Tutkimus

Olemme tutkimusryhmä Helsingin yliopistossa, ja tutkimuksemme keskittyy ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja sen hillintään kaupunkikontekstissa. Edistämme kaupunkien sopeutumisen ja ympäristöpolitiikan käsitteellistä ja teoreettista kehitystä.

Miksi kaupunkialueilla on merkitystä? 

Kaupungeissa koetaan merkittäviä ilmastonmuutoksen vaikutuksia, mukaan lukien merenpinnan nousu, tulvat ja helleaallot. Samalla ne ovat suuria kasvihuonekaasupäästöjen lähteitä, mutta niillä on myös potentiaalia toimia globaalin ilmastonmuutoksen hillitsijöinä. Kaupunkien on kehitettävä synergisiä politiikkatoimia, jotka yhdistävät hillinnän ja sopeutumisen sekä tukevat oikeudenmukaisten ja terveellisten elinympäristöjen kehitystä. 

Tutkimuksemme viimeaikaisia teemoja ovat muun muassa kaupunkien kuumuus- ja tulvariskit, sekä niiden hallinta, kaupunkien ilmastoterveysriskien kehittyminen, luontopohjaiset sopeutumisratkaisut, digitaaliset työkalut kaupunkisuunnittelussa sekä kansalaistieteen merkitys kestävän kaupunkikehityksen tukena. Vaikka kaupunkien ympäristöpolitiikka on tutkimuksemme keskiössä, tarkastelemme myös kaupunkien ulkopuolisia sosiaalisia ja ympäristöllisiä haasteita, kuten kansallisen tason ilmastonmuutokseen sopeutumisen hallintaa, pohjoismaisten ruokajärjestelmien kestävyyttä sekä varhaisvaroitusjärjestelmien kehittämistä katastrofiriskien hallintaan. 

Työmme syventää sekä käsitteellistä että teoreettista ymmärrystä sopeutumisesta ja kaupunkien ympäristöpolitiikasta. Empiirisessä tutkimuksessamme hyödynnämme monipuolisia menetelmiä, kuten sidosryhmäyhteistyötä, haastatteluja ja kyselyitä, tutkimuspelejä sekä laadullista vertailevaa analyysiä. Tutkimuksemme ulottuu paikallisista tapaustutkimuksista globaaleihin tilastollisiin analyyseihin, keskittyen erityisesti kaupunkijärjestelmiin ja niiden vuorovaikutukseen ympäristöllisten tekijöiden kanssa. 

Monet tutkimusryhmämme jäsenet ovat affilioituneet myös Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituuttiin (HELSUS). 

Hallinto ja politiikka
  • Kaupunkikehityksen prosessit. Tutkimuksemme kohdistuu etenkin prosesseihin, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, katastrofien jälkeisen toipumiseen ja uudelleenkehittämiseen, sekä siihen miten monitasoinen hallinto voi paremmin edistää oikeudenmukaista ilmastokestävyyttä. Kaupunkipolitiikkaa ja -kehitystä tutkitaan soveltamalla laajempaa kestävyyden näkökulmaa, jonka avulla voidaan tunnistaa kestävyyden toteutustapoja käytännössä ja sisällyttää analyysiin esimerkiksi sosiaalista tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta koskevia kysymyksiä. 
     
  • Monimutkaiset ilmastonmuutoksen riskit ja erilaiset sopeutumistavat niihin. Keskitymme nykyisiin ja tuleviin vaikutuksiin ottaen huomioon sosioekonomisten ja biofyysisten tekijöiden dynamiikan ja keskinäiset riippuvuudet. Tämä sisältää ketjureaktioiden kartoittamisen sosio-ekologisten järjestelmien kautta. Lisäksi arvioimme sopeutumisen riskien seuranta- ja arviointijärjestelmiä oppimisen edistämiseksi ja päätöksenteon sekä sopeutumiskäytäntöjen parantamiseksi. 
     
  • Katastrofiriskien hallinta eri tasoilla. Alueellisella tasolla tarkastelemme varoitusjärjestelmiä ja valmiusverkostoja, esimerkiksi sitä, miten ne muokkaavat katastrofivalmiutta. Työmme käsittelee myös hallinnan mittakaavaeroja, esimerkiksi sitä miten sovittaa karkeaa ilmastoriskidataa haavoittuvuuden tarkasteluun paikallisesti tai miten jalkauttaa valtakunnallisentason tavoitteet kuntien vastuisiin. Lisäksi tutkimme kotitalouksien valmiutta sopeutua ja pärjätä poikkeustilanteissa ja muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa. Tutkimme myös katastrofien jälkeistä toipumisvaihetta, erityisesti yhteistyöprosessien kautta tapahtuvaa riskien vähentämistä. 
     
  • Ilmastopolitiikan kehittäminen. Tutkimuksemme käsittelee esimerkiksi ilmastopolitiikan kehittämistä oppimisen kautta ilmastoverkostojen avulla sekä ilmastopolitiikan instrumenttien osalistavaa kehittämistä kuntien, yksityisen sektorin ja kansalaisten kanssa. Tutkimuksemme edistää erityisesti ilmastonmuutokseen sopeutumista eri hallintotasoilla ja eri sektoreilla sekä arvioi ilmastonmuutoksen rajat ylittäviä riskejä, esimerkiksi Pohjoismaiden toimitusketjuihin liittyen. 
     
  • Hallinnon teorioiden tarkastelu. Tutkimuksemme käsittelee muun muassa monitasohallintoa ja polysentrisiä hallintojärjestelyjä sekä erilaisten hallintaperiaatteiden, kuten adaptiivisten tai ennakoivien hallintaperiaatteiden, tarkastelua ilmastohallinnon ja ilmastokestävyyden edistämiseksi. 

Viimeaikaiset tutkimusprojektimme käsittelevät muun muassa kaupunkien ilmastoon liittyviä terveysriskejä ja niitä käsitteleviä politiikkoja, ilmastokestävyyden rakentamista alueellisella tasolla, digitaalista kehitystä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, ilmasto-oikeudenmukaisuutta sekä sopeutumisen etenemisen seurantaa kaupungeissa. Lisää tietoa käynnissä olevista tutkimuksista löytyy tutkijoiden profiileista. 

Vesihallinto

Ilmastonmuutos ja muut ympäristömuutokset ilmenevät usein veden kautta, esimerkiksi tulvien, kuivuuden ja veden laadun muutoksina. Veden aiheuttamien muutosten, riskien ja haavoittuvuuksien hallitsemiseksi tarvitaan kestävää vesivarojen hallintaa. Olemme analysoineet veden hallintaa ja veden aiheuttamia muutoksia kansainvälisesti sekä paikallisesti esimerkiksi Vantaanjoella, joka sijaitsee Helsingin seudulla. Meitä kiinnostavat tulvien ja veden laadun sosiaaliset vaikutukset sekä se, miten yhteisöt ja yhteiskunnat selviytyvät veden aiheuttamista muutoksista. Olemme järjestäneet osallistavia työpajoja ja hyödyntäneet historiallisia tietoaineistoja sekä politiikkadokumentteja analyysissamme.