Helsinki Group for Research on Birth And Childbearing (HEBI)

Helsinki Group for Research on Birth And Childbearing (HEBI) on viisihenkinen yhteiskuntatieteellinen tutkimusryhmä, jonka kotipaikka on yhteiskuntapolitiikan tieteenala Helsingin yliopiston Valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Meneillään olevassa tutkimushankkeessa "Kamppailu synnytyksestä - Suomalaisen synnytyskulttuurin murros" (2020-23) tutkitaan kaikenlaisia synnytyskokemuksia, synnytyksen politisoitumista ja aktivismia, hoitokäytäntöjä, äitiyshuollon ja synnytyksen ammattilaisten näkökulmia, valtasuhteita, lisääntymispolitiikkaa sekä sitä, mitä synnytys ja lisääntyminen eri toimijoille merkitsevät. Tutkimuksessa tarkastellaan eri toimijoiden kohtaamisen ja kohtaamattomuuden reunaehtoja raskauden, synnytyksen ja pospartum-vaiheen hoidossa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa. Keskeisenä tutkimuskohteena on käynnissä oleva synnytyskulttuurin murros, jossa synnyttäjien oikeudet ja kokemukset nousevat uudenlaiseen keskiöön. Tutkimus kysyy: Kenelle raskaus ja synnytys kuuluvat: synnyttäjälle, perheelle, ammattilaiselle, hoitojärjestelmälle vai kansakunnalle? Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on tuottaa ajankohtaista tietoa synnyttäjälähtöisen hoidon kehittämisen tarpeisiin. Ryhmä vetää myös perustamaansa laaja monitieteistä synnytys- ja lisääntymistutkijoiden BIRRES-verkostoa. Ryhmää johtaa sosiaalisen hyvinvoinnin tutkimuksen dosentti, VTT Kaisa Kuurne ja rahoittaa Koneen Säätiö.

Kannanotto 12.9.2022: Lohjan synnytystoiminnan lakkauttaminen aiheuttaisi enemmän haittaa kuin hyötyä

VTT Kaisa Kuurne, Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan yliopistotutkija, sosiologian dosentti, Kamppailu synnytyksestä-hankkeen vastuullinen johtaja, 0407051243, kaisa.m.kuurne@helsinki.fi

Taus­ta
Koko maan synnytyksistä hoidetaan HUSn alueen sairaaloissa 35% (V. 2021 NKL 9167, ESSY 4545, HYVINKÄÄ 2153 ja LOHJA 1404). Kaikissa HUS:n sairaaloissa annetaan lääketieteellisillä mittareilla ja asiakastyytyväisyyden valossa hyvää, turvallista ja laadukasta hoitoa. Naistenklinikka on jo nyt yksi Euroopan suurimmista synnytyssairaaloista. Jos se ottaisi hoitaakseen Lohjan synnytykset, se olisi Euroopan 1. tai 2. suurin synnytyssairaala. HUS:n neljän synnytyssairaalan kokonaisuus kykenee hyvin hoitamaan Uudenmaan synnytykset. Syntyvyyspiikissä (2021) ja hoitajien lakon aikana PK-seudulta on kuitenkin jatkuvasti lähetetty synnyttäjiä Lohjalle. Ruuhkaisina aikoina Lohjan synnytysten lakkauttaminen voisi aiheuttaa vaikeuksia hoitoon pääsyssä Länsi-Uudenmaan lisäksi PK-seudulla. Sairaalan ulkopuoliset suunnittelemattoman ns. matkasynnytykset ovat keskittämispolitiikan aikana lisääntyneet ja erityisesti HUS:n alueella. Lisäksi keskittäminen polarisoi tutkitusti erilaisia synnyttäjiä (Walsh 2010), ja viime vuosina myös Suomeen on rantautunut ns. free birthing -movement, jossa synnytystä ei avusta yksikään ammattilainen. Pohdittaessa keskittämistä tulee ymmärtää kokonaistilanne ja myös näistä välillisistä seurauksista tulee kantaa vastuuta (kiireen seuraukset, polarisaatio, avustamattomat kotisynnytykset, matkasynnytykset jne).

