Kuluttajatutkimuskeskuksen Data, minuus ja yhteiskunta -tutkimusryhmä tarkastelee sitä, miten dataistamista eli elämän eri osa-alueiden muuttamista määrällisesti mitattavaksi tiedoksi edistetään, toteutetaan ja tutkitaan, sekä miten siihen suhtaudutaan nykymaailmassa. Ryhmän tutkimus jakautuu tällä hetkellä kolmeen eri aihepiiriin:
Itseseuranta ja elämä datan kanssa
Puettaviin laitteisiin ja itseseurantatapoihin kohdistuvan tutkimuksen nopea lisääntyminen kertoo digitekniikan jokapäiväisen käytön yleistymisestä. Itseseurannan tunnusmerkkinä on se, että ihmiset saavat tietoa omasta toiminnastaan, kuten unesta, askelmääristä, stressitasosta ja syömisestä. Itseseuranta perustuu henkilökohtaisia tietoja kuljettaviin tietovirtoihin, joiden tarkoituksena on pilkkoa elämä ymmärrettäviin ja hallittaviin osasiin. Elämästä tehdään ohjelmointiongelma ja algoritmien suorittamaa arviointia.
Olemme tutkineet itsensä mittaamista ja sitä, mitä arvoa tavalliset ihmiset näkevät tai ovat näkemättä itsestään saamastaan datasta. Tuoreissa julkaisuissamme tarkastelemme itseseurantalaitteiden avulla kehittymistä, tunneseurannan eri muotoja ja henkilömittauksen tilanteesta riippumatonta luonnetta. Osoittamalla arkipäiväisten asioiden perinpohjaisen analysoinnin edistävän tiedonkäytön käytäntöjen ja dataistumisen tutkimusta pyrimme käsittelemään kriittisesti henkilötietovirtojen ympärillä parhaillaan tehtävää ja alati muuttuvaa työtä. Tätä tutkimusta jatketaan äskettäin alkaneessa hankkeessa, joka pureutuu yleisiin käsityksiin algoritmeista sekä viranomaisten ja poliitikkojen tapaan keskustella algoritmien roolista poliittisessa päätöksenteossa.
Digimenetelmät ja tiedonlouhinta
Citizen Mindscapes (verkkosivut osittain suomeksi) on avoimen tiedon tutkimushanke, jossa kontekstualisoidaan ja tarkastellaan verkossa olevasta keskustelufoorumista (Suomi24) kerättyä aineistoa, joka sisältää kymmeniä miljoonia sosiaalisen median viestejä yli 15 vuoden ajalta. Suurien tietoaineistojen analysoiminen edellyttää tutkijoilta uudenlaista refleksiivisyyttä, muun muassa uudentyyppisiä lähestymistapoja tutkimukseen. Hankkeen tuoreissa julkaisuissa selvitetään vihan dataistumista ja paneudutaan Suomi24-aineistoon rikkinäisen datan käsitemetaforan kautta. Pyrimme data-analytiikan keinoin kehittämään työkaluja ja viitekehyksiä, joiden avulla voidaan jäsentää keskustelumaisemien ja -aiheiden ajallista kehittymistä. Verkon käytäntöjä ja kohtaamisia tunnistamalla edistämme sellaisten digitaalisten tutkimusmenetelmien kehittämistä ja ymmärtämistä, joiden avulla tutkijat saavat entistä tarkemman kuvan tiedon tuotannosta ja analysoinnista sekä paremman käsityksen siitä, miten sosiaalisen elämän ajalliset tekijät eli sosiaalisessa mediassa käytävät keskustelut vaikuttavat, ohjaavat ja rajoittavat niihin osallistuvia henkilöitä.
Smarter Social Media Analytics -tutkimushankkeessa tutkitaan ja kehitetään suurten some-tietoaineistojen avulla menetelmiä suuntausten ja ilmiöiden tunnistamiseen. Tähän tarkoitukseen hyödynnetään koko Suomi24-tietoaineistoa (katso yllä) sekä Futusome Oy:n keräämää ja omistamaa tietoaineistoa, joka koostuu noin miljardista suomenkielisestä, eri some-alustoilla julkaistusta viestistä (2001–2016). Vertailuaineistona käytetään Taloustutkimus Oy:n keräämää edustavaa kyselyaineistoa (2007–2016). Vertaamalla näitä tietoaineistoja sekä laskennallisten että laadullisten menetelmien avulla kehitämme ja validoimme algoritmeja, joilla tunnistetaan ja selitetään verkkokeskusteluissa havaittavia uusia suuntauksia ja yksittäisiä ilmiöitä. Tällä hetkellä keskitymme erilaisiin ruokaan liittyviin suuntauksiin. Samaan aikaan tarkastelemme etnografian keinoin datan käyttöä ja muuttamista tiedoksi data-analytiikkaan erikoistuneissa yrityksissä sekä sitä, mitkä tietoteorian osa-alueet rajaavat dataa sekä data-analyysissa käytettäviä menetelmiä ja visualisointitapoja.
