– Tarkastelin muun muassa, miten kertomuksia ja kuvia käytetään termien merkityksen havainnollistamiseen ja kuinka termeille rakennetaan kontekstia, Satokangas kuvailee tutkimustaan.
Tutkimuksen aineistoina oli tutkijoiden kirjoittamia tiedettä yleistajuistavia tietokirjoja sekä peruskoulun oppikirjoja.
Historia, kertomus ja kuvat määrittävät termejä
Termejä selitetään käyttämällä esimerkiksi kuvaa ja kerrontaa. Lukijalle voidaan kertoa esimerkiksi termin keksineestä ihmisestä ja termin historiasta, tai termi voidaan esitellä jonkin nimetyn tieteenalan kautta. Kaikki tällainen toiminta syventää lukijan ymmärrystä termin eri merkityksistä.
Kertomusta käytetään termien havainnollistamisen keinoina joustavasti ja valikoiden: kertomus jostakin tietystä tapahtumasta voi johdatella termin esittelyyn. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kirjoittajan kertomukset henkilökohtaisista muistoista.
Toisinaan termiä voidaan lähestyä historian kautta. Termin syntyä ja käyttöympäristöä voidaan kuvata hyvinkin juurta jaksain.
– Esimerkiksi teoksessa Matkaopas keskiajan Suomeen esitellään eri tapoja rajata keskiaika yhtäältä Euroopan historian ja toisaalta Pohjoismaiden historian kontekstissa. Lukijalle esitellään myös ne perusteet, joiden mukaan ajanjakso kussakin asiayhteydessä rajataan. Tällainen termien kontekstien kuvaus toimii sekä luku- että käyttöohjeena termeille.
Myös kuvat voivat tarjota havainnollistavan esimerkin tai kuvata termin merkitystä käsitteellisemmällä tasolla.
– Merentutkimusta yleistajuistavassa teoksessa Meret – maapallon siniset kasvot termi kumpuaminen määritellään tiiviisti pinnalle nousevaksi virtaukseksi, mutta sitä kuvataan myös kaavakuvalla, jossa tuulen ja veden liikkeitä on piirretty näkyviin nuolin ja värein.
Sanastolla on väliä
– Meneillään oleva pandemia on esimerkki tilanteesta, joka koskettaa kaikkien arkea, ja josta saadaan tietoa tieteellisen tutkimuksen avulla. Jotta ylipäänsä voimme käsitellä pandemiaa ja kaikkea siihen liittyvää ja puhua näistä asioista, tarvitsemme erikoissanastoa. Ei ole yhdentekevää, millaista tuo sanasto on ja mistä se tulee, ja ymmärrys termien synnystä ja elämästä tukee osallisuutta tässäkin ajankohtaisessa aiheessa.
– Ymmärrys termien merkitysten rakentumisesta on osa tärkeitä kansalaistaitoja: kriittistä lukutaitoa, medialukutaitoa ja tieteenlukutaitoa. Kielitietoisuus ei ole tarpeen vain koulussa vaan ihan koko yhteiskunnassa, Satokangas summaa.
**
FM Henri Satokangas väitteli 17.12.2021 kello 12 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta "Termien selittäminen tietokirjoissa". Väitöstilaisuus järjestettiin osoitteessa Päärakennus (vanha puoli, Unioninkatu 34), sali U3032.
Väitöskirja on luettavissa verkossa täällä.
Vastaväittäjänä oli dosentti Pekka Pälli, Aalto-yliopisto, ja kustoksena professori Pirjo Hiidenmaa.
Väittelijän yhteystiedot:
Henri Satokangas