Ilmastonmuutoksen myötä helleaallot yleistyvät ja voimistuvat – eivät vain Etelä-Euroopassa, vaan myös pohjoisilla leveysasteilla, kuten Suomessa. Tuore tutkimus
Kolmen kaupungin tutkimuksessa– Helsinki, Turku ja Oulu – arvioitiin kaukojäähdytyksen ja ilmastointilaitteiden kustannustehokkuutta viilennystoimina eri ilmastoskenaarioissa. Tulokset osoittavat, että viilennysratkaisut voivat olla erittäin kannattavia, kun ihmishengen arvoksi asetetaan yleisesti käytettyjen standardien mukaisesti 38 200–416 000 euroa, jolloin hyödyt voivat olla jopa 18-kertaiset kustannuksiin nähden. Koska Suomelle ei ole omaa VSL-arviota (arvio ihmishengen arvosta), tutkimuksessa käytettiin Ruotsin viranomaisten suosittelemaa arviota 2,4 miljoonaa euroa. Vaikka tutkimuskirjallisuudessa esiintyy huomattavasti korkeampia arvioita, kuten Keller et al. (2021)
Helsinki hyötyisi eniten – Oulussa kannattavuus riippuu arvoista
Helsingissä viilennys on taloudellisesti kannattavinta, koska siellä on eniten haavoittuvia asukkaita, kuten ikäihmisiä. Oulussa, jossa ilmasto on viileämpi, viilennyksen kannattavuus riippuu enemmän siitä, kuinka korkeaksi ihmishengen arvo (VSL) asetetaan ja millä korolla tulevia hyötyjä diskontataan, eli kuinka paljon arvoa annetaan tulevaisuudessa realisoituville hyödyille ja kustannuksille.
Tutkimus osoittaa, että ilman sopeutumista helleaallot voivat aiheuttaa miljardien eurojen kustannuksia kuolleisuuden lisääntymisen takia – jopa 18 miljardia euroa Helsingissä pahimmassa ilmastoskenaariossa.
Politiikkatoimet ja yksityinen osallistuminen ratkaisevia
Tutkijat suosittelevat kaukojäähdytysverkoston laajentamista ja tehokkaampaa käyttöönottoa erityisesti kohdentaen toimet haavoittuville ryhmille, kuten vanhuksille ja lapsille. Julkisten rakennusten, kuten sairaaloiden ja päiväkotien, viilennys tulisi priorisoida. Lisäksi tarvitaan valtion tukea, jotta kunnat voivat toteuttaa sopeutumistoimia tehokkaasti.
Yksityisiä investointeja viilennykseen tulisi edistää muun muassa tukien avulla, jotta esimerkiksi kerrostaloasukkaat voivat suojautua kuumuudelta. Nykyisellään viilennyslaitteiden käyttöä kerrostaloasunnoissa jopa rajoitetaan.
Viilennys ei ole ongelmatonta – ympäristövaikutukset huomioitava
Vaikka viilennys pelastaa henkiä, se voi lisätä energiankulutusta ja päästöjä. Suomessa tilanne on kuitenkin parempi kuin monissa muissa maissa: esimerkiksi Turussa kaukolämmöstä 95 % tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä. Tutkijat korostavat, että viilennystä tulisi täydentää ympäristöystävällisillä ratkaisuilla, kuten kaupunkivihreällä ja heijastavilla rakennusmateriaaleilla. Tutkijat ovatkin vastikään julkaisseet tutkimuksen myös viherryttämisellä toteutettavan viilennyksen kustannustehokkuudesta kolmessa kaupungissa
Laajempi terveysvaikutusten arviointi tarpeen
Tutkimus keskittyi kuolleisuuteen, mutta viilennys voi vähentää myös muita terveysongelmia, kuten sydän- ja hengityselinsairauksia, mielenterveysongelmia ja unihäiriöitä. Näiden vaikutusten huomioiminen voi entisestään vahvistaa viilennyksen perusteltavuutta.
Johtopäätökset
Helleaallot ovat kasvava uhka myös Suomessa. Viilennysratkaisut ovat tehokas ja taloudellisesti perusteltu keino suojella ihmisiä, mutta niiden toteuttaminen vaatii sekä julkista ohjausta että yksityistä osallistumista – ja ympäristövaikutukset on otettava vakavasti.
1 Hyyrynen, M., Ollikainen, M., Käyhkö, J. et al. Cooling is a cost-efficient way to adapt to heatwaves even in high-latitude cities. Climatic Change 178, 96 (2025).
2 Keller, E. et al. How Much Is a Human Life Worth? A Systematic Review. Value in Health, 24, 10 (2021).
3 Suomi, J., Hyyrynen, M., Käyhkö, J. et al. Economic viability of urban greening as a climate change adaptation measure in cool-climate cities. Reg Environ Change 25, 95 (2025).