Petteri Orpon hallitus suunnittelee uudistavansa Suomen rahapelijärjestelmän ja avaavansa sen kilpailulle lisenssimallin avulla. Tavoitteena on vähentää pelaamisesta aiheutuvia terveydellisiä, taloudellisia ja sosiaalisia haittoja sekä parantaa rahapelijärjestelmän kanavointiastetta. Lisäksi rahapelilainsäädännön tavoitteena on estää rahapeleihin liittyvät väärinkäytökset ja rikokset.
Lähtökohtaisesti CEACG kannattaa siirtymistä toimilupajärjestelmään. Nykyinen yksinoikeusjärjestelmä kohtaa verkossa merkittävää kilpailua. Kilpailtujen tuoteryhmien osalta jopa puolet euromääräisestä kulutuksesta syntyy järjestelmän ulkopuolella. Tämä on vaikeuttanut haittojen ehkäisyä ja vähentämistä sekä väärinkäytösten estämistä. Rahapelaaminen aiheuttaa merkittäviä haittoja sekä yksilöille, perheille kuin yhteiskunnalle. Näihin lukeutuvat merkittävät taloudelliset vaikeudet, ml. ylivelkaantuminen ja ulosotto, ongelmat sosiaalisissa suhteissa, tarve lastensuojelulle, terveysongelmat, rikollisuus sekä kohonnut itsemurhariski.
Toimilupajärjestelmään siirtyminen voi olla mahdollisuus parantaa sääntelyjärjestelmän ulottamista uusiin toimijoihin markkinoilla, ja täten parantaa myös kuluttajansuojelua. On kuitenkin huomattava, että itse järjestelmää tärkeämpää on sen toteutustapa. CEACG on tuottanut runsaasti tutkimustietoa rahapelijärjestelmistä. Tutkimuksemme ovat kautta linjan osoittaneet, että järjestelmä itsessään ei ehkäise rahapelihaittoja tai väärinkäytöksiä. Näiden ehkäisyn kannalta olennaisia ovat käytännön toimenpiteet.
Luonnoksessa hallituksen esitykseksi eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi on monia toimenpiteitä, jotka voivat ehkäistä haittoja ja väärinkäytöksiä. Näitä ovat etenkin:
- Tietyt mainonnan rajoitukset, kuten suoramarkkinointikielto ja rajoitukset markkinointiin sosiaalisessa mediassa.
- Keskitetty peliestorekisteri, jossa on mahdollista saada esto myös pelikohtaisesti.
- Lisensoimattomien verkkosivustojen estot.
- Kielto tarjota bonuksia ja ilmaiskierroksia.
- Valvovan viranomaisen ja tutkimusyhteisön vahvat tiedonsaantioikeudet.
- STM:n aseman ja sen alaisen Rahapelihaittojen arviointiryhmän lakisääteisyys.
Monet esityksen ehdotukset ovat kuitenkin ristiriidassa haittojen vähentämisen ja ehkäisyn tavoitteiden kanssa. Nämä puutteet heikentävät mahdollisuuksia tavoitteiden saavuttamiseksi, joten CEACG päätti lausunnossaan keskittyä erityisesti näihin. Näitä ovat etenkin:
- Edelleen liian löyhä markkinoinnin sääntely. Markkinointi- ja mainosviesteihin tulisi saada vähintään varoitustekstit. Varoitus tulisi esittää viestimissä jo ennen mainosta. Parhaimmillaan mainonta tulisi kieltää kokonaan.
- Peliyhtiökohtaiset rajoitukset. Nämä eivät ehkäise liiallista pelaamista. Tilalle tarvitaan ehdottomasti keskitetty pelirajoituskokonaisuus.
- Alhainen verokanta ja samanaikaisesti riittämättömät resurssit haittojen hoitoon sekä ehkäisyyn.
- Huolenpitovelvollisuuden hyvin epämääräinen määritelmä, joka jättää peliyhtiöille liikaa vapautta.
CEACG:n kokonaisnäkemys esitysluonnoksesta on, että sen kanavointitavoitetta painottava lähtökohta todennäköisesti lisää ja syventää rahapelihaittoja Suomessa. Nyt ehdotettu alhainen arpajaisverokanta tuskin kattaa näistä haitoista, niiden ehkäisystä ja hoidosta tai rahapelikentän tehokkaasta valvonnasta yhteiskunnalle koituvia kustannuksia. Eri maissa toteutetut haittakustannuslaskelmat osoittavat, että haittakustannukset saattavat johtaa jopa negatiiviseen rahalliseen kokonaisvaikutukseen yhteiskunnan kannalta.
Rahapelaaminen on haitallista yksilöille ja yhteiskunnille. CEACG korostaa lausunnossaan, että lakiesitys heikentää merkittävästi mahdollisuuksia ehkäistä rahapelihaittoja Suomessa. Samalla se romuttaa monia viime vuosina tehtyjä haittoja vähentäviä uudistuksia. Vaikka esityksessä on myös hyvää, tulee kokonaisuus CEACG:n näkemyksen mukaan todennäköisesti lisäämään ja syventämään rahapelihaittoja sekä vähentämään valtion tuloja.
Rahapelaaminen tulisi nähdä ensisijaisesti kansanterveydellisenä ongelmana, eikä kansantaloudellisena ratkaisuna.