1. Ta­lous­ti­lan­ne
• LYHYEN AIKAVÄLIN TILANNE. 2023 budjettiin tulossa 100 milj. € leikkaus, jota myös omistajat vaativat.

• Lohjan synnytysosaston sulkeminen tuo laskennallisesti vain noin 2-2,5 milj. € säästöt. Nämä muodostuvat päivystysringeistä: gynekologia ja pediatria sekä näiden lisäksi tukipalveluista. Tilat ja henkilöstökulut jäävät, jonka vuoksi säästö on marginaalinen.

• Oletus lienee, että henkilöstöresurssi, erityisesti lääkärit siirtyisivät HYKS-alueen sairaaloihin, mutta Kamppailu synnytyksestä -tutkimushankkeessa (HY) tehtyjen Lohjan lääkärien ja kätilöiden haastattelujen perusteella ammattilaiset eivät suunnittele siirtyvänsä Lohjalta HYKS-alueen yksiköihin, mikä luultavasti pahentaisi ammattilaispulaa. Suurimmalle osalle ammattilaisista Lohjan lakkauttaminen tarkoittaisi privaattiin, toiseen sairaanhoitopiiriin tai perusterveydenhoitoon hakeutumista.

2. Syn­nyt­tä­mi­sen tur­val­li­suus: Lää­ke­tie­teel­li­sil­lä mit­ta­reil­la, kai­kis­sa HUS:n yk­si­köis­sä on laa­du­kas­ta ja tur­val­lis­ta hoi­toa, Loh­jan tu­lok­set ovat erin­omai­sia
• Lohjalla syntyi v 2021 noin 1400 lasta

• Lohjan synnytyssairaalan turvallisuus on vuonna 2019 auditoitu. Lohjan synnytysten hoito on todettu vähintään yhtä turvalliseksi kuin muissa HUS:n yksiköissä (huomioitu vastasyntyneen kunto, apgar-pisteet, verenvuorot, syntymä-ph:t ym.

Lohjan synnytysyksikkö on synnytyksen kansainvälisillä ja kansallisilla laatumittareilla erinomainen; komplikaatioita esiintyy vähiten (Huom: Naistenklinikalle keskitetään korkean riskin synnytykset, minkä vuoksi kaikki lukemat eivät ole vertailukelpoisia):

• Perinataaliajan (kohdusta yhden viikon ikään) kuolleisuus on kaikkialla HUS:ssa erittäin alhaista (2021): Naistenklinikka: 0,5%, Essy: 0,2%, Hyvinkää 0,3%, Lohja 0,1%;

• Lohjalla asetusten mukainen vastasyntyneiden valvontaosasto toimii hyvin. Joissain on herättänyt huolta, ettei siellä ole varsinaista vastasyntyneiden teho-osastoa, mutta vastasyntyneiden ensihoidossa tila on onnistuttu stabiloimaan Lohjalla, eikä siirroista (4-7 vuodessa) pk-seudulle tehohoitoon johtuen ole seurannut ennusteen huononemista.

• 1000 ml verenvuoto (joka saadaan kaikissa yksiköissä hyvin hoidettua): Naistenklinikka 10,5 % Essy 9,3%, Hyvinkää 6,1% ja Lohja 5,1%

• Imukuppisynnytysten %-osuus: Naistenklinikka 10,1 %, Essy 10,6%, Hyvinkää 10,6% ja Lohja 8,4%

• Sektioiden %-osuus (sektion hinta on lähes kaksinkertainen alatiesynnytykseen nähden) (2022): Naistenklinikka 25,5%, Essy 22,4 %, Hyvinkää 18,4 %, Lohja 15%

• III ja IV asteen repeämät (2022): Naistenklinikka 1,4 %, Essy 1,6 %, Hyvinkää 1,7% ja Lohja 1,3%

• Vastasyntyneen hapenpuute (syntymäpH < 7,10) saadaan kaikissa yksiköissä hyvin hoidettua, mutta Lohjalla se on alhaisin (2021): Naistenklinikka 3,4%, Essy 4,1%, Hyvinkää 3,5% ja Lohja 0,5%

Tur­val­li­suus: sai­raa­loi­den ul­ko­puo­li­set suun­nit­te­le­mat­to­mat syn­ny­tyk­set
• Sairaaloissa syntyy 99,4% kaikista lapsista (koko Suomi).

