Ryhmän tutkimus jakautuu tällä hetkellä kolmeen eri aihepiiriin:
Puettaviin laitteisiin ja itseseurantatapoihin kohdistuvan tutkimuksen nopea lisääntyminen kertoo digitekniikan jokapäiväisen käytön yleistymisestä. Itseseurannan tunnusmerkkinä on se, että ihmiset saavat tietoa omasta toiminnastaan, kuten unesta, askelmääristä, stressitasosta ja syömisestä. Itseseuranta perustuu henkilökohtaisia tietoja kuljettaviin tietovirtoihin, joiden tarkoituksena on pilkkoa elämä ymmärrettäviin ja hallittaviin osasiin. Elämästä tehdään ohjelmointiongelma ja algoritmien suorittamaa arviointia.
Olemme tutkineet itsensä mittaamista ja sitä, mitä arvoa tavalliset ihmiset näkevät tai ovat näkemättä itsestään saamastaan datasta. Tuoreissa julkaisuissamme tarkastelemme itseseurantalaitteiden avulla kehittymistä, tunneseurannan eri muotoja ja henkilömittauksen tilanteesta riippumatonta luonnetta. Osoittamalla arkipäiväisten asioiden perinpohjaisen analysoinnin edistävän tiedonkäytön käytäntöjen ja dataistumisen tutkimusta pyrimme käsittelemään kriittisesti henkilötietovirtojen ympärillä parhaillaan tehtävää ja alati muuttuvaa työtä. Tätä tutkimusta jatketaan äskettäin alkaneessa hankkeessa, joka pureutuu yleisiin käsityksiin algoritmeista sekä viranomaisten ja poliitikkojen tapaan keskustella algoritmien roolista poliittisessa päätöksenteossa.
Citizen Mindscapes (verkkosivut osittain suomeksi) on avoimen tiedon tutkimushanke, jossa kontekstualisoidaan ja tarkastellaan verkossa olevasta keskustelufoorumista (Suomi24) kerättyä aineistoa, joka sisältää kymmeniä miljoonia sosiaalisen median viestejä yli 15 vuoden ajalta. Suurien tietoaineistojen analysoiminen edellyttää tutkijoilta uudenlaista refleksiivisyyttä, muun muassa uudentyyppisiä lähestymistapoja tutkimukseen. Hankkeen tuoreissa julkaisuissa selvitetään vihan dataistumista ja paneudutaan Suomi24-aineistoon rikkinäisen datan käsitemetaforan kautta. Pyrimme data-analytiikan keinoin kehittämään työkaluja ja viitekehyksiä, joiden avulla voidaan jäsentää keskustelumaisemien ja -aiheiden ajallista kehittymistä. Verkon käytäntöjä ja kohtaamisia tunnistamalla edistämme sellaisten digitaalisten tutkimusmenetelmien kehittämistä ja ymmärtämistä, joiden avulla tutkijat saavat entistä tarkemman kuvan tiedon tuotannosta ja analysoinnista sekä paremman käsityksen siitä, miten sosiaalisen elämän ajalliset tekijät eli sosiaalisessa mediassa käytävät keskustelut vaikuttavat, ohjaavat ja rajoittavat niihin osallistuvia henkilöitä.
Smarter Social Media Analytics -tutkimushankkeessa tutkitaan ja kehitetään suurten some-tietoaineistojen avulla menetelmiä suuntausten ja ilmiöiden tunnistamiseen. Tähän tarkoitukseen hyödynnetään koko Suomi24-tietoaineistoa (katso yllä) sekä Futusome Oy:n keräämää ja omistamaa tietoaineistoa, joka koostuu noin miljardista suomenkielisestä, eri some-alustoilla julkaistusta viestistä (2001–2016). Vertailuaineistona käytetään Taloustutkimus Oy:n keräämää edustavaa kyselyaineistoa (2007–2016). Vertaamalla näitä tietoaineistoja sekä laskennallisten että laadullisten menetelmien avulla kehitämme ja validoimme algoritmeja, joilla tunnistetaan ja selitetään verkkokeskusteluissa havaittavia uusia suuntauksia ja yksittäisiä ilmiöitä. Tällä hetkellä keskitymme erilaisiin ruokaan liittyviin suuntauksiin. Samaan aikaan tarkastelemme etnografian keinoin datan käyttöä ja muuttamista tiedoksi data-analytiikkaan erikoistuneissa yrityksissä sekä sitä, mitkä tietoteorian osa-alueet rajaavat dataa sekä data-analyysissa käytettäviä menetelmiä ja visualisointitapoja.
Kolmas aihepiiri kattaa dataistetun vallan ja siihen liittyvät seuraukset. Tutkimme datatalouden kehitystä, terveyden dataistumista ja suhtautumista valvontatalouteen. Tutkimus perustuu käsitykseen siitä, että ohjelmistot ja algoritmit tuottavat dataa ja työstävät sitä tietyillä tavoilla, joiden kautta niillä on tiettyjä yhteiskunnallisia, poliittisia ja taloudellisia vaikutuksia. Seuraamme markkinakehitystä tarkastelemalla sellaisten startup-yritysten ja kansalaisjohtoisten osuuskuntien visioita ja tavoitteita, jotka teknisillä ratkaisuillaan, alustoillaan ja liiketoimintamalleillaan pyrkivät muokkaamaan datatalouden tämänhetkistä maisemaa ja digitaalisen työn muotoja. Jatkotutkimuksissa analysoidaan henkilötietojen käyttöön liittyviä patentteja ja käyttäjien/kuluttajien toimintaa suhteessa henkilötietojen hallinnointimalleihin, lohkoketjuihin perustuvista hajautetuista malleista amerikkalaisten teknologiasuuryitysten käyttämiin hallitseviin malleihin. Becoming Data Citizens -tutkimushankkeessa tarkastellaan yhteiskunnallisia ja poliittisia vaihtoehtoja edistää entistä läpinäkyvämpää ja kansalaiskeskeistä datankäyttöä. Tutkimme data-aktivismia kehittämällä ei-datakeskeisen data-aktivismin käsitettä.
Tutkimusryhmä:
Yhteistyössä:
Uusimmat julkaisut:
Suomenkieliset julkaisut: