Policy brief

Hankkeessa on keskitytty erityisesti kaupunkien segregaation eli eri alueiden sosioekonomisen eriytymisen ilmenemiseen yläkouluissa.

Keskeiset tutkimustulokset

Nuorten koulunkäynti, koti ja asuminen sekä vapaa-ajan aktiviteetit kietoutuvat yhteen, ja niiden ympärille muodostuu eriarvoisuuden arkisia muotoja. Sosioekonomisten erojen näkökulmasta keskeisin koulun hallinnollinen toimi on oppilasryhmittely, jolla voidaan vaikuttaa yhteisen koulun ajatuksen toteutumiseen ja eriarvoistaviin rakenteisiin.

• Oppilasryhmittelyiden merkitys oppilaiden sosiaaliselle sekoittumiselle oli huomattava: eriytyminen onkin paitsi koulujen välinen myös koulujen sisäinen ilmiö, joka vaikuttaa sekä koulun arkeen että oppilaiden keskinäisiin suhteisiin.
• Luokkamuotoinen painotettu opetus muodosti koulujen sisällä yhteiskunnallista asemaa toistavia jakoja. Aikuisten tavat kohdata erilaisia luokkia ja puhua niistä vahvistivat jakoja.
• Eri taustoista tulevien nuorten kotien lähinaapurustoissa ja asumismuodoissa oli eroja, mikä näkyi oppilaiden välisissä suhteissa myös koulussa.
• Koulussa sosiaaliset erot näkyivät kaveriporukoiden muodostamisessa: Sosioekonomiselta profiililtaan erilaisista alakouluista tulevat nuoret eivät viettäneet aikaa keskenään yläkoulun arjessa. Heikoimmassa asemassa olevat nuoret hakeutuivat yhteen. Alakouluissa ilmenevät koulujen väliset sosioekonomiset erot uusiutuivat yläkoulun kaverisuhteissa.
• Sosioekonomisesti kaikkein hyvä- ja huono-osaisimpien nuorten vapaa-aika eriytyi jakaen nuoret myös vapaa-ajalla erilaisiin arjen todellisuuksiin ja sosiaalisiin verkostoihin.
• Tilastollisesti samankaltaisilla asuinalueilla oppilaiden elämän hyvät puolet ja haasteet muodostuivat keskenään erilaisiksi.

Päätelmät

Asuinalueiden sosiaalisen sekoittamisen toimista huolimatta erilaisista lähtökohdista tulevien nuorten arki eriytyy herkästi. Sosiaalinen sekoittaminen osoittamalla erilaisista taustoista tulevia oppilaita samaan kouluun ei yksinään riitä, vaan koulut tarvitsevat aikaa ja henkilöstöresursseja moninaisen oppilasjoukon ryhmittelemiseen, ryhmäyttämiseen ja kohtaamiseen.

Yksi keskeinen väline kouluille on harkittu oppilasryhmittely, kun halutaan lisätä kaikille tasa-arvoisia oppimisen ja itseluottamuksen kasvun kokemuksia. Tarvitaan lisää tutkimusta siitä, millaiset asiat yhdistävät erilaisista taustoista tulevia oppilaita koulun arjessa sekä minkälainen rooli kouluilla voi olla monenlaisten oppilaiden tuomisessa yhteen.

Paikallinen koulutuseetos syntyy kunkin koulun ja alueen yhteispelinä. Oppilaiden arkielämän eriytymisen ehkäisemiseksi huono-osaisilla alueilla tarvittaisiinkin sekä kouluille riittävästi taloudellista tukea että paikallisten ratkaisujen mielekästä hyödyntämistä niin sosiaalisen sekoittamisen toimissa kuin kouluille kohdennetuissa resursseissa ja tuessa. Nuorten kuuleminen sekä alueen paikallisten vahvuuksien ja haasteiden erityispiirteiden tunteminen ja tukeminen olisi tärkeää.

Mitä kouluissa voidaan tehdä?