• Matkasynnytykset ovat nousseet eniten juuri HUS:n alueella (v. 2020 = 89, näistä 79 PK-seudulla).

• Kamppailu synnytyksestä -hankkeen aineistojen perusteella PK-seudulla on ajoittain vaikea päästä kiireen takia hoitoon, mikä aiheuttaa psyykkistä turvattomuutta

• Kätilöliitto on (2/2021) nostanut esiin synnytysyksiköiden ylikuormituksen uhkaavan potilasturvallisuutta.

• Koronan aikaisessa syntyvyyspiikissä (2021) että hoitajien lakon aikana Lohjalle on lähetetty PK-seudun synnyttäjiä. On mahdotonta arvioida, aiheuttaisiko muiden yksiköiden lisäkuormittuminen turvallisuusuhkaa? Lohja on myös PK-seudulle tärkeä ”ylivuotosairaala”, joka parantaa hoitoon pääsyä.

Tyy­ty­väi­syys hoi­toon
• Kaikki HUS:n yksiköt ovat asiakastyytyväisyyssä hyviä, Lohja nousee esiin korkeimpana

• NPS Essy 79%

NPS Hyvinkää 77%

NPS Lohja 86,4%

3. Kä­ti­löi­den riit­tä­vä osaa­mi­nen
• Kätilöliiton näkemyksen mukaan noin 50 synnytystä/ vuosi/ kätilö on riittävä määrä osaamisen ylläpitämiseen. Joskus on nähty, että alle 1000 synnytyksen sairaaloissa kätilöiden osaamista ei voida turvata liian vähäiseksi jäävän synnytysmäärän/ kätilö vuoksi”. Lohjalla on 1400 synnytystä (v. 2021); (vrt. STM asetus 2015: alle tuhannen synnytyksen sairaalat lakkautetaan, mutta näitä toimii Suomessa yhä 6 kpl)

• Lohjalla yksi kätilö hoitaa vuosittain 50-100 synnytystä ja ylikin.

• Mikäli erityistilanteiden osaamista halutaan vahvistaa, se hoituu yksinkertaisin työkiertojärjestelyin.

4. Va­lin­nan­va­paus
• Potilas saa valita hoitopaikkansa erikoissairaanhoidossa oman alueen yksiköistä tai yhdessä lähettävän lääkärin kanssa myös toisen sairaanhoitopiirin yksiköistä.

• Eri hoitovaihtoehtojen valinnasta synnytyksen yhteydessä on erilaisia näkökulmia: pieni – suuri yksikkö, kodinomainen lempeän synnytyksen – lääketieteellisesti orientoituneen synnytyksen hoidon yksikkö. Haikaranpesän kaltaisen yksikön puuttuessa, jääkö todellista valinnan vapautta, jos Lohja suljetaan?

• Lohjan synnytysten hoito on ollut vetovoimaista: siellä synnytykset lisääntyivät vuonna 2021 yht. 22,4% vrt edellinen vuosi, kun Hyvinkäällä kasvua oli 15,5%. NKL ja ESSY kasvattivat synnytysmääriä noin 7%. Tässä näkyy synnyttäjien valinta ja halu synnyttää hieman pienemmissä synnytyssairaaloissa.

5. Ta­sa­ver­tai­suus
• Lohjan lakkauttaminen tarkoittaisi käytännössä synnytysten lisäksi myös naistentautien ja lastentautien päivystystoiminnan lakkauttamista: palveluiden huonontaminen kohdennettaisiin nyt yksinomaan naisille ja lapsille.

• Lähin naistentautien päivystys Länsi-Uudeltamaalta olisi Naistenklinikka. Haastateltujen lääkärien huolena on, tunnistavatko yleislääkärit tai muun erikoisalan lääkärit, että mm. kohdun ulkopuolisesta raskaudesta alkaneen verenvuodon kanssa on toimittava erikoisalan edellyttämällä osaaamisella viipymättä; siirtoihin ei ole aikaa.

