2020-luvun koulutuspoliittiset agendat ovat pitkälti tutkimaton ilmiö. Puolueohjelmatutkimusta on edellisen kerran tehty 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa (esim. Aarnio & Kanerva 1995; Mickelsson 2006, 2004, 2002, 1996, aiemmin esim. Borg 1964; Raivola 1982).
Hankkeen lähtökohtana on yhtäältä, miten väestön ikääntyminen, maaseudun väestön harveneminen ja kouluverkoston supistaminen sekä toisaalta muun kuin suomen- tai ruotsinkielisen väestön kasvaminen, kaupungeissa koulujen sisäinen ja välinen segregoituminen sekä muutokset työ- ja elinkeinoelämässä, Suomen geopoliittisessa tilanteessa ja tietotekniikan mahdollisuuksissa muun muassa ovat yhteydessä siihen, mitä maamme koulutusjärjestelmältä odotetaan. Lisäksi hankkeessa halutaan tarkastella yleisemmin, millaisia visioita puolueilla on koulutuksen tarkoituksesta 2020-luvun ja tulevaisuuden Suomessa.