Olen Maria ja opiskelen kielten kandiohjelmassa eteläslaavilaisia kieliä.
Kiinnostus eteläslaavilaista kulttuuria ja historiaa kohtaan sekä halu oppia alueen kieli.
Eteläslavistiyhteisön löytäminen, sekä kun on konkreettisesti huomannut kielitaidon kohentuvan.
Pidin todella paljon kirjallisuudentutkimuksen peruskurssista, joka kuuluu kaikkien kieltenopiskelijoiden opintoihin.
Mahtavaa! Opiskeluni ei ole sidottu mihinkään tiettyyn paikkaan, joten olen vapaa opiskelemaan missä vain.
Toivon työskenteleväni tulevaisuudessa kirjailijana, kaunokirjallisuuden kääntäjänä tai toimittajana.
Sen, että yliopisto on vain tietynlaisesta taustasta tuleville. Yliopistolla on opiskelijoita monista vähemmistöistä sekä erilaisista etnisistä, taloudellisista ja kulttuuritaustoista, ja kaikki mahtuvat mukaan.
Aloita ajoissa.
Olen Caro Liikanen, muinaisen Lähi-idän kielten kandiopiskelija.
Olin kiinnostunut mesopotamialaisesta kirjallisuudesta jo lukiossa tutustuttuani Gilgamesh-eepokseen. Se herätti mielenkiinnon tästä kokonaisesta historiallisesta kaudesta, josta tiesin silloin hädin tuskin mitään. Kaikeksi onnekseni Helsingin yliopistolla oltiin juuri avattu uusi opintosuunta, jossa saattoi opiskella juuri sitä! Päätös ei ollut helppo, mutta lopulta päätin seurata uteliaisuuttani tänne.
Opintosuunta on sen verran pieni, että todella oppii tuntemaan kanssaopiskelijat ja opettajat. Kursseilla on sen ansiosta myös paljon joustavuutta esimerkiksi luentoajoissa ja deadlineissa, ja opettajilla on aina intoa vastata kysymyksiin.
Olin kerran yksin kurssilla! Kyseessä oli akkadin tekstikurssi, ja vaikka ainoana opiskelijana oleminen voi kuulostaa hurjalta, se oli paras kurssi, millä olen yliopistoaikanani ollut. Aikataulut ja sisältö olivat täysin minulle räätälöityjä, joten sain käytännössä ilmaista yksityisopetusta. Auttoi myös, että opettaja oli mahtava.
Etäopiskelu on todellinen ajanhallintataitojen testi. Helposti käy niin, että vapaa-aika liukuu yhteen opiskelun kanssa, minkä takia tajuaa tekevänsä läksyjä keskiyöllä. Lähiopetus on arvokas päivää rytmittävä voima, jonka puute vaati sopeutumista. Toisaalta en kiellä, etteikö olisi ollut mahtavaa osallistua luennolle pyjamassa. Puolensa kaikella.
Työllistyminen on kysymys, joka monilla on tästä ja samankaltaisista aloista. On hyvä huomioida, että tästä ei saa suoraan ammattinimekettä, jolla lähteä hakemaan Duunitorilta. Jos tämä ala kuitenkin kiinnostaa niin paljon, että siitä valmistuu, avoimia kysymyksiä, tutkittavaa ja tehtävää todellakin riittää.
Haluaisin murtaa myytin, jonka mukaan yliopisto-opiskelu on yhtä pänttäämistä. Päin vastoin opiskeleminen on tekemistä, pohtimista ja tiedon tuottamista; pänttäämällä pänttääminen on ainakin minun alallani tarpeetonta. Täällä pitää viimeistään päästä irti ajatusmallista, jonka mukaan opiskellaan seuraavaan kokeeseen. Täällä opitaan ajattelemaan, ei toistamaan tietoa.
Selvitä, mitä sinä haluat, ja mikä on sinulle toimivin keino saada se. Nyt päätetään sinun tulevaisuuttasi, eikä sitä määrätä muiden tavoittein ja metodein.
Nimeni on Diana ja olen 21-vuotias opiskelija Helsingin yliopistosta. Opiskelen kielten kandiohjelmassa pääaineena englantia, ja sivuaineena vähän kaikkea. Kielten kandiohjelmassa jokaisella kielellä on oma väri eli esimerkiksi meillä englannin opiskelijoilla on kirkkaanpunainen.
Hain opiskelemaan vuonna 2019, jolloin todistusvalinta ei ollut se yleisin valintamenettely. Kielten kandiohjelmassa valinta koostui sekä ylioppilastodistuksen arvosanoista että pääsykokeesta. Ylioppilastodistuksessa ei kyllä ollut L:n riviä, mutta pääsin ekalla kerralla sisään.
Itse opin parhaiten lukemalla eli luin pääsykoemateriaalin todella moneen kertaan. En tehnyt kovinkaan paljon muistiinpanoja. Kirjoitin ylös vain hankalimmat käsitteet ja teoriat.
Minulla ei ollut kovin tarkkaa lukusuunnitelmaa, mutta päädyin sitten tietyn rytmin kehittelyyn. Oli todella vaikea keskittyä opiskeluun päivällä, ja en saanut siitä mitään irti. Yöihmisenä päätin kerran kokeilla opiskelua 22-02 välillä, jolloin minulla oli eniten energiaa. Tämä toimi omalla kohdalla erinomaisesti, ja loppuajan opiskelin tuolla aikavälillä päivittäin.
Rohkeasti kokeilemaan eri opiskelutekniikoita ja päivärytmejä. Prosessi vaatii aika paljon itsensä tuntemista ja reflektointia. Pääsykoe on itsessään erittäin stressaava kokemus eli pyri valmistautumisen yhteydessä mukavaan tehokkuuteen.
Jännitti. Toisaalta valintakoetilanne yliopistolla vastasi pitkälti ylioppilaskirjoituksia eli käytännön järjestelyt olivat hyvin samanlaisia. Valintakoe oli kirjallinen, mutta kaksiosainen (jako kieleen ja kulttuuriin).
Yritä pysyä mahdollisimman rauhallisena. Riittää, kun yrität parhaasi.
Isojen kokonaisuuksien lisäksi olisi hyvä myös opetella konkreettiset esimerkit. Joudut todennäköisesti havainnollistamaan paljon. Itse mokasin juuri tässä. Opettelin sen suuremman kokonaisuuden ja esimerkit jäivät välistä.
Tutustu kielten maisteriohjelman opiskelijoiden kokemuksiin.