Vauraus ja rahankäyttö
Tämän aihepiirin tutkimuksessa keskitytään kuluttamiseen taloudellisena ja yhteiskunnallisena ilmiönä: nähdäksemme kulutusta ei voida erottaa tuloista, vauraudesta, velkaantumisesta ja taloudellisten resurssien jakaantumisesta, minkä vuoksi näitä asioita on käsiteltävä yhdessä ja samassa viitekehyksessä.
Yhteiskuntien vaurastuessa varallisuuden rooli on järjestelmällisesti kasvanut. Ilmiö liittyy myös vaurauden keskittymiseen ja tulojen epätasa-arvoiseen jakautumiseen, joka synnyttää lukuisia riskejä ja haittoja sekä kuluttajille että kokonaisille talousjärjestelmille. Näitä kuluttajiin ja vaurauteen liittyviä tärkeitä aiheita on laiminlyöty pitkään kuluttajatutkimuksessa, mutta meidän tarkoituksemme on nyt korjata tämä puute.
Kuvaamme yksittäisten kuluttajien valinnat ja kulutustottumukset poliittisten, taloudellisten ja historiallisten voimien yhteiskunnallisesti rakentuneina seurauksina. Samalla tarkastelemme yksittäisten kuluttajien talouteen liittyviä elettyjä kokemuksia. Hyödynnämme monitieteistä tutkimusotetta ja sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä niin makro- kuin mikrotasollakin.
Tämänhetkiset tutkimusaiheet
Tällä hetkellä tutkimme seuraavia aiheita:
- Kuluttajien velkaantumisen ymmärtäminen ja helpottaminen
- Viitebudjetit ja perussosiaaliturvan riittävyys
- Velallisten ja vähävaraisten kuluttajien käsittely mediassa
- Vaurauden kasvava merkitys ja sen vaikutus tulojen ja vaurauden jakaantumiseen ja muodostumiseen
- Tuloihin, kulutukseen ja vaurauteen liittyvät mittausongelmat
- Uhkapelaamisen ja muiden eettisesti latautuneiden kulutusilmiöiden sekä kuluttamiseen liittyvän vallan, sosiaalisten suhteiden ja arvojärjestelmien muutosten pitkän aikavälin vertaileva tutkimus
Viitebudjettien päivittäminen on osa Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana -konsortiota (TITA), jota rahoittaa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvosto (päätösnumero 293103). Päivitetyt viitebudjetit ovat osa perussosiaaliturvan riittävyyttä arvioivan kolmannen asiantuntijaryhmän parhaillaan käynnissä olevaa työtä (2018–2019).
Yhteiskunnallinen vaikutus
Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimustulokset ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat edelleen päätöksentekoon etenkin kohtuullisen kulutustason (viitebudjetit) ja kotitalouksien velkaantumisasteen määrittämisessä. Suomessa viitebudjetteja on käytetty perussosiaaliturvan riittävyyden arvioimiseen, vaihtoehtoisen köyhyysmittarin kehittämiseen ja kohtuullisten kulutustasojen arvioimiseen eri asiayhteyksissä (tutkimus, viranomaiset). Satelliittitilien avulla on seurattu toimintojen siirtymistä kuluttajilta muille sektoreille ja muilta sektoreilta kuluttajille. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n ja Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomissio UNECE:n yhteinen palkattoman kotitaloustyön arvoa määrittävä työryhmä kokoaa kansainvälistä kotityötuotantomuotojen ohjeistusta tutkijoidemme kehittämän laadintamenetelmän avulla. Velkaantumistutkimuksessa on keskitytty nuorten talouden- ja velanhallintaan sekä pyritty kehittämään Suomessa tarjottavaa talous- ja velkaneuvontaa.
Tutkijat
Viimeisimmät julkaisut
- Aalto, Kristiina (2017). Kotitaloustuotannon laskelmat täydentävät kuvaa kotitalouksien hyvinvoinnista. Tieto & Trendit – Talous- ja hyvinvointikatsaus 4/2017, 22–25.
- Aalto, Kristiina (2015). The Finnish tax reduction for domestic costs: consumption patterns. In: The political economy of household services in Europe. Eds. N. Morel & C. Carbonnier. pp. 242–261. Palgrave Macmillan.
- Chakraborty, Robin; Ilja Kristian Kavonius; Sébestien Pérez-Duerte & Philip Vermeulen (forthcoming 2018). Is the Top Tail of the Wealth Distribution the Missing Link between the Household Finance and Consumption Survey and National Accounts? Journal of Official Statistics, 4/34. [accepted, not yet published.]
- Kavonius, Ilja Kristian & Juha Honkkila (2016). Deriving Household Indebtedness Indicators by Linking Micro and Macro Balance Sheet Data. Statistical Journal of the IAOS (International Association for Official Statistics), 32, 693–708.
- Lehtinen, Anna-Riitta (2017). Nuorten asuntolainojen takaisinmaksu ja talousosaaminen. In: Nuoret ja velka -akatemiahankkeen tutkimuskoosteita. Ed. Niemi, Marja-Leena. pp. 55–69.
- Lehtinen, Anna-Riitta (as member of the group): KELA 2015. Adequacy of basic social security in Finland 2011–2015. The second expert group for evaluation of the adequacy of basic social security. Working papers 80.
- Lillqvist, Ella; Ilja Kristian Kavonius & Mika Pantzar (2020). "Velkakello tikittää”: julkisyhteisöjen velka suomalaisessa mielikuvastossa ja tilastoissa 2000–2020. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 4/2020, 581-607
- Lillqvist, Ella (2019). Korpusavusteinen diskurssianalyysi kuluttajatutkimuksen menetelmänä: Pikavippikeskustelun synty, nousu ja arkipäiväistyminen Suomi24-keskustelufoorumilla. Kulutustutkimus.Nyt, 13, 5–30. https://journal.fi/kulutustutkimus/article/view/84608
- Matilainen, Riitta (2017). Production and consumption of recreational gambling in twentieth-century Finland. PhD for economic and social history. Department of Political and Economic Studies, Faculty of Social Sciences, University of Helsinki.
- Peura-Kapanen, Liisa; Kristiina Aalto; Anna-Riitta Lehtinen & Raija Järvinen. (2016). Ylivelkaantumisen ehkäisyn ja hoidon tehostaminen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 26/2016.
- Repo, Petteri & Päivi Timonen (2017). Regime Market Performance Analysis: Informing European Consumer Policy. Journal of Consumer Policy, 40, 125–143.
- Trentmann, Frank (2016). Buy Now, Pay Later. In: Frank Trentmann, Empire of Things: How We Became a World of Consumers, Fifteenth Century to the Twenty-First. London: Allen Lane/Penguin; New York: HarperCollins.
- Trentmann, Frank (2014). Past and Present: Historical Perspectives on Inequality and Collective Provision in Modern Consumption. In: Dale Southerton and Alistair Ulph (eds.), Sustainable Consumption. Oxford: Oxford University Press, pp. 243–76.