Parhaiten lapsista saadaan tietoa, jos he osallistuvat sekä kielellisten taitojen tutkimukseen että EEG-mittaukseen.
Kielellisten taitojen tutkimuksessa 2–3 vuotiaat lapset tekevät leikkimielisiä tehtäviä yhdessä tutkijan kanssa. Lapsi pääsee tutkimuskerralla muun muassa leikkimään, loruttelemaan, tekemään palapelejä ja värittämään. Tutkimus pyritään toteuttamaan niin, että vanhempi/hoitaja odottaa huoneen ulkopuolella. Mikäli vanhempi/hoitaja tulee mukaan tutkimushuoneeseen, hän pysyttelee taka-alalla, jotta lapsi tekisi tehtävät itsenäisesti, ilman aikuisen opastusta. Tutkimus kestää kaiken kaikkiaan noin kaksi ja puoli tuntia. Lapsen ei kuitenkaan tarvitse tehdä tehtäviä koko aikaa, vaan pidämme taukoja, joiden aikana voi leikkiä ja syödä eväitä. Tutkimus toteutetaan lapsen ehdoilla ja hänen jaksamisensa mukaan.
Tutkimuksen tarkoituksena on saada tärkeää ryhmätason tietoa siitä, mitä 2–3 -vuotiaat tavallisesti hallitsevat ja mitä he eivät vielä hallitse. Lukivauva-hanke selvittää, miten vauvana ja 2–3 -vuotiaana mitattu aivotoiminta sekä perintötekijät ovat yhteydessä lasten kielen oppimiseen. Näin voidaan ehkä tulevaisuudessa löytää keinoja tunnistaa jo varhain, millaiset lapset erityisesti hyötyisivät kielen kehityksen tukemisesta. Tietoa kerätään myös kaikesta siitä lapsen kielen oppimista edistävästä toiminnasta, mitä kotona, päivähoidossa ja harrastuksissa tehdään. Tutkimuksen tarkoituksena ei siis ole etsiä vaikeuksia, vaan lisätä ymmärrystä kielen kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä pikkulapsi-iässä.
Perheet saavat halutessaan myös palautetta lapsen kielellisten taitojen tutkimuksesta. Palaute kertoo, mitkä ovat lapsen senhetkisen taitojen vahvuuksia, ja mitkä taidot ovat vielä kehittymässä.