Porotilojen sopeutuminen ilmastonmuutokseen – Ratkaisuja ruokintaongelmiin

Ilmastonmuutos heikentää porojen luonnonravinnon saatavuutta yhä useampina talvina. Ruokinta on sopeutumista tähän muutokseen. Ruokinnassa käytetään yleisesti myös väkirehuja. Tutkimus selvittää porolle soveltuvaa turvallista väkirehutasoa.

Hankkeen toteuttajat ja toiminta-aika

Porotilojen sopeutuminen ilmastonmuutokseen – Ratkaisuja ruokintaongelmiin (Porotilan ruokintaratkaisut) -hankkeen päätoteuttaja on Lapin AMK ja osatoteuttaja Helsingin yliopisto. Hankkeen toiminta-aika on 1.5.2025-31.10.2028.

Rahoituksen hankkeelle on myöntänyt Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR).

Tutkijat: Tuomo Kokkonen (vastuullinen johtaja) ja Aila Vanhatalo

Hankkeen taustaa

Ilmastonmuutos heikentää porojen luonnonravinnon saatavuutta yhä useampina talvina. Ruokinta on sopeutumista tähän muutokseen. Ruokinnassa käytetään karkearehujen lisäksi yleisesti väkirehuja. 

Nykyisillä ruokinnassa toteutuneilla väkirehutasoilla on syytä olettaa, että hapanpötsi on poroilla yleinen ongelma. Väkirehuruokinnan koko ajan yleistyessä on tarvetta selvittää porolle soveltuva turvallinen väkirehutaso. 

Samalla kun pötsi happamoituu liiallisen väkirehun seurauksena, märehtiminen vähenee. Lievä hapanpötsi on piilevä sairaus ja märehtimisen seuranta silmämääräisesti on vaikeaa jopa ruokintatarhoissa. 

Pötsin happamoituminen johtaa pötsimikrobiston epätasapainoon, jolloin pötsin bakteereita ja niiden aineenvaihduntatuotteita pääsee elimistöön veren tai imusolmukkeiden kautta aiheuttaen matala-asteisen tulehduksen ja lisäksi mahdollisesti tulehduksia elimissä, joihin ne kulkeutuvat.

Hankkeen tavoitteet ja toiminta

Hankkeessa selvitetään, mikä on poron hyvinvoinnin turvaava märehtimistaso ja märehtimisen vaihteluväli erilaisilla ruokinnoilla. Lisäksi selvitetään, millaista märehtiminen ja syöntikäyttäytyminen on laidunravinnolla ja miten se muuttuu talven mittaan.

Hankkeessa testataan poroille uuden ja innovatiivisen teknologian luotettavuutta ja tarkkuutta syönnin ja märehtimisen reaaliaikaisessa seurannassa. Märehtimisen reaaliaikaisen seurannan avulla voidaan ehkäistä hapanpötsiin liittyviä ruokintaongelmia sekä reagoida ravinnon niukkuuteen silloin, kun porot laiduntavat luonnonlaitumilla.

Hankkeessa tutkitaan myös, aiheuttaako suuresta väkirehuannoksesta johtuva hapanpötsi oletuksen mukaisesti matala-asteisen tulehdustilan porolle, sekä selvitetään, millaisia muutoksia runsas väkirehuruokinta aiheuttaa poron ruoansulatuskanavassa. 

Odotettavissa olevat tulokset

Märehtimisanturien avulla voidaan saada reaaliaikaista tietoa poron ravinnon syönnistä ja ruokintahäiriöihin pystytään reagoimaan ennen kuin ne realisoituvat sairauksiksi ja kuolemiksi.

Syömisen reaaliaikaiseen seurannan kautta voidaan myös mahdollisesti ehkäistä porojen massavaelluksia talvina, jolloin lunta sataa kerralla paljon sulaan maahan homehduttaen laitumet sekä estäen laitumen saannin. Kun syönnin heikkeneminen nähdään reaaliajassa, voidaan siihen reagoida ruokinnan avulla ennen kuin porot lähtevät liikkeelle. 

Hankkeessa selvitetään, mikä on turvallinen, poron hyvinvointia tukeva väkirehutaso. Hankkeen tulosten pohjalta päivitetään porojen ruokintasuosituksia muuttuneisiin olosuhteisiin sopiviksi. Hankkeen aikana kootaan myös poronhoitajien kokemusperäistä tietoa ja yhdistetään sitä tutkimustietoon.