Tutkimus

Sveitsin Spiezin laboratorion kanssa tutkimusyhteistyötä on tehty vuodesta 1989 lähtien.

Tutkimusta tehdään näytteenkäsittelymenetelmien kehittämiseksi mm.

  • taisteluaineiden ja niiden hajoamistuotteiden analysoinnista ns. likaisista l. CBRN-näytteistä.
  • taisteluaineiden hajoamistuotteiden eristämisestä vesiliuoksista, tuhoamisvaahdosta ja DS2 liuoksesta.

EuroBioTox -projekti (European programme for the establishment of validated procedures for the detection and identification of biological toxins) on jatkoa EU:n turvallisuusohjelmasta rahoitetulle EQuaTox -projektille (2012–2014). Robert-Koch instituutin (RKI) koordinoima Horizon 2020 -ohjelmaan kuuluva projekti alkoi 1.6.2017 ja kestää viisi vuotta. Hankkeeseen osallistuu VERIFINn ja RKI:n lisäksi 11 yliopistoa, tutkimuslaitosta ja yritystä (EC-JRC, Institute Pasteur, Anses, CEA, WIV-ISP, ZHAW, Toxogen, FOI, Queen’s University of Belfast, Spiez Laboratory ja ChemStat).

EuroBioTox on Horizon 2020 projekti ja siinä tutkitaan viittä eri toksiinia: saksitoksiini, risiini, abriini, botuliini-neurotoksiini sekä stafylococcus enterotoksiini B. Projektissa jatketaan menetelmien kehitystä ja validointia biotoksiineille.

Levätoksiineita, mm. saksitoksiinia, tutkittiin kolmivuotisessa Suomen Akatemian projektissa (projekti 251609, 09/2012–08/2015). Tutkimuksessa löydettiin uusia imiini-toksiineja Itämerestä eristetyistä Alexandrium ostenfeldii -panssarisiimalevistä. Yhteistyökumppaneita projektissa olivat Suomen ympäristökeskus, espanjalainen Institute of Agrifood Research and Technology, Norvegian Veterinary Institute ja saksalainen Alfred Wegener -instituutti. Tutkimustulokset julkaistiin 2016 Toxicon-lehdessä (Harju et al., Identification of gymnodimine D and presence of gymnodimine variants in the dinoflagellate Alexandrium ostenfeldii from the Baltic Sea).

Syksyllä 2014 havaittiin hyvin tiheä A. ostenfeldii -kukinta Föglössä Ahvenanmaan saaristossa. Alueelta otetuista näytteistä mitattiin VERIFINissä korkeita pitoisuuksia levien tuottamia hermomyrkkyjä (mm. saksitoksiinia). Projektissa tehtiin yhteistyötä Turun yliopisto, Suomen ympäristökeskuksen, Åbo Akademin ja ruotsalaisen Linnaeus-yliopiston kanssa. Tulokset julkaistiin vuonna 2016 Harmful Algae -lehdessä (Savela et al., Quantity of the dinoflagellate sxtA4 gene and cell density correlates with paralytic shellfish toxin production in Alexandrium ostenfeldii blooms). Tärkeimmät tulokset esiteltiin myös Brasiliassa järjestetyssä kokouksessa (17th International Conference of Harful Algae in Brazil, ICHA 2016). Projektin loppuraportti jätettiin Suomen Akatemialle 2016.

NATO-rahoitteisen MODUM-projektin tarkoituksena oli luoda perustaa monitorointiverkostolle kemiallisten aseiden upotusalueille Itämerellä. Tämä toteutettiin käyttämällä itsenäisiä (Autonomous Underwater Vehicle, AUV) sekä kauko-ohjattavia vedenalaisia robotteja (Remotely Operated Underwater Vehicle, ROV), jotka toimivat partneri-instituuttien tutkimusaluksilta. Projektissa oli testivaihe, jossa valittiin Itämeren oloihin sopivia laiteratkaisuja, sitten kartoitusvaihe, jossa etsittiin merenpohjan ympäristön kannalta huolta aiheuttavia kohteita, sekä lopuksi monitorointivaihe, jossa kerättiin tietoa ympäristön tilasta löydettyjen kohteiden lähistöltä.

