korjaamiseksi. Tämän tiekartan eri osia, kuten politiikkasuosituksia, IT-ratkaisuja kohteiden priorisointiin, seurantastrategiaa ja innovatiivisia, kustannustehokkaita ja ympäristöystävällisiä kunnostusmenetelmiä, kehitetään ja arvioidaan yhdessä käyttäjäryhmiensä kanssa.
MUNIMAP-pilottitoiminnassa havainnollistetaan useita kunnostusprosessin vaiheita, kuten ammusten paikallistamista ja tunnistamista, riskinarviointia, paikan priorisointia sekä kunnostuksen, seurannan sekä tulosten käyttöä ja arviointia.
EuroBioTox -projekti (European programme for the establishment of validated procedures for the detection and identification of biological toxins) on jatkoa EU:n turvallisuusohjelmasta rahoitetulle EQuaTox -projektille (2012–2014). Robert-Koch instituutin (RKI) koordinoima Horizon 2020 -ohjelmaan kuuluva projekti alkoi 1.6.2017 ja kestää viisi vuotta. Hankkeeseen osallistuu VERIFINn ja RKI:n lisäksi 11 yliopistoa, tutkimuslaitosta ja yritystä (EC-JRC, Institute Pasteur, Anses, CEA, WIV-ISP, ZHAW, Toxogen, FOI, Queen’s University of Belfast, Spiez Laboratory ja ChemStat).
EuroBioTox on Horizon 2020 projekti ja siinä tutkitaan viittä eri toksiinia: saksitoksiini, risiini, abriini, botuliini-neurotoksiini sekä stafylococcus enterotoksiini B. Projektissa jatketaan menetelmien kehitystä ja validointia biotoksiineille.
Decision Aid for Marine Munitions: Practical application (DAIMON 2) on jatkoa kolmivuotisille DAIMON (2016-2019) ja CHEMSEA (2011-2014) projekteille. DAIMON 2 -projektissa Itämereen upotettujen räjähteiden ja kemiallisien aseiden tehokkaaseen hallintaan aikaisemmissa projekteissa kehitetyn Decision Support System (DSS) ohjelmiston käyttöönottoa tullaan kouluttamaan viranomaisille ja ohjelmiston käyttöön liittyviä vakiotoimintamenettelyitä kehitetään.
Aikaisemmassa DAIMON -projektissa VERIFIN on kehittänyt ja optimoinut kemiallisien taisteluaineiden ja myrkyllisten räjähteisiin liittyvien kemikaalien analyysimetodeja. DAIMON 2 -projektissa VERIFIN on vastuussa vakiotoimintamenettelyiden kokoamisesta ja osallistuu kouluttamiseen.
Projektiin ovat osallistuneet: Institute of Oceanology Polish Academy of Sciences (IOPAN), Polish Naval Academy (PNA), Chalmers University of Technolgy, Johann Heinrich von Thünen-Institut, Federal Research Institut für Rural Areas, Forestry and Fisheries (TIFI), Suomen Ympäristökeskus (SYKE), Norwegian Defence Research Establishment, Clausthal University of Technology (TUC), Egeos GmbH ja University of Helsinki - VERIFIN vuosina 2019-2021.
GIDPROvis (Gas Ion Distillation and Sequential Ion Processing Technologies for Identification and Visualization of Chemicals in Airborne Vapours) on EU:n Horizon 2020 Future and Emerging Technologies -ohjelman rahoittama ja VERIFIN:in koordinoiman tutkimuskonsortion projekti, jonka tavoitteena on kehittää uutta detektoriteknologiaa. GIDPROvis on Helsingin Yliopiston ensimmäinen Horizon 2020:lla rahoitettu projekti. Projekti aloitettiin virallisesti lokakuussa ion mobility -tekniikan huippuasiantuntijan professori Gary Eicemanin liittyessä VERIFIN:in ryhmän johtoon.
GIDPROvis yhdistää kaksi uuden sukupolven tekniikkaa: Gas Ion Distillation (GID) ja Sequential Ion Processing (PRO), joiden perusteella pyritään tuottamaan reaaliaikaisesti visualisoitava virtuaalinen ympäristö detektoreja ympäröivistä haihtuvista kemikaaleista. Molekyyliauroja visualisoivien GIDPRO -analysaattoreiden on tarkoitus olla pienikokoisia ja kannettavia.
Projektin yhteydessä tutkitaan myös molekyyliaurojen visuaallisen mallinnuksen emotionaalisia ja psykologisia vaikutuksia, simuloitujen sekä kontrolloitujen kokeiden avulla.
Suomen Akatemian rahoittama VERIFIN:in ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) muodostaman tutkimuskonsortion projekti WARTOX (Chemical warfare agents in the Baltic Sea: biotransformation products and their toxicity) on jatkoa aikaisemmille kemiallisten aseiden hävitystä Itämereen tutkineille CHEMSEA ja DAIMON -projekteille. Viimeisen 15 vuoden aikana tehdyn tutkimuksen perusteella on selvitetty syöpyneistä ampumatarvikkeista vuotavien taisteluaineiden päästöjen riskejä Itämeren merielämälle.
WARTOX tutkii aikaisempia projekteja laajempaa kirjoa potentiaalisesti haitallisia yhdisteitä ja sekundaarisia hajoamistuotteita, jotta pystyttäisiin kartoittamaan kattavammin taisteluaineiden ympäristölleen tuottamia riskejä. Projektin perusteella pyritään päivittämään tarkkailtavien kemikaalien listaa sekä niiden myrkyllisyysraja-arvoja tarkempaa riskienarviointia varten.
Projektin tavoitteena on myös tuoda Itämereen hävitettyjä kemiallisia ampumatarvikkeita paremmin yleiseen tietoisuuteen sekä levittää projektin tuloksia kansainvälisten yhteyksien kautta viranomaisille ja vastuussa oleville päättäjille.