Minna työskentelee kliinisenä opettajana Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osaston pieneläinsisätautiopin yksikössä. Minna tutki väitöskirjatyössään eosinofiilisen keuhkotulehduksen aiheuttamia muutoksia, diagnosointimenetelmiä sekä hoitoa. Minna hoitaa ja konsultoi sydänvian tai keuhkosairauksien vuoksi tutkimuksiin tulevia potilaita Yliopistollisessa eläinsairaalassa. Pääosa hänen työstään koostuu tutkimustyöstä; väitöskirjatutkijoiden töiden ohjauksesta sekä tutkimuksen suunnittelusta ja toteutuksesta. Hän ohjaa tutkimusryhmäänsä (Lung Insight), jonka tutkimuskohteena ovat koirien hengitystiesairaudet.
Liisa Lilja-Maula, ELT, dosentti, post-doc tutkija
Liisa on tehnyt väitöskirjansa (2014) valkoisten länsiylämaan terrierien keuhkojen sidekudostumasairaudesta. Väitöskirjaprojektin jälkeen Liisa on jatkanut post-doc tutkimusta Lung Insight ryhmässä aiheena lyhytkuonoisten koirien hengitystieoireyhtymä (BOAS= brachycephalic obstructive airway syndrome). Tutkimuksen yhteydessä ollaan mm. yhdessä rotujärjestöjen ja Kennelliiton kanssa kehitetty rasitustesti auttamaan jalostuvalinnoissa lyhytkuonoisten rotujen hengitystieterveyden parantamiseksi.
Henna Laurila (ent.Heikkilä), ELT, dosentti, post-doc tutkija
Henna on myös tutkinut valkoisten länsiylämaan terrierien keuhkosairautta ja hänen väitöskirjansa valmistui 2015. Henna on ensimmäinen tätä sairautta tutkinut jatko-opiskelija ja hän keräsi laajan materiaalin hoitaessaan tästä sairaudesta kärsiviä koiria. Henna työskentelee yksityispraktikkona, mutta jatkaa aktiivisesti mukana tutkimusprojekteissa.
Sanna Viitanen, ELT, post-doc tutkija
Sanna väitteli koirien keuhkokuumeen diagnostiikasta ja löydöksistä. Hän tutki keuhkokuumeseen johtavia syitä. Sanna on jatkanut hengitystiesairauksien tutkimista ja on osa-aikainen Suomen akatemian palkkaama tutkija tarkoituksenaan selvittää antibioottien käyttöä ja mahdollisuuksia sekä menetelmiä käytön vähentämiselle.
Ninna Koho, FT, kliininen opettaja
Ninna työskentelee kliinisen laboratorion esimiehenä ja ohjaa tutkijoita analysoimaan tutkimusnäytteitä. Hän on mukana useissa eri tutkimushankkeissa tutkittaessa sekä hevos- että koiranäyteitä.
Ninna Kohon yhteystiedot ja tutkimusportaali
Saila Holopainen, ELL, tohtoriopiskelija
Saila viimeistelee väitöskirjaa genetiikan ja koirien sisätautien alalta. Hän jatkaa Hennan ja Liisan töitä valkoisten länsiylämaan terrierien keuhkosairauden tutkijana. Perinnöllisyyttä Saila tutkii Hannes Lohen genetiikan tutkimusryhmässä, jossa tutkitaan myös muita perinnöllisiä keuhkosairauksia yhteistyössä keuhkotutkimusryhmän kanssa.
Saila Holopaisen yhteystiedot ja tutkimusportaali
Merita Määttä, ELT, post-doc tutkija
Merita on väitellyt 2022. Väitöskirjassaan hän tutki keuhkojen vaurioitumista tilanteissa, joissa keuhkoihin joutuu pieniä määriä mahansisältöä. Merita on kiinnostunut sekä pieneläimistä että hevosista ja jatkaa osa aikaisena tutkijana aiheenaan keuhkojen proteomiikka hevosen astmassa ja koiran mahanesteen proteiinikoostumus.
Mimma Aromaa, ELL, tohtoriopiskelija
Mimman tutkimusaihe on lyttykuonoisten koirarotujen hengitysteiden terveys. Mimman tutkimuksessa tutkitaan koirien kävelytestiä. Tutkimuksessa seurataan myös pystytäänkö testin avulla parantamaan lyttykuonoisten rotujen terveystilannetta-
pysyykö hengitys hyvänä koiran ikääntyessä. Lisäksi mitataan ovatko lyttykuonoset koirat yhtä aktiivisia kuin pitkäkuonoiset.
Iida Niinikoski, ELL, tohtoriopiskelija
Iida tutkii koirien unta ja unenaikaisia hengityshäiriöitä. Koirien unenaikaisista hengityshäiriöistä eli uniapneasta tiedetään vasta vähän, mutta Iidan väitöskirjaprojektin avulla on saatu uusia mittareita selvittämään sitä, miten hyvin koira hengittää unensa aikana. Iida tutkii myös uniapneaan liittyvää elimistön tulehdustilaa koirilla.
Sirkku tutkii koirien närästyksen yhteydessä tapahtuvan mahanesteen nousua suuhun ja sitä kautta keuhkoihin sekä koirilla että kissoilla. Eri sairaudet vaikuttavat närästykseen ja sitä voi esiintyä myös terveillä koirilla. Hänen tutkimuksissaan pyritään myös selvittämään syytä siihen miksi närästystä esiintyy tietyllä rodulla muita enemmän.