Nanokemiaa, isoa bisnestä

Lääkeaineena toimivia molekyyliryppäitä kutistamalla voidaan tulevaisuudessa toivottavasti tehostaa hoitoa. Tämä on yksi sovellus fysiikan laboratoriossa kehitetylle menetelmälle, jota ollaan parhaillaan patentoimassa.

Lääkeaineena toimivia molekyyliryppäitä kutistamalla voidaan tulevaisuudessa toivottavasti tehostaa hoitoa. Tämä on yksi sovellus fysiikan laboratoriossa kehitetylle menetelmälle, jota ollaan parhaillaan patentoimassa.

Nanonisaatio on uudissana, joka ei varsinaisesti ole vielä olemassa. Materiaalifysiikan osaston professori Edward Hæggströmin mielestä se on kuitenkin hyvä ilmaus kuvaamaan, mitä hänen tutkimuslaboratoriossaan kehitetty laite tekee.

− Yksinkertaistaen kyse on menetelmästä, joka pienentää molekyyliryppäitä eli partikkeleja niiden kemiallisten ominaisuuksien kärsimättä.

Menetelmän yksityiskohtia ei vielä voi avata, koska niitä ollaan patentoimassa. Keksinnön ensimmäinen sovelluskohde on kuitenkin jo selvillä.

− Ajatuksena on nanonisoida isokokoisia lääkepartikkeleja, Hæggström kertoo.

− Pienemmät partikkelit liukenevat helpommin ja mahtuvat vaikuttaviin paikkoihin paremmin. Näin nanonisointi voisi parantaa lääkkeiden tehoa.

Pääomana tiede

Nanonisaation pohtiminen alkoi vuosikymmen sitten, kun professori Jouko Yliruusi esitteli Hæggströmille alkuperäisen idean. Alkoi pitkä kehitystie.

− Tämä on minusta hyvä osoitus siitä, mihin yliopistoyhteisö parhaimmillaan pystyy. Meillä oli oivallus, hyviä tekijöitä ja mahdollisuus kokeilla eri lähestymistapoja, Hæggström kertoo.

Rahoittajaksi hankkeeseen lähti Tekes.

Nyt idea on tarkoitus kaupallistaa. Patenttien varmistuttua Hæggström kumppaneineen on perustamassa yritystä, joka tarjoaa lääkevalmistajille nanonisoitipalvelua. Yritysmaailma vaatii tutkijoilta uudenlaista ajattelutapaa.

− Kuka mahtoikaan aikanaan tiivistää hyvin tiede- ja liikemaailman eron: Laboratoriossa riittää, että laite toimii kerran, mutta firmassa sen täytyy toimia joka kerta, Hæggström vertailee.

Julkaisut ja patentti rinta rinnan

Suunnitellessaan nanonisaation kaupallistamista Hæggström kääntyi alkuvuodesta myös yliopiston innovaatiopalveluiden puoleen.

Helsinki Innovation Services -yhtiön, HIS:n, toimitusjohtaja Jari Strandmanin mukaan Hæggströmin ajatus oli hyvä esimerkki löydöstä, joka kannattaa kaupallistaa.

Helsingin yliopisto on kevään 2015 aikana päivittänyt kaupallistamisen periaatteensa ja keksintöohjeensa. Ajatuksena on helpottaa ja kannustaa tutkijoita muuttamaan keksintöjä liiketoiminnaksi.

Strandmanin mukaan kaupallistamisen ja avoimen tieteen välillä ei ole ristiriitaa.

– Pitää ajatella sitä, miten löydöstä on yhteiskunnalle eniten hyötyä. Pelkkä julkaisu ei riitä, vaan jonkun täytyy tuotteistaa se.

Myöskään Hæggström ei näe patentin hakemisessa pulmaa.

− Joudumme lykkäämään julkaisuja muutamalla kuukaudella, kunnes patenttihakemukset hyväksytty. Se ei ole minusta ongelma.

Jatkossa nanonisaatiolla voi olla muitakin sovelluskohteita. Niistä Hæggström on kuitenkin vielä vaitonainen.

− Lähdetään yhdellä sovelluksella. Myöhemmin voidaan sitten miettiä muita.

Lue lisää aiheesta: Kestävä kehitys