Yliopistolliseen eläinsairaalaan kuuluva hevossairaala tarjoaa palveluita niin harraste- kuin kilpahevosillekin. Vuoden rytmittää Helsinki International Horse show, jossa hevossairaalalla on jatkuva päivystys. Hoidosta vastaavat alojensa asiantuntijat yhdessä hevossairauksiin erikoistuvien eläinlääkäreiden, koulutettujen hoitajien ja opiskelijoiden kanssa. Toimintaa johtavat eurooppalaisen erikoistumistutkinnon hevosten sisätaudeissa (Kati Niinistö, Dipl. ECEIM) ja kirurgiassa (Luis Gracia, PhD. Dipl. ECVS) suorittaneet eläinlääkärit.
Helsingin Viikissä, lähellä kaupungin maa-alueiden keskipistettä sijaitsevassa hevossairaalassa, on totuttu monenlaisiin asiakkaisiin.
– Tällä hetkellä iso osa hoidettavistamme on akuuttitapauksia, mutta haluaisimme tulevaisuudessa lisätä kilpahevosten osuutta, sanoo sairaalaeläinlääkäri Kati Niinistö.
Hevossairaalalla onkin vankka kokemus urheilu- ja kilpahevosista. Viikissä tehtävän hoidon lisäksi hevossairaala on kuutisen vuotta vastannut vuoden suurimman sisätiloissa järjestettävän hevostapahtuman eli Helsinki International Horse Shown eläinlääkintäpalveluista.
Horse Show pitää sairaalan väen kiireisenä viikon ajan. Kati Niinistö on tapahtuman virallisena eläinlääkärinäkokonaisvastuussa kilpahevosten hyvinvoinnista ja oikeanlaisesta hoidosta. Virallisen eläinlääkärin tehtävä on pitkälti hallinnollinen, ja kaikki hoitavat eläinlääkärit hyväksyttävät tekemänsä toimenpiteet hänellä.
Erikoistuva eläinlääkäri Lotta Häyrinen sen sijaan on paikalla neljän tai viiden kollegansa kanssa koko tapahtuman ajan, ja hänet tavoittaa puhelimella oman varsinaisen päivystysvuoronsa ulkopuolellakin.
Eläinlääkärit toimivat päivystysvastuun jakamiseksi useammassa tiimissä, joissa – yliopistossa kun ollaan – on lisäksi mukana jo eläinlääkärioikeudet saaneita opiskelijoita keräämässä arvokasta kokemusta.
Ja jotta reissun päällä -tunnelma täydentyisi, kaikki tarvikkeet pakataan hevossairaalan Land Roveriin, joka toimii hoitavien eläinlääkäreiden tukikohtana. Mukaan otetaan kannettavat laitteet, kuten ultraäänilaite ja verikaasujen testauslaite.
– Jos jotain vakavampaa tulee, hevonen siirretään yliopistolliseen eläinsairaalaan jatkotutkimuksiin ja hoitoon, Kati Niinistö sanoo.
Yleisimmät ongelmat, kuten kuljetukseen liittyvät hengitystieongelmat ja ähkyt, pystytään kuitenkin hoitamaan paikan päällä.
– Toki silloin tällöin tulee pieniä urheiluun liittyviä vammoja, kuten naarmuja ja muita sellaisia. Varsinaisia jännevammoja, jotka sinänsä ovat urheiluhevosilla kovin yleisiä, ei kilpailuissa tule kovin yleisesti vastaan, Lotta Häyrinen toteaa.
Sääntöjen mukaan eläinlääkärin tulee kansainvälisissä kilpailuissa olla paikalla ensimmäisestä venyttelystä aina viimeisen palkintojenjaon loppuun. Hevosille tehdään ensin tulotarkastus, jossa varmistetaan, ettei niillä ole tarttuvia tauteja. Seuraavaksi tarkistetaan yhdessä tuomariston kanssa, onko hevonenkilpailukunnossa. Jos hevosta täytyy lääkitä, Kati Niinistö päättää, mitä voidaan antaa.
Ravihevosten ja kilparatsujen lääkitsemistä koskevat säännötpoikkeavat paljon toisistaan. Esimerkiksi ravihevoselle ei saa antaa lääkepistoksia neljään päivään ennen kilpailua. Ratsuille taas on paljonkin sellaisia lääkkeitä, joita niille voidaan antaa jopa kilpailun aikana.
Erot pohjautuvat siihen, että hevosurheilulajit ja niihin osallistuvien hevosten elämänrytmit ovat hyvin erilaisia. Ravurista otetaan kilpailussa huipputehot irti, ja ne ovat parhaassa kilpailuiässä yleensä kaksivuotiaasta 12–15-vuotiaaksi asti. Ratsut taas alkavat olla huipulla vasta 10–12-vuotiaina.
– Moni ratsu onkin vähän kuin keski-ikäinen ihminen, eli se tarvitsee hieman aikaa valmistautua ja verrytellä ennen huippusuoritusta, Kati Niinistö naurahtaa.
Myös kilpailemiseen ja kuljetuksiin liittyvässä stressissä on erojahevosurheilulajien välillä. Useimmat ravurit tulevat kilpailuihin suoraan kotitalliltaan, ja ne viedään sinne takaisin heti kisojen jälkeen. Huippuratsut sen sijaan voivat olla maailmankiertueella viikkokausia. Ne asuvat kilpailujen välit hevostenkuljetusvaunussa tai väliaikaistalleissa, ja kiertuestressi voi sinänsä aiheuttaa lääkitsemistarvetta.
– Esimerkiksi ravureiden mahahaavalääkitystä ei katsota hyvällä, mutta ratsuilla se on melko yleistä. Periaattessa mahahaavalääkitys ei paranna ratsun suorituskykyä, mutta se lisää sen hyvinvointia, Lotta Häyrinen toteaa.
Eläinlääkärit tuntevat kilpailumaailmaa laajemminkin
Raveja lukuunottamatta Suomessa on vain muutama kansainvälinen hevostapahtuma vuodessa. Meillä ei siis ole päässyt kehittymään varsinaista kilpahevosiin keskittyneiden eläinlääkäreiden perinnettä Keski-Euroopan tapaan.
– Ravipuolella Suomessa suurin osa eläinlääkäreistä kyllä seuraa alaa ainakin jonkin verran, sillä se ikään kuin kuuluu työhön. Virallisille kilpailueläinlääkäreille tarkoitetulla kurssilla oli hauska katsoa, miten keskieurooppalaiset eläinlääkärit seuraavat aivan intohimoisesti ratsastuskilpailuja, Kati Niinistö toteaa.
– Tunnustan, että minä kyllä katson kaikki viikonloput Suomen kansallisia kilpailuja. Voi sanoa, että tunnen kaikki Suomen kansallisen tason poni- ja junnunuoret ja aikuiset, vaikkakaan en aina henkilökohtaisesti, Lotta Häyrinen naurahtaa.