CHARM-tutkimuksen (engl. Care, Health and Ageing of Russian Speaking Minority in Finland) kohderyhmänä ovat Suomessa asuvat 50 vuotta täyttäneet venäjänkieliset. Tutkimuksen painopisteet ovat kohdeväestön identiteetissä, terveydessä, taloudellisessa tilanteessa, sosiaalisissa suhteissa, digitaalisessa osallisuudessa ja julkisiin palveluihin liittyvissä kokemuksissa. Tämä raportti käsittelee tutkimuksen seuranta-aineistoa, jonka tavoitteena oli kartoittaa myöhäiskeski-ikäisten ja sitä vanhempien venäjänkielisten elinolojen muutoksia vuosien 2019 ja 2022 välillä.
Seuranta-aineisto tuotettiin postikyselynä syksyllä 2022. Ensimmäisellä kierroksella vastanneiden henkilöiden (n=1082) osoitetiedot päivitettiin väestörekisteristä lokakuussa. 1082 henkilöstä 38 oli kuollut ja 6 oli ilmoittanut muuttaneensa ulkomaille. Näiden 44 henkilön (3,5 %) tiedot poistettiin vastaajista ylipeittona. Jäljelle jäi 1038 vastaajaa, joista 724 palautti lomakkeen. Toisen kierroksen vastausprosentti oli näin ollen 69,8 ensimmäiseen kierrokseen nähden. Jos arvioimme kuolleiden ja ulkomaille muuttaneiden ylipeiton olevan samaa luokkaa myös suhteessa otokseen, voimme arvioida toisen kierroksen vastausprosentiksi 25 % (724/0,035*3000). Kyselytutkimuksen vastaukset on painotettu vastaamaan perusjoukkoa, eli yli 50-vuotiaita Suomessa asuvia venäjänkielisiä. Toisen kierroksen vastauksien painokertoimet perustuivat ensimmäisellä kierroksella vastanneiden vastaustodennäköisyyteen.
Kyselyyn vastanneista 46 prosenttia oli naisia. Vastanneiden keski-ikä oli 66 vuotta vuonna 2022. Suomeen muuttaneiden keskimääräinen ikä muuttoajankohtana oli 46 vuotta ja keskimääräinen asumisaika Suomessa oli 20 vuotta. Suurin osa vastaajista asui Etelä-Suomen ja Uudenmaan alueella. Suomen tai ruotsin kielen osaaminen oli parempi työikäisillä naisilla, heikointa se oli yli 64-vuotiailla miehillä. Työikäisistä työttömiä oli noin 20 %. Naisista 57 % ja miehistä 83 % oli naimisissa. Naisista 46 %:lla puolison synnyinmaa oli Suomi, miehillä vastaava luku oli 4 %. Yli 64-vuotiaista naisista yli puolet asui yksin, samanikäisistä miehistä noin 19 %.
Työikäisistä vastaajista noin puolet koki terveytensä melko hyväksi tai hyväksi. Yli 64-vuotiaista vastaajista noin 62 % koki terveytensä keskitasoiseksi ja 23 % melko hyväksi tai hyväksi. Kuitenkin työikäisistä noin 12 % ja yli 64-vuotiaista 15 % kärsi jostakin jokapäiväisiä toimintoja rajoittavasta pitkäaikaissairaudesta. Masennusoireita raportoivat erityisesti naiset: lähes kolmasosa työikäisistä ja 36 % yli 64-vuotiaista naisista sai masennuksen kliinisen raja-arvon ylittävän tuloksen. Miehillä vastaavat luvut olivat 27 % ja 20 %.
Noin 21 % miehistä ja noin 27 % naisista ilmoitti, ettei käytä lainkaan alkoholia. Miehistä 6 % vastasi juovansa vähintään kuusi alkoholiannosta kerralla useammin kuin kerran kuukaudessa, kun naisilla vastaava prosenttiosuus oli 0. Työikäisistä miehistä lähes viidesosa ja naisista 10 % tupakoi säännöllisesti. Yli 64-vuotiaista miehistä tupakoivia oli 15 % ja naisista 6 %. Miehet liikkuivat vähemmän ja söivät vähemmän vihanneksia, hedelmiä ja marjoja kuin naiset. Naiset raportoivat enemmän puutteita terveyspalveluiden saannissa kuin miehet. Viimeisen vuoden aikana noin 19 % yli 50-vuotiaista venäjänkielisistä oli käynyt ulkomailla lääkärissä, naiset lähes kaksi kertaa enemmän kuin miehet. Eniten lääkärissä käytiin Venäjällä ja jonkin verran myös Virossa.
Lähes 67 % vastaajista kertoi kotitaloutensa toimeentulon olevan hankalaa. Erityisesti yli 64-vuotiaiden joukossa oli vaikeuksia toimeentulon kanssa. Heistä noin 43 % oli saanut toimeentulotukea ja noin 64 % asumistukea. Jopa 37 % yli 64-vuotiaista miehistä oli turvautunut ruoka-apuun viimeisen vuoden aikana.
Yli 50-vuotiaat venäjänkieliset olivat yleisesti tyytyväisiä ihmissuhteisiinsa. Kuitenkin noin 30 % heistä oli sosiaalisesti eristyneitä. Noin 62 %:lla vastaajista ei ollut yhtään läheistä suomalaissyntyistä ystävää. Yksinäisyys oli yleistä vastaajien piirissä. Noin puolet naisista oli kokenut yksinäisyyttä kuluneen viikon aikana, kun vastaava osuus miehillä oli noin 43 %. Vain alle 5 % vastaajista ilmoitti kokeneensa syrjintää tai epäasiallista kohtelua Suomessa usein tai melko usein, mutta noin puolet oli kokenut sitä joskus. Yleisimmin syynä koettiin heikompi Suomen kielen taito tai aksentti, tai vastaajan maahanmuuttajastatus.
Kyselyssä selvitettiin myös yhteenkuuluvuuden tunnetta eri ryhmiin. Vahvinta yhteenkuuluvuutta koettiin venäläisten kanssa, kun taas muita maahanmuuttajia ja inkerinsuomalaisia kohtaan tunnettiin vähemmän yhteenkuuluvuutta. Noin 65 % vastaajista oli käynyt synnyinmaassaan ainakin kerran viimeisen vuoden aikana.
Lähes kaikki työikäiset ja noin 88 % yli 64-vuotiaista käyttivät älypuhelinta. Vastaajista vain noin 4% ei omistanut tietokonetta, älypuhelinta tai tablettia, suurin osa heistä oli yli 64-vuotiaita. Pankkitunnukset, joilla voi tunnistautua internetissä, oli käytössä noin 89 %:lla työikäisistä ja 72 %:lla yli 64-vuotiaista. Työikäisistä noin 96 % käytti internetiä päivittäin, kun taas noin 9 % yli 64-vuotiaista ei käyttänyt sitä lainkaan. Vanhempi ikäluokka raportoi enemmän käyttöä rajoittavia tekijöitä, kuten internetin käyttämisen hankaluutta tai oman toimintakyvyn ongelmia. Työikäiset taas kantoivat enemmän huolta internetin käyttöön liittyvistä turvallisuusnäkökohdista.