Dataistettu valta ja digikansalaiset
Kolmas aihepiiri kattaa dataistetun vallan ja siihen liittyvät seuraukset. Tutkimme datatalouden kehitystä, terveyden dataistumista ja suhtautumista valvontatalouteen. Tutkimus perustuu käsitykseen siitä, että ohjelmistot ja algoritmit tuottavat dataa ja työstävät sitä tietyillä tavoilla, joiden kautta niillä on tiettyjä yhteiskunnallisia, poliittisia ja taloudellisia vaikutuksia. Seuraamme markkinakehitystä tarkastelemalla sellaisten startup-yritysten ja kansalaisjohtoisten osuuskuntien visioita ja tavoitteita, jotka teknisillä ratkaisuillaan, alustoillaan ja liiketoimintamalleillaan pyrkivät muokkaamaan datatalouden tämänhetkistä maisemaa ja digitaalisen työn muotoja. Jatkotutkimuksissa analysoidaan henkilötietojen käyttöön liittyviä patentteja ja käyttäjien/kuluttajien toimintaa suhteessa henkilötietojen hallinnointimalleihin, lohkoketjuihin perustuvista hajautetuista malleista amerikkalaisten teknologiasuuryitysten käyttämiin hallitseviin malleihin. Becoming Data Citizens -tutkimushankkeessa tarkastellaan yhteiskunnallisia ja poliittisia vaihtoehtoja edistää entistä läpinäkyvämpää ja kansalaiskeskeistä datankäyttöä. Tutkimme data-aktivismia kehittämällä ei-datakeskeisen data-aktivismin käsitettä.
Tutkimusryhmä:
- Mika Pantzar
- Minna Ruckenstein
- Salla-Maaria Laaksonen
- Linda Turunen
- Sari Yli-Kauhaluoma
- Julia Velkova
- Marjoriikka Ylisiurua
- Tuomas Soila
- Laura Savolainen
Yhteistyössä:
- Vassilis Charitsis
- Nina Janasik-Honkela
- Krista Lagus
- Tuukka Lehtiniemi
- Juho Pääkkönen
- Essi Pöyry
Recent publications:
- Janasik-Honkela, N. (2018). Reclaiming Melancholy by Emotion Tracking? Datafication of Emotions in Health Care and at the Workplace. Open Cultural Studies 1(1), 549-558.
- Kristensen, D and Ruckenstein, M. (2018) Co-evolving with self-tracking technologies. New Media and Society.
- Pink, S. Ruckenstein, M. Willim, R. and Duque, M. (2018). Broken data: Conceptualising data in an emerging world. Big Data & Society, 5(1), 2053951717753228.
- Pöyry, E.; Laaksonen, S-M.; Kekkonen, A. & Pääkkönen, J. (2018). Anatomy of Viral Social Media Events. In Proceedings of HICSS’2018, Hawaii, US, January 2018.
- Pantzar M. and Ruckenstein M. (2017): Living the metrics: Self-tracking and situated objectivity. Digital Health. https://doi.org/10.1177/2055207617712590
- Pantzar, M., Ruckenstein, M., & Mustonen, V. (2017). Social rhythms of the heart. Health Sociology Review, 26(1), 22-37.
- Ruckenstein, M. (2017). Keeping data alive: talking DTC genetic testing. Information, Communication & Society, 20(7), 1024-1039.
- Ruckenstein, M. and Pantzar, M. (2017). Beyond the quantified self: Thematic exploration of a dataistic paradigm. New Media & Society, 19(3), 401-418.
- Ruckenstein, M, and M Pantzar, (2015) Datafied life: Techno-Anthropology as a site for exploration and experimentation, Techne, 19 (2): 191-210.
Finnish-language publications:
- Pantzar, M. (2017) Kuluttajakansalainen datataloudessa. Tieteessä tapahtuu 35(5): 21-26.
- Ylisiurua, M. (2017). Aihemallinnuksen mahdollisuudet sosiaalisen median aineistojen jäsentämisessä – terveyskeskustelu Suomi24-verkkopalstalla. Kulutustutkimus.Nyt. 11(2), 44-67.
- Janasik-Honkela, N., & Ruckenstein, M. (2016) My Data: Teknologian orjuudesta digitaaliseen vastarintaan. Tieteessä tapahtuu 34(2): 11-19.
- Laaksonen, S-M. (2016). Sosiaalinen media – tutkimusaineiston hankala aarrearkku. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 53(2), 145-146.
- Lagus, K., Pantzar, M., Ruckenstein, M. & Ylisiurua, M. (2016) Suomi24: muodonantoa aineistolle. Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja 10. Helsinki: Helsingin yliopisto.
- Ruckenstein, M. (2016) Algoritmin valta ja toimittajan vastahanka. In: Maito tappaa ja muita outoja tiedeuutisia. U. Järvi, T. Tammi (eds). Tampere: Vastapaino.
- Lagus, K., Pantzar, M., & Ruckenstein, M. (2015) Keskustelun tunneaallot: Suomi24-hanke. Tieteessä tapahtuu, 33(6):39-41.