Mitä oikeasti tutkittiin: Rotujen erot saattavat kertoa ominaisuuksien perinnöllisyydestä
Helsingin yliopiston tutkijat vertailivat koirarotujen kognitiivisia ominaisuuksia smartDOG-testipatteriston avulla selvittääkseen, onko rotujen välillä ylipäänsä eroja näissä ominaisuuksissa. Eroja löytyi muutamissa ominaisuuksissa, kuten impulsiivisuudessa ja ihmisen eleiden ymmärtämisessä, mutta ei kaikissa. Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että mm. impulsiivisuus, ihmisen eleiden lukukyky sekä ihmiseen tukeutuvuus / katse ihmiseen olisivat jossain määrin perinnöllisiä ominaisuuksia koirilla. Nykyisen tutkimuksen tulos tukee tätä havaintoa.
Toiseksi tutkijat ehdottavat, että jalostusvalinnat saattavat olla erilaisia eri roduissa, joiden käyttötarkoitus on erilainen. Jalostuksessa saatetaan suosia sellaista kultaistanoutajaa, joka mielellään pyytää apua ihmiseltä (optimaalinen strategia perhekoiralle) - kun taas työkoiralta, kuten saksanpaimenkoiralta tai malinoisilta, saatetaan vaatia itsenäistä työskentelyä ongelmien parissa. Aineistoksi (1002 koiraa) valikoituivat ne rodut, jotka olivat ahkerimmin käyneet smartDOG-testeissä – tutkijat eivät suinkaan valinneet rotuja tutkimukseen älykkyyden tai minkään muunkaan ominaisuuden perusteella.
Mitä tästä uutisointiin: Älykkyyspisteet – toimittajan omat laskelmat lähtivät laukalle
Uutisointi tutkimuksesta oli kuitenkin toisenlaista, ja sen evoluutio eri medioissa oli rikkinäisen puhelimen kaltaista. Kaikki alkoi The Telegraphin toimittajan laskemista ”älykkyyspisteistä” (linkki), joita toimittaja laskeskeli jokaiselle rodulle hieman mielivaltaisesti, ottaen mukaan mm. tehtävän, jota ei voi arvioida hyvä/huono asteikolla – vähän kuin arvioisi, että päärynä on omenaa parempi. Näin uutisointiin saatiin klikkiotsikoksi ”älykkyysjärjestys” eri roduille. Minkäänlaisia älykkyyspisteitä tutkimuksessa tai smartDOG-testeissä ei kuitenkaan lasketa. Rotujen järjestäminen minkäänlaiseen älykkyysjärjestykseen ei olisi muutenkaan ollut relevanttia, koska mukana oli vain muutama rotu, ja siten ei millään tavalla kattava otos kaikista maailman koiraroduista.
Malinois on erittäin vaativa koirarotu kokeneellekin
Virheellinen uutisointi nosti belgianpaimenkoira malinoisin älykkäimmäksi koiraroduksi. Pahin, mikä tästä klikkiotsikosta voi seurata, on belgianpaimenkoira malinoisin suosion kasvaminen kodeissa, joilla ei ole resursseja pitää näin vaativaa rotua. Malinois on hyvin suosittu poliisikoira – ja siihen on syynsä. Aktiivinen, paljon tekemistä vaativa, nopeasti reagoiva ja helposti kiihtyvä malinois on toisinaan haasteellinen rotu kokeneellekin ohjaajalle. Malinois oli tosiaan tutkimuksessa taitava ratkomaan ongelmia ja lukemaan ihmisten eleitä, mutta sillä oli myös monia sellaisia ominaisuuksia, jotka tekevät siitä haastavan lemmikin.
Älykkyyttä on monenlaista
Älykkyys ja kognitio sisältävät useita osa-alueita, ja vaikka yksittäinen koira olisi kehno tietynlaisissa tehtävissä, se saattaa olla hyvinkin pätevä jossakin toisessa taidossa. Koira saattaa esimerkiksi olla erittäin taitava lukemaan ihmisten eleitä, mutta hidas ratkaisemaan itsenäistä ongelmanratkaisua vaativia tehtäviä. Älykkyys ei ole yhtä kuin koulutettavuus tai tottelevaisuus, vaan ”älykäs” koira saattaa olla itse asiassa hyvinkin haastava lemmikki, kun taas heikosti ongelmia ratkova koira voi olla huomattavan helppo koulutettava.
Yhteystiedot:
väitöskirjatutkija Saara Junttila, saara.junttila@helsinki.fi
dosentti Katriina Tiira, katriina@smartdog.fi
Alkuperäinen artikkeli
unttila, S., Valros, A., Mäki, K. et al. Breed differences in social cognition, inhibitory control, and spatial problem-solving ability in the domestic dog (Canis familiaris). Sci Rep 12, 22529 (2022). https://doi.org/10.1038/s41598-022-26991-5