Viime vuosina Muinaisen Lähi-idän tutkimusta on tehty useissa eri tutkimushankkeissa. Suomalainen muinaisen Lähi-idän tutkimus on kansainvälisesti tunnettua, ja se on saanut tieteellistä arvostusta niin assyriologian, arkeologian, papyrologian kuin Raamatun tutkimuksenkin aloilla. Tutkimustyötä tehdään yliopistojen lisäksi Suomen Lähi-idän instituutissa (FIME).
Professori Saana Svärdin johtamassa Muinaisen Lähi-idän imperiumit -huippuyksikössä tutkitaan alueen ihmisiä, historiaa sekä kieliä monien eri näkökulmien kuten kielitieteiden, digitaalisten menetelmien, verkostotutkimuksen ja arkeologisten kenttätöiden avulla.
Katso englanninkielinen videoesittely tutkijoiden työstä Muinaisen Lähi-idän imperiumit -huippuyksikössä:
Muinaisen Lähi-idän tutkimusta voi opiskella Helsingin yliopistossa humanistisen tiedekunnan Kielten kandi- ja maisteriohjelmissa. Helsingin yliopisto on ainoa paikka Suomessa, jossa voi opiskella muinaisen Lähi-idän kieliä ja kulttuureja joko pääopintosuuntana tai valinnaisina opintoina. Opiskella voi esimerkiksi akkadin ja sumerin kieliä, kulttuuri- historia- sekä menetelmäopintoja unohtamatta.
Tutustu tarkemmin alle olevan linkin kautta:
Nuolenpääkirjoitukset digitaalisiksi
Professori Simo Parpolan 1960-luvulla aloittama nuolenpääkirjoitusta sisältävien savitaulujen digitointityö johti Assyrian valtionarkistot -huippuyksikön projektiin, joka julkaisee muinaisen Niniven kaupungin palatsista löytyneitä nuolenpääkirjoituksia. Projektin ansiosta Suomi nousi kansainväliseksi uusassyrialaisen valtakunnan tutkimuksen keskukseksi.
Arkeologisia kaivauksia Aaronin vuorella Jordaniassa
Professori Jaakko Frösénin johtama Suomalaiset Aaronin vuoren kaivaukset -projekti tutki Jordanian Petrassa paljastuneita Pyhän Aaronin luostarin raunioita ja inventoi vuoren ympäristöä. Hankkeen taustalla oli Frösénin mittava työ Petran muinaiskaupungista löydettyjen hiiltyneiden papyruskääröjen konservoinnin ja dokumentoinnin parissa. Papyruskääröjen pelastaminen avasi ovet monitieteiselle hankkeelle ja luostarin raunioiden arkeologisille kaivauksille.
Pyhät tekstit muinaisen Lähi-idän kulttuuripiirissä
Professori Martti Nissisen johtamassa Pyhät tekstit ja traditiot muutoksessa -huippuyksikössä Vanhan testamentin eksegetiikan, arkeologian, assyriologian, Qumran-tutkimuksen ja Uuden testamentin eksegetiikan tutkijat selvittivät, kuinka muinaisen Lähi-idän suuret kulttuurimuutokset vaikuttivat pyhinä pidettyjen tekstien syntyyn ja muutoksiin, ja kuinka tekstit puolestaan muovasivat muinaisia kulttuureita.
Kaikkien yllämainittujen projektien kotina on toiminut Helsingin yliopisto ja päärahoittajana yliopiston lisäksi Suomen Akatemia.