Projektin aluksi keskityttiin kolmeen edustavaan upostusalueeseen. Näillä alueilla tehtyjen mittausten perusteella pystyttiin tuottamaan monitorointiratkaisu, jota voidaan hyödyntää kaikilla Itämeren alueilla. Monitorointiosuudessa arvioitiin elinympäristön tilaa, kalojen kuntoa sekä mallinnettiin mahdollisia uhkia viereisille alueille. Projektia koordinoi Jacek Bełdowski Puolan merentutkimuslaitoksesta (IO PAS) ja hänen kanssaan sitä johti Paula Vanninen VERIFINistä. Martin Söderström (VERIFIN) toimi konsulttina kemiallisissa analyyseissä. Projektin tuloksistä on julkaistu kirja: Bełdowski, et al (eds), Towards the Monitoring of Dumped Munitions Threat (MODUM), Springer, 2018.

TOXI-triage -projekti (”Integrated and adaptive responses to toxic emergencies for rapid triage: Engineering the roadmap from casualty to patient to survivor”) sai Horizon 2020 -ohjelman rahoituspäätöksen keväällä 2015. Hankkeeseen osallistuu 19 yliopistoa, tutkimuslaitosta ja yritystä: Loughborough University, HY, The University of Edinburgh, National Technical University of Athens, Gottfried Wilhelm Leibniz Universitaet Hannover, Police National CBRN Centre (UK), Oslo Universitetssykehus HF, Universitaet Paderborn, Prometech  BV, G.S.S. Gesellschaft für analytische Sensorsysteme M.B.H., Airsense Analytics, Environics Oy, Helmholz-zentrum für Umweltforschung GMBH-UFZ, Jyväskylän yliopisto, Hasicsky Zachranny Sbor Moravskolslezskeho Kraje, Etelä-Savon koulutus  Oy, T4i Engineering Ltd, Ministry for National Defence, Greece ja Atos Spain SA. Projekti alkoi 1.9.2015 ja kestää neljä vuotta.

Kolmivuotinen DAIMON-projekti (Decision Aid on Marine Munitions) alkoi 2016. Projektin tavoitteena on luoda työkalu avustamaan Itämereen upottuja kemiallisia ja tavanomaisia ammuksia koskevien päätösten tekoa. Projektissa kehitetään menetelmiä, joilla voidaan arvioida miten upotetut ammukset ja upotusalueilla tapahtuvat toimet vaikuttavat alueen ympäristöön sekä millaisia vaikutuksia kala- ja äyriäisravinnolla on kuluttajiin.

VERIFIN johtaa projektin menetelmätyöpakettia, jossa sen osuutena on kehittää ja optimoida menetelmiä, joilla analysoidaan sekä kemiallisia taisteluaineita että räjähteitä sedimentistä ja sen sisältämästä huokosvedestä. VERIFIN kehittää myös täysin uusia menetelmiä, joilla voidaan havaita taisteluaineiden hajoamis- ja metaboliatuotteita kala- ja simpukkanäytteistä. Tämän lisäksi tutkitaan näiden yhdisteiden in vitro -metaboliaa kalojen maksasoluilla. Saatujen tulosten avulla voidaan kehittää menetelmiä mereen upotettujen kemiallisten ja tavanomaisten ammusten ympäristövaikutusten arviointiin.

DAIMON-projektin lisäksi VERIFINin kanssa yhteistyössä on toiminut myös Swedish Marine Monitoring AB;n, joka on toimittanut merieliönäytteitä kemiallisten aseiden upotusalueilta mahdollisen altistumisen havaitsemiseksi. Tämä yhteistyöprojekti on alkanut lokakuussa 2016.

Biohajoava kemiallisten ja biologisten taisteluaineiden tuhoamismenetelmä–projektille (Biodecon) myönnettiin Tekesin ”Tutkimuksesta uutta tietoa ja liiketoimintaa (TUTL)” –rahoitusta yhteistyössä Helsingin Innovaatiopalveluiden (HIS) kanssa. Hanke on jatkoa Matinen rahoittamalle Biodecon -projektille. Hankkeessa VERIFINin osuus oli tieteellisessä tutkimuksessa ja HIS huolehti liiketoimintatyöstä ja -tutkimuksesta. Rahoituksen avulla jatkettiin Biodecon -menetelmän kehittämistä ja testaamista esim. suuren mittakaavan kenttäkokeissa. Kenttäkoe toteutettiin PVTUTKL:n toimesta Lakialassa. Rahoitus myönnettiin 15 kuukaudeksi alkaen kesäkuussa 2016 ja sitä jatkettiin 31.12.2017 saakka. Hanke pyritään kaupallistamaan.

Biodeconista voit lukea lisää täältä: Biodeon.