• HUS:n sairaaloiden keskittäminen aiheuttaisi suuria tasavertaisuusongelmia eri alueiden palveluiden saatavuuteen; myös ruotsinkielisten palveluiden saaminen huononisi.

6. Ime­tys, vau­va­myön­tei­syys, kan­san­ter­veys
• HUS:n synnytyssairaaloista Lohjalla on WHO:n vauvamyönteisyyssertifikaatti.

• Imetysohjaus toteutuu siellä hyvin

• Imetys vähentää monien sairauksien sairastavuutta: sen kansanterveydelliset seuraukset ovat merkittävät.

7. Ti­lat & hen­ki­lös­tö
• Tilat ja henkilöstö eivät HUS:n muissa yksiköissä nykyisellään riitä Lohjan synnyttäjille.

• Osaavaa henkilöstöä voi olla vaikea rekrytoida.

• Perhehuoneita ei tahdo riittää ja hoitoaikojen lyhentämiseen on paineita

8. Pi­dem­män ai­ka­vä­lin in­hi­mil­li­set ja ta­lou­del­li­set seu­rauk­set syn­ny­tys­ko­ke­muk­sis­ta
• HOITAMATTOMAN TUEN TARPEEN AIHEUTTAMA KUMUOITUVA KÄRSIMYS JA KULUT: Odotusajan, synnytyksiin liittyvien ja synnyttäneiden hoitamattomat ahdistus ja mielenterveyden tuen tarpeet aiheuttavat kiintymyssuhteeseen ja perheisiin vaikeuksia, terveydenhuollon käyntejä, työkyvyttömyyttä, kuntoutustarpeita, lapsen kehityksellisiä ongelmia jne., minkä vuoksi hoitamatta jättäminen tulee eri maiden laskelmien mukaan maksamaan tulevina vuosina noin viisikertaisesti verrattuna riittävään tukeen (esim. Bauer ym. LSE). Tästä johtuen synnytysten resursseja ei pidä yhtään leikata, vaan lisätä. Kaikki HUS:n yksiköt tulee säilyttää, hoidon jatkuvuutta parantaa ja siltoja neuvolasta synnytyssairaalan rakentaa.

• SYNTYVYYSVAIKUTUS: Synnytyskokemus vaikuttaa perheen lapsilukuun (Miettinen 2015): kolmannes suomalaisista naisista, joka ei halua enempää lapsia ja neljännes miehistä, ilmoittaa syyksi aiemmat raskaus- ja synnytyskokemukset – asiakastyytyväisyys on erittäin tärkeä mittari, minkä valossa Lohjan synnytyksiä ei tule lakkauttaa.

9. Lak­kaut­ta­mis­ket­ju
• Synnytystoiminnan lopettaminen johtaa naisten- ja lastentautien ja ennen pitkää 24/7 leikkaustoiminnan alasajoon. Lisäksi 24/7 päivystys loppuu tai supistuu huomattavasti. Lohjalta sekä gynekologian, synnytysten ja lasten päivystystoiminta tulisi lakkaamaan ja Länsi-Uudenmaan asukkaille lähin naistentautien päivytys klo 16-08 välillä olisi Meilahdessa.

Joh­to­pää­tök­set:
Lohjan synnytyssairaalan lakkauttaminen aiheuttaisi parhaimmillaankin vain marginaalisia säästöjä. Arviomme mukaan synnytysten turvallisuus saattaisi huonontua Länsi-Uudellamaalla välimatkojen pidetessä ja muiden yksiköiden kiireen lisääntyessä. Synnytysammattilaisten rekrytoinnissa ja synnyttäjien hoitoon pääsyssä voisi ilmetä vaikeuksia ja valinnan mahdollisuudet kapenisivat tilanteessa, jossa Haikaranpesän kaltaista lempeän hoidon yksikköä ei ole. Jo nyt PK-seudun perheet jäävät kauas toivotusta lapsiluvusta. Lohjan synnytyssairaalassa toteutetaan kustannustehokkaasti erittäin laadukasta hoitoa. Sen lakkauttaminen olisi kaikkien mittarien valossa lyhytnäköistä ja siitä koituisi todennäköisesti enemmän haittaa kuin hyötyä.