Koulut yksin eivät voi vaikuttaa siihen, että asumisessa ja vapaa-ajalla oppilaiden arjen todellisuudet eriytyvät sosioekonomisten jakolinjojen mukaisesti. Mikäli arjen eriytymiseen halutaan vaikuttaa, siihen tarvitaan muun muassa kaupunkipolitiikan, koulutuspolitiikan ja sosiaalipolitiikan kenttien yhteistyötä. Jos koululuokkien rajat, esimerkiksi painotetun- ja yleisopetuksen, noudattavat yhteiskunnallisia sosioekonomisia ja etnisiä jakoja, koulun toimet ennemminkin lisäävät yhteiskunnallisten ja koulun sisäisten jakojen yhteyttä sen sijaan, että ne lievittäisivät jakoja. Kouluarjessa tarvitaan herkkyyttä eriytyneiden taustojen merkityksen tunnistamiseen.

Kouluissa voidaan:

• Hyödyntää harkittuja ryhmittelykäytäntöjä.
• Edistää eri opetusryhmien sisäistä tai välistä ryhmäytymistä.
• Tiedottaa painotetusta opetuksesta useammilla kielillä.
• Täydennyskouluttaa kaikkea koulun henkilöstöä monenlaisten oppilaiden kohtaamisesta

• Keskustella aikuisten kesken, miten sosiaaliset erot vaikuttavat oppilaiden arkeen ja synnyttävät erotteluja opetustilanteiden ohella koulun vapaammissa tiloissa ja vapaa-ajalla.
• Tutustuttaa oppilaita erilaisiin alueisiin ja harrastusmahdollisuuksiin.
• Vaalia opettajien ja oppilaiden välisiä avoimia vuorovaikutussuhteita sekä oppilaiden reflektoinnille ja kysymyksille tilaa antavaa opetusta, jotka tukevat oppimista ja kuulumista.
• Tietoisesti tukea ja ruokkia kaikkien oppilaiden tavoitteellista koulunkäyntiä: hankkeessa kaikkien opetusryhmien nuoret itse kertoivat suhtautuvansa koulunkäyntiin tavoitteellisesti.
• Puuttua tietoisesti ja avoimesti rasismiin.
• Panostaa koulun ja kodin yhteistyöhön: koululla on merkittävä rooli perheiden innostamisessa lastensa koulutyön tueksi. Erilaisista taustoista tulevat vanhemmat ovat merkittävä resurssi myös koululaisten välisen yhteisöllisyyden rakentumiselle.
• Huomioida kouluarjen suunnittelussa, että yhteiskunnallisen eriytymisen ja eriarvoistumisen seuraukset koskevat joitakin nuoria voimakkaammin kuin toisia. Esimerkiksi köyhyyden, ulkopuolisuuden ja rasismin kohtaaminen eivät koske kaikkia nuoria samalla tavalla.

Lähteet

Bernelius, Venla & Kosunen, Sonja (hyväksytty julkaistavaksi): “Three Bedrooms and a Nice School” — Residential Choices, School Choices and Vicious Circles of Segregation in the Education Landscape of Finnish Cities. Teoksessa Finland’s Famous Education System – Unvarnished Insights into Finnish Schooling, toim. Martin Thrupp, Piia Seppänen, Jaakko Kauko & Sonja Kosunen. Singapore: Springer.

Luoma, Tiina (2021). Oppilaiden yksilöllistä kehittymistä tukevat ja estävät käytänteet yhdessä pääkaupunkiseudun yläkoulussa. Kasvatus & Aika, 15(3–4), 245–262. https://doi.org/10.33350/ka.105327

Oittinen, Riikka & Peltola, Marja & Bernelius, Venla (2022) ”Mä tunnistan kaltaiseni, kun mä nään sen”– Etnografinen tutkimus kaupunkikoulun oppilaiden arkitodellisuuksien eriytymisestä (“I recognize people of my kind, when I see them” – An ethnographic study on the segregation of pupils’ everyday realities in an urban school). Terra 134(1), 3–16. https://doi.org/10.30677/terra.108013

Peltola, Marja (2021) Everyday consequences of selectiveness. Borderwork in the informal sphere of a lower secondary school in the metropolitan area of Helsinki, Finland. British Journal of Sociology of Education 42(1), 97–112, DOI: 10.1080/01425692.2020.1861930

Peltola, Marja, Huilla, Heidi, Luoma, Tiina & Oittinen, Riikka (hyväksytty julkaistavaksi). Everyday life in schools in disadvantaged areas. Teoksessa Finland’s Famous Education System – Unvarnished Insights into Finnish Schooling, toim. Martin Thrupp, Piia Seppänen, Jaakko Kauko & Sonja Kosunen. Singapore